Liikenne saattaa ihmiset, yritykset ja alueet kosketuksiin toistensa kanssa. Sen avulla päästään täyttämään sosiaalisia tarpeita, saadaan voimavarat käyttöön sekä palvelut, kauppa ja elinkeinoelämä toimimaan.
Hyötyjen vastapainona on tiedostettava, että kasvava liikenne on taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen ongelma sekä maailmanlaajuisesti että paikallisesti.
Kuva: Raili Malinen, YHA-kuvapankki
Liikenne aiheuttaa viidenneksen kasvihuonekaasupäästöistä
Viidennes Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on peräisin liikenteestä. Päästöjä voidaan vähentää eheyttämällä yhdyskuntarakennetta, suosimalla autoista riippumatonta elämäntapaa, parantamalla joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä, kehittämällä ajoneuvo- ja polttoainetekniikkaa sekä rajoittamalla moottoriliikennettä esimerkiksi hinnoittelun keinoin. Mikään yksittäinen keino ei riitä, vaan kaikkia tarvitaan.
Maankäytön ja liikenteen suunnittelu kuuluvat yhteen
Liikenteeseen ja sen haittoihin vaikutetaan sekä liikennejärjestelmää että yhdyskuntarakennetta kehittämällä. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa kaavajärjestelmässä pyritään siihen, että maankäytön ja liikenteen suunnittelu on tiiviisti sovitettu yhteen.
Maankäyttö- ja rakennuslaissa on asetettu liikenteen tavoitteet myös eri kaavatasoille. Tärkeintä on suunnitella liikennejärjestelmää kokonaisuutena niin, että tavoitteita noudatetaan johdonmukaisesti kaikissa suunnitteluvaiheissa. Vuorovaikutteisessa suunnittelussa jokaisella kiinnostuneella on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa.
Viranomaisten rooli liikenteen suunnittelussa
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan kaikessa viranomaistoiminnassa on pyrittävä hillitsemään liikenteen kasvua, turvaamaan joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytykset sekä edistämään liikenneturvallisuutta.
Keskeisiä viranomaistahoja ovat kaavoituksesta vastaavina maakunnan liitot ja kunnat sekä liikenneväylien ylläpitäjinä ja liikennepalvelujen tarjoajina Liikennevirasto, VR ja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilla on merkittävä rooli liikenteen ja maankäytön yhteensovittamisessa, koska ne ovat mukana sekä kaavoituksessa että väylälaitosten suunnitteluhankkeissa.
Liikenne ja kestävä kehitys
Liikenteen kasvun hillitseminen on vaikea tehtävä, koska monet tekijät toimivat tätä tavoitetta vastaan.
Liikennesuunnittelulta on perinteisesti totuttu odottamaan entistä parempia, sujuvampia ja nopeampia yhteyksiä moottoriajoneuvoliikenteelle, minkä ei kestävyyden nimissä kuitenkaan pitäisi olla ensisijainen tavoite. Paremmat yhteydet osaltaan kannustavat toimintoja entistä kauemmas toisistaan eli hajauttavat yhdyskuntarakennetta, mikä puolestaan lisää liikennettä.
Kestävän kehityksen tavoitteiksi liikenteessä voidaan määritellä:
-
liikkumismahdollisuuksien turvaaminen
-
liikennetarpeen vähentäminen
-
kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistäminen
-
kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen
-
liikenneturvallisuuden edistäminen
-
ympäristöhaittojen minimointi.
Lisätietoja
Yli-insinööri Petteri Katajisto, ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto, puh. 040 527 2855, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi