Joukkoliikennevyöhykkeet

Intensiivinen joukkoliikennevyöhyke

Intensiivisellä joukkoliikennevyöhykkeellä joukkoliikenteen palvelutaso on erinomainen. Pääkaupunkiseudulla vyöhykkeen kriteerinä on bussiliikenteessä enintään 5 minuutin ja raideliikenteessä 10 minuutin vuoroväli ruuhka-aikana.

Juna-asema
Kuva: Panu Söderström

Raideliikenteen asemilta nopea yhteys keskustaan

Intensiivinen raideyhteys tarkoittaa tiheällä vuorovälillä kulkevaa ja nopeaa joukkoliikenneyhteyttä esimerkiksi metrolla tai lähijunalla. Raideyhteyden ansioista matka-aika keskustaan on lyhyt auton käyttöön verrattuna, minkä takia joukkoliikennettä myös käytetään paljon. Intensiivisen raideliikenteen asemien ympärille kehittyy usein asutuksen, työpaikkojen ja palveluiden keskittymiä eli alakeskuksia.

Bussi kulkee sinne, minne raiteet eivät ulotu

Intensiivinen joukkoliikennevyöhyke ei rajoitu ainoastaan raideliikenteen asemien ympäristöön. Muutaman minuutin vuorovälillä kulkee myös monia bussilinjoja erityisesti siellä, missä useat eri asuinalueita palvelevat linjat yhtyvät, ja ajavat keskustaan samaa runkolinjaa pitkin. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun poikittaisen runkolinjan 550 suuri käyttäjämäärä kertoo myös tiheiden poikittaisten joukkoliikenneyhteyksien tarpeesta kaupunkiseudulla.

Kaavio liikkumistottumuksista Helsingin intensiivisellä joukkoliikennevyöhykkeellä

Intensiivisellä joukkoliikennevyöhykkeellä asuvien joukkoliikenteen käyttö on muita vyöhykkeitä yleisempää, koska joukkoliikenteen palvelutaso on hyvä. ©SYKE/YKR, TTY, HSL

Joukkoliikennevyöhyke

Joukkoliikennevyöhykkeellä joukkoliikenteen palvelutaso on hyvä. Vyöhykkeen rajaus perustuu bussi- tai raideliikenteen riittävään vuoroväliin, joka on pääkaupunkiseudulla keskimäärin 15 minuuttia ja pienemmillä kaupunkiseuduilla 30 minuuttia ruuhka-aikana.

Joukkoliikennevyöhykettä Haagassa
Kuva: Maria Hyövälti

Joukkoliikenteen käytävät ja verkostot

Joukkoliikennevyöhyke muodostuu kaikkiin Suomen suuriin tai keskisuuriin kaupunkeihin. Vyöhykkeellä joukkoliikenteen palvelutaso on kilpailukykyinen auton käyttöön verrattuna etenkin ruuhka-aikana. Henkilöauton käyttö on kuitenkin yleisempää kuin intensiivisellä joukkoliikennevyöhykkeellä tai alakeskuksissa. Keskisuurissa kaupungeissa joukkoliikennevyöhyke on usein rakenteeltaan nauhamainen, mutta pääkaupunkiseudulla vyöhyke muodostaa kattavan verkoston.

Riittävä asukasmäärä takaa joukkoliikenteen kilpailukyvyn

Joukkoliikennevyöhykkeen asukastiheyden on oltava riittävä, jotta linjojen liikennöinti on kannattavaa. Siksi kerros- ja rivitalojen osuus asuntokannasta on autovyöhykettä korkeampi. Erityisesti lapsiperheille suunnattu asuntotuotanto joukkoliikennevyöhykkeelle on tärkeää yhdyskuntarakenteen eheyttämisen onnistumiseksi. Näin vältetään perheiden moniautoistumista.

Kaavio liikkumistottumuksista Helsingin joukkoliikennevyöhykkeellä
Joukkoliikennevyöhykkeen asukkaiden joukkoliikenteen käyttö on autovyöhykkeellä asuvia yleisempää. Autoa käytetään silti yli 40 prosentilla matkoista. ©SYKE/YKR, TTY, HSL

Julkaistu 16.8.2013 klo 16.43, päivitetty 1.6.2017 klo 13.20