Yhdyskuntarakenne

Yhdyskuntarakenteella tarkoitetaan työssäkäyntialueen, kaupunkiseudun, kaupungin, kaupunginosan tai muun taajaman sisäistä rakennetta. Se sisältää väestön ja asumisen, työpaikkojen ja tuotantotoiminnan, palvelujen ja vapaa-ajan alueiden sekä näitä yhdistävien liikenneväylien ja teknisen huollon verkostojen sijoittumisen ja niiden keskinäisen suhteen. Yhdyskuntarakenteen kehitystä ohjataan kaavoituksella ja rakennuslupakäytännöllä.

Pientaloalue Vantaalla
Kuva: Pirjo Ferin, YHA-kuvapankki

Aluerakenne

Aluerakenne-käsitteellä tarkoitetaan laajempien alueiden, koko maan, maakuntien ja maakuntien osien rakennetta. Esimerkiksi kaupungistuminen on ilmiö, jolla on aluerakenteellinen ilmenemismuotonsa. Aluerakenteen kehitystä pyritään ohjaamaan muun muassa valtakunnallisen ja muun liikenneverkon kehittämisellä sekä aluepoliittisin alueiden kehittämisen toimin.

Kaupunkiseutujen ja yhdyskuntarakenteen hajautuminen

Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen hajautumisella tarkoitetaan harvan taajama-alueen kasvua tai hallitsematonta hajarakentamista erityisesti rakentamispainealueilla kuten kaavan lievealueella.  Rakenteen hajautuminen tarkoittaa myös toimintojen välisten etäisyyksien kasvamista, mikä aiheuttaa ongelmia teknisen huollon verkostojen sekä joukkoliikenteen ja palvelujen järjestämiseen.

Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen

Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen on kaupunkiseutujen ja taajamien suunnittelun tavoite. Yhdyskuntarakenteen eheyttämisellä tarkoitetaan, että kaupunkiseudun uusi rakentaminen sijoitetaan pääosin jo rakennettujen alueiden yhteyteen täydennysrakentamisella, alueita hallitusti laajentamalla ja tukeutumalla jo olemassa olevaan infrastruktuuriin. Kun rakentaminen sijoitetaan ja mitoitetaan siten, että se käyttää hyväksi ja tukee olevaa yhdyskuntarakennetta, liikennejärjestelmää ja palveluja sekä poistaa niissä havaittuja toiminnallisia, maisemallisia tai kaupunkikuvallisia epäkohtia, se on eheyttävää rakentamista.
Alueellista tietoa, valitse ELY-keskus

Yhdyskuntarakenne - Häme

Taajamat kasvavat, yhdyskuntarakenne hajautuu

Kaupunkinäkymä Lahdesta. Kuva: Tero Pajukallio/YHA kuvapankki
© Tero Pajukallio/ YHA kuvapankki

Hämeessä asutus on siirtynyt haja-asutusalueilta yhä enemmän taajamiin. Samalla taajamat ovat laajentuneet. Tämä kehitys on jatkunut Kanta- ja Päijät-Hämeessä ja koko Suomessa 1980-luvulta lähtien.
Väestönlisäys Hämeessä on keskittynyt kasvaviin Hämeenlinnan ja Lahden seutukuntiin. Lisäksi Hämeen alueella sijaitsee myös Forssan, Heinolan sekä Riihimäen kaupunkiseudut. Asukkaita Kanta-Hämeessä on noin 175 000 ja Päijät-Hämeessä noin 202 000.

Taajamien kasvun myötä yhdyskuntarakenne on hajautunut, sillä asumisväljyys on kasvanut. Muuttoliikkeessä Hämeeseen on tullut nuoria lapsiperheitä, jolloin myös muuttuva ikärakenne on edistänyt yhdyskuntarakenteen hajauttamista. Taajamien kasvutarpeiden myötä on syntynyt laajentumisalueita, jotka osaltaan hajauttavat yhdyskuntarakennetta. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen on yksi Hämeen ELY-keskuksen tavoitteista.

Yhdyskuntarakenteen hajautumisesta seuraa, että

  • työssäkäynti- ja asiointietäisyydet pitenevät
  • infrastruktuurin rakentamisen ja ylläpidon kustannukset nousevat
  • luonnontilaiset alueet vähenevät
  • liikennekustannukset kasvavat
  • yhdyskuntien ympäristökuormitus kasvaa.

Kaupunkiseudut yhteistyössä aluesuunnittelussa

Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta (2007) edellyttää, että suurimpien kaupunkiseutujen kunnat suunnittelevat yhdessä maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä kuntarajat ylittävää palvelujen käyttöä. Laissa on nimetty Hämeenlinnan ja Lahden kaupunkiseudut.

Hämeessä on laadittu seuraavat kaupunkiseutujen rakennemallit:

Pääkaupunkiseudun kasvupaine purkautuu Hämeeseen

Pääkaupunkiseudun kasvupaine suuntautuu molempiin Hämeen maakuntiin. Kanta-Hämeessä haja-asutus on jatkuvasti lisääntynyt varsinkin pääkaupunkiseutua lähinnä olevissa kunnissa. Päijät-Hämeessä Lahden suunnan moottoritiet ja uusi oikorata tuovat uutta asutusta. Jatkuva muuttoliike lisää asumista myös haja-asutusalueilla.

Haja-asutusta lisää myös loma-asuntojen muuttaminen vakituisiksi asunnoiksi. Päätökset loma-asunnon käyttötarkoituksen muuttamisesta ovat selvästi lisääntyneet viime vuosina sekä Kanta-Hämeessä että Päijät-Hämeessä.

Isoja marketteja taajamien reuna-alueille

Kaupunkikeskuksissa isot marketit ja ostoskeskukset uhkaavat päivittäiskaupan kehittämistä. Keskustojen erikoistavarakauppaa uhkaavat myös uudet ostoskeskukset, joihin sijoittuu myös erikoisliikkeitä. Isot keskukset sijoittuvat yleensä taajamien reuna-alueille tai jopa taajamien ulkopuolelle ja näin hajauttavat entisestään yhdyskuntarakennetta.


Teollinen toiminta ja työpaikka-alueet ovat Hämeessä sijoittuneet pääosin taajamarakenteisiin. Pääliikenneväylien varsille ja risteyksiin alkaa kuitenkin syntyä erillisiä teollisuus- ja työpaikka-alueita, joista aiheutuu muun muassa työmatkaliikenteen lisääntyminen.

 

Julkaistu 4.4.2014 klo 14.05, päivitetty 28.5.2019 klo 9.57
Julkaistu 29.8.2013 klo 15.34, päivitetty 4.12.2014 klo 8.31