Yhdyskuntarakenne - Keski-Suomi

Keski-Suomessa on yksi kaupunkiseutu, Jyväskylä, joka toimii maakunnan kasvukeskuksena. Väestö on kasvanut viime vuosina ainoastaan Jyväskylässä ja sen ympärillä olevissa kehyskunnissa.

Keski-Suomesta löytyy yhden kaupunkiseudun lisäksi pikkukaupunkien verkosto: Jämsä, Keuruu, Äänekoski, Saarijärvi ja Viitasaari. Näiden lisäksi maakunnassa on kuntataajamien verkko. Keski-Suomen aluerakennetta kuvaa hyvin uusi aluetypologialuokitus, joka on tehty koko Suomesta ja joka kuvaa maaseudun ja kaupunkien välistä suhdetta (kuva 1).

Alutypologia Keski-Suomi isompi 556.jpg

Kuva 1: Keski-Suomi uuden aluetypologian kautta nähtynä.

Noin 50 % Keski-Suomen väestöstä asuu Jyväskylässä ja sen ympärille muodostuvalla ulommalla kaupunkialueella sekä kaupungin kehysalueella.

Maaseudun paikalliskeskuksissa – Jämsässä, Keuruulla, Laukaassa, Äänekoskella ja Saarijärvellä – asuu noin 15 % maakunnan väestöstä. Keski-Suomesta suurin osa on harvaan asuttua maaseutua. Näillä alueilla asuu lähes viidennes väestöstä.

Tulevaisuuden kehitys on Keski-Suomessakin johtamassa ihmisten, työpaikkojen sekä alue- ja palvelurakenteen yhä suurempaan keskittymiseen ja verkostoitumiseen. Tämä johtaa ja on johtanut Jyvässeudun kasvamiseen ja maaseudun väestömäärän vähenemiseen, joka maakunnan reuna-alueilla on ollut varsin voimakasta.

Tämä kehitys on johtanut siihen, että erityisesti Jyvässeudun maankäytön suunnittelulle on tullut painetta. Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta edellyttää, että suurimpien kaupunkiseutujen kunnat yhteensovittavat suunnittelutyössään maankäyttöä, asumista ja liikennettä sekä kuntarajat ylittävää palvelujen käyttöä. Jyväskylän kaupunkiseutu on yksi laissa nimetyistä alueista. Jyväskylän kaupunkiseudusta on valmistunut rakennemalli vuonna 2011.

Jyvässeudun kehyskunnat ovat viimevuosina houkutelleet asukkaita, ja tämä on lisännyt Jyväskylän lievealueiden rakentamista. Tämä ilmiö on osittain hajottanut yhdyskuntarakennetta sekä kasvattanut entisestään työmatkojen pituuksia. Kehyskunnissa on tehty runsaasti asema- ja yleiskaavoja, joiden avulla uusien asukkaiden saaminen on tehty houkuttelevaksi.

Työmatkojen keskipituus on muuttunut reilusta 10 kilometristä noin 14 kilometriin viimeisen kymmenen vuoden aikana. Pendelöinnin lisääntyminen on tuonut haastetta mm. joukkoliikenteen suunnitteluun sekä liikennejärjestelmätyöhön.

Kaupan palveluverkkoa kehitetään

Keski-Suomen kaupan palveluverkkoa koskeva selvitys valmistui maakuntakaavan tarkistamistyön ohessa 4. vaihemaakuntakaavan valmistelun yhteydessä. Jyväskylästä tehtiin oma palveluverkkoselvitys samassa yhteydessä. Loppuvuodesta 2014 voimaan tullut 4. vaihekaava ja palveluverkkoselvitykset ovat lähtökohtina vähittäiskaupan sijainnin ohjauksessa Keski-Suomessa.

Seudullisesti merkittävän kaupan sijoittumista ohjataan maakuntakaavassa ja paikallisesti merkittävien kauppojen sijoittumista ohjataan kuntien kaavoilla. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena tavoitteena on kaupallisten palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden turvaaminen sekä asiointiliikenteestä aiheutuvien haitallisten vaikutusten vähentäminen. Toinen lain keskeinen tavoite on keskusta-alueiden aseman tukeminen kaupan sijaintipaikkana.

Rantojen maankäyttöpaineet

Keski-Suomessa on melko runsaasti järvien rantaviivaa ja maakunnassa on useampi iso järviallas, kuten Päijänne ja Keitele. Rantoja on jo pitkään käytetty melko tiiviiseen loma-asumiseen. Keski-Suomessa suurimmat loma-asuntokeskittymät ovat juuri suurimpien vesistöjen rannoilla. Ranta-alueiden kaavoituksessa on pidetty tavoitteena luontoarvojen säilyttämisen ohella vapaan rannan riittävyyttä sekä tasapuolista kohtelua kaikkia rannanomistajia kohtaan.

Uudeksi haasteeksi maankäytönohjaukseen on noussut tuulivoimarakentamisen ja ranta-asumisen yhteensovittaminen.

Keski-Suomessa valtaosa rannoista on yleiskaavoitettuja, mutta maakunnasta löytyy vielä alueita, joissa rantojen yleiskaavoitus ei ole vielä toteutunut. Loma-asuntojen käyttötarkoituksen muutokset vakituisiksi asunnoiksi lisäävät haja-asutusta. Paineita käyttötarkoituksen muutoksiin on erityisesti Jyväskylän lähialueilla.

Muualla palvelussamme

Ympäristön tilan indikaattorit

 

Julkaistu 20.2.2014 klo 12.31, päivitetty 18.10.2019 klo 14.13