Liikenne

Liikenne saattaa ihmiset, yritykset ja alueet kosketuksiin toistensa kanssa. Sen avulla päästään täyttämään sosiaalisia tarpeita, saadaan voimavarat käyttöön sekä palvelut, kauppa ja elinkeinoelämä toimimaan.

Hyötyjen vastapainona on tiedostettava, että kasvava liikenne on taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen ongelma sekä maailmanlaajuisesti että paikallisesti.

Aamusumua Kehä 3:lla
Kuva: Raili Malinen, YHA-kuvapankki

Liikenne aiheuttaa viidenneksen kasvihuonekaasupäästöistä

Viidennes Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on peräisin liikenteestä. Päästöjä voidaan vähentää eheyttämällä yhdyskuntarakennetta, suosimalla autoista riippumatonta elämäntapaa, parantamalla joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä, kehittämällä ajoneuvo- ja polttoainetekniikkaa sekä rajoittamalla moottoriliikennettä esimerkiksi hinnoittelun keinoin. Mikään yksittäinen keino ei riitä, vaan kaikkia tarvitaan.

Maankäytön ja liikenteen suunnittelu kuuluvat yhteen

Liikenteeseen ja sen haittoihin vaikutetaan sekä liikennejärjestelmää että yhdyskuntarakennetta kehittämällä. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa kaavajärjestelmässä pyritään siihen, että maankäytön ja liikenteen suunnittelu on tiiviisti sovitettu yhteen.

Maankäyttö- ja rakennuslaissa on asetettu liikenteen tavoitteet myös eri kaavatasoille. Tärkeintä on suunnitella liikennejärjestelmää kokonaisuutena niin, että tavoitteita noudatetaan johdonmukaisesti kaikissa suunnitteluvaiheissa. Vuorovaikutteisessa suunnittelussa jokaisella kiinnostuneella on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa.

Viranomaisten rooli liikenteen suunnittelussa

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan kaikessa viranomaistoiminnassa on pyrittävä hillitsemään liikenteen kasvua, turvaamaan joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytykset sekä edistämään liikenneturvallisuutta.

Keskeisiä viranomaistahoja ovat kaavoituksesta vastaavina maakunnan liitot ja kunnat sekä liikenneväylien ylläpitäjinä ja liikennepalvelujen tarjoajina Liikennevirasto, VR ja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilla on merkittävä rooli liikenteen ja maankäytön yhteensovittamisessa, koska ne ovat mukana sekä kaavoituksessa että väylälaitosten suunnitteluhankkeissa.

Liikenne ja kestävä kehitys

Liikenteen kasvun hillitseminen on vaikea tehtävä, koska monet tekijät toimivat tätä tavoitetta vastaan.

Liikennesuunnittelulta on perinteisesti totuttu odottamaan entistä parempia, sujuvampia ja nopeampia yhteyksiä moottoriajoneuvoliikenteelle, minkä ei kestävyyden nimissä kuitenkaan pitäisi olla ensisijainen tavoite. Paremmat yhteydet osaltaan kannustavat toimintoja entistä kauemmas toisistaan eli hajauttavat yhdyskuntarakennetta, mikä puolestaan lisää liikennettä.

Kestävän kehityksen tavoitteiksi liikenteessä voidaan määritellä:

  • liikkumismahdollisuuksien turvaaminen
  • liikennetarpeen vähentäminen
  • kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistäminen
  • kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen
  • liikenneturvallisuuden edistäminen
  • ympäristöhaittojen minimointi.

Lisätietoja

Yli-insinööri Petteri Katajisto, ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto, puh. 040 527 2855, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Alueellista tietoa, valitse ELY-keskus

Liikenne - Varsinais-Suomi ja Satakunta

Varsinais-Suomen ELY-keskus käsittelee liikenteeseen liittyviä ympäristönäkökohtia sekä alueidenkäytön ja kaavoituksen ohjauksessa että liikennejärjestelmiä ja teitä suunniteltaessa ja rakennettaessa. Myös ympäristövaikutusten arviointia (YVA) edellyttävien, erityisesti teollisuus- ja jätehuoltohankkeiden suunnittelussa liikenneratkaisuilla on merkitystä.

Ympäristönäkökulmasta katsoen liikennesuunnittelussa on yhteen sovitettavaa luonnon- ja kulttuuriympäristöä, maisemaa, rakennuskantaa ja muinaisjäännöksiä koskevissa asioissa. Lisäksi erityispiirteenämme on saaristoliikenteen järjestäminen.

Rodeo_270781w.jpg

Kuva: Rodeo Images

Varsinais-Suomen ELY-keskus vastaa noin 8 000 km:n pituisen maantieverkon suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvistä asioista Lounais-Suomessa. Vaikutuksiltaan merkittävissä, suurissa hankkeissa lainsäädäntö edellyttää myös erillistä ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA).

Liikennejärjestelmätyötä tehdään yhdessä alueen maakuntaliittojen ja kuntien kanssa.

Lounais-Suomen liikennestrategia vuoteen 2024

Liikennestrategiassa on konkretisoitu valtion, maakuntien ja alueen muiden toimijoiden yhteinen näkemys Varsinais-Suomen ja Satakunnan liikennejärjestelmän kehittämisestä. Alueen keskeiset menestystekijät ovat elinkeinoelämän avainalojen kilpailukyky sekä verkostoituvien kaupunkiseutujen kestävä kasvu. Kansainväliset ilmastosopimukset, alueidenkäyttötavoitteet ja liikenneturvallisuustavoitteet ovat asettaneet liikenteen suunnittelulle valtakunnallisia reunaehtoja.

Lounais-Suomen kaupunkiseuduilla tarvitaan kestäviä liikenneratkaisuja

Osaavan työvoiman saaminen on entistä tärkeämpi yritysten sijoittumiseen vaikuttava tekijä, joten työssäkäyntialueiden liikkumismahdollisuudet ovat tärkeitä. Työssäkäyntialueet ovat laajentuneet ja työmatkat pidentyneet. Ruuhkautumisen ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi tarvitaan voimakasta panostusta kestäviin kulkutapoihin.

Haasteena on liikenteen kasvun ohjaaminen joukkoliikenteeseen, pyöräilyyn ja jalankulkuun. Tämä edellyttää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja uuden maankäytön ohjaamista ratoihin ja linja-autoliikenteen runkolinjoihin perustuville vahvoille joukkoliikennevyöhykkeille sekä juna- ja linja-autoliikenteen sujuvuuden, palvelutason ja hintakilpailukyvyn parantamista autoliikenteeseen verrattuna.

Lounaisrannikon kautta kulkevat ulkomaanyhteydet ovat elintärkeitä sekä alueen omalle vientiteollisuudelle että koko maan ulkomaankaupalle. Myös matkailu on etenkin saaristossa merkittävä elinkeino.

Parhaillaan ovat laadittavana Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnalliset liikennejärjestelmäsuunnitelmat, joiden yhteydessä tehdään liikennejärjestelmäsuunnitelmat Turun ja Porin rakennemallialueille.

Turun ja Porin rakennemalleissa liikenneratkaisut keskeisiä

Turun kaupunkiseudun rakennemallissa tavoitellaan lyhyiden etäisyyksien jalankulkukaupungin sekä kunta- ja aluekeskuksiin perustuvan joukkoliikennekaupungin kasvattamista. Katuverkon ja sisääntuloväylien ruuhkautumista pyritään estämään jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen keinoin.

Porin kaupunkiseudun rakennemallin liikennepoliittisia haasteita ovat liikkuvuus, kilpailukyky, maankäyttö, ympäristövaikutukset, kansalaisten terveys ja ilmastonmuutos.

Lisätietoa:

Julkaistu 10.1.2014 klo 16.28, päivitetty 3.2.2014 klo 10.18
Julkaistu 17.9.2013 klo 14.40, päivitetty 17.9.2013 klo 14.41