Liikenne

Liikenne saattaa ihmiset, yritykset ja alueet kosketuksiin toistensa kanssa. Sen avulla päästään täyttämään sosiaalisia tarpeita, saadaan voimavarat käyttöön sekä palvelut, kauppa ja elinkeinoelämä toimimaan.

Hyötyjen vastapainona on tiedostettava, että kasvava liikenne on taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen ongelma sekä maailmanlaajuisesti että paikallisesti.

Aamusumua Kehä 3:lla
Kuva: Raili Malinen, YHA-kuvapankki

Liikenne aiheuttaa viidenneksen kasvihuonekaasupäästöistä

Viidennes Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on peräisin liikenteestä. Päästöjä voidaan vähentää eheyttämällä yhdyskuntarakennetta, suosimalla autoista riippumatonta elämäntapaa, parantamalla joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä, kehittämällä ajoneuvo- ja polttoainetekniikkaa sekä rajoittamalla moottoriliikennettä esimerkiksi hinnoittelun keinoin. Mikään yksittäinen keino ei riitä, vaan kaikkia tarvitaan.

Maankäytön ja liikenteen suunnittelu kuuluvat yhteen

Liikenteeseen ja sen haittoihin vaikutetaan sekä liikennejärjestelmää että yhdyskuntarakennetta kehittämällä. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa kaavajärjestelmässä pyritään siihen, että maankäytön ja liikenteen suunnittelu on tiiviisti sovitettu yhteen.

Maankäyttö- ja rakennuslaissa on asetettu liikenteen tavoitteet myös eri kaavatasoille. Tärkeintä on suunnitella liikennejärjestelmää kokonaisuutena niin, että tavoitteita noudatetaan johdonmukaisesti kaikissa suunnitteluvaiheissa. Vuorovaikutteisessa suunnittelussa jokaisella kiinnostuneella on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa.

Viranomaisten rooli liikenteen suunnittelussa

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan kaikessa viranomaistoiminnassa on pyrittävä hillitsemään liikenteen kasvua, turvaamaan joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytykset sekä edistämään liikenneturvallisuutta.

Keskeisiä viranomaistahoja ovat kaavoituksesta vastaavina maakunnan liitot ja kunnat sekä liikenneväylien ylläpitäjinä ja liikennepalvelujen tarjoajina Liikennevirasto, VR ja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilla on merkittävä rooli liikenteen ja maankäytön yhteensovittamisessa, koska ne ovat mukana sekä kaavoituksessa että väylälaitosten suunnitteluhankkeissa.

Liikenne ja kestävä kehitys

Liikenteen kasvun hillitseminen on vaikea tehtävä, koska monet tekijät toimivat tätä tavoitetta vastaan.

Liikennesuunnittelulta on perinteisesti totuttu odottamaan entistä parempia, sujuvampia ja nopeampia yhteyksiä moottoriajoneuvoliikenteelle, minkä ei kestävyyden nimissä kuitenkaan pitäisi olla ensisijainen tavoite. Paremmat yhteydet osaltaan kannustavat toimintoja entistä kauemmas toisistaan eli hajauttavat yhdyskuntarakennetta, mikä puolestaan lisää liikennettä.

Kestävän kehityksen tavoitteiksi liikenteessä voidaan määritellä:

  • liikkumismahdollisuuksien turvaaminen
  • liikennetarpeen vähentäminen
  • kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistäminen
  • kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen
  • liikenneturvallisuuden edistäminen
  • ympäristöhaittojen minimointi.

Lisätietoja

Yli-insinööri Petteri Katajisto, ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto, puh. 040 527 2855, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Alueellista tietoa, valitse ELY-keskus

Liikenne - Kaakkois-Suomi

Kaakkois-Suomi on EU:n ja Venäjän välisellä tärkeällä kehityskäytävällä kahden metropolin vaikutuspiirissä, minkä johdosta alueen liikennejärjestelmään kohdistuu monia sekä liikenne- että ympäristöhaasteita ja mahdollisuuksia. Valtakunnallisen ja paikallisen liikenteen ohella alueen pääliikenneverkko palvelee laajasti Suomen vientiteollisuuden tarpeita. Kaakkois-Suomen liikenteellinen erityisasema näkyy paitsi liikenteen määrissä ja liikenteen koostumuksessa, myös ympäristökysymyksinä.

Kaakkois-Suomen ELY-keskus käsittelee liikenteen ympäristönäkökohtia alueidenkäytön ja kaavoituksen ohjauksessa, liikennejärjestelmiä ja teitä suunniteltaessa ja rakennettaessa sekä kunnossapitotehtävissä.

Myös ympäristövaikutusten arviointia (YVA) edellyttävien, erityisesti suurien kauppakeskittymien suunnittelussa liikenneratkaisuilla on merkitystä. Liikennesuunnittelussa on sovitettava yhteen luonnon- ja kulttuuriympäristöä, maisemaa, rakennuskantaa ja muinaisjäännöksiä koskevia asioita.

Kaakkois-Suomen tieliikenteen runkona toimivat alueen kautta kulkevat päätiet:

  • Vt 6 Helsinki – Joensuu – Kajaani
  • Vt 7 Helsinki – Vaalimaa (E 18)
  • Vt 12 Rauma – Tampere – Kouvola
  • Vt 13 Kokkola – Nuijamaa
  • Vt 14 Juva – Parikkala
  • Vt 15 Kotka – Mikkeli
  • Vt 26 Hamina – Lappeenranta
  • Kt 46 Kouvola – Heinola
  • Kt 62 Mikkeli – Imatra

Kaakkois-Suomen kauttakulkuliikenne

Päätieverkon kapasiteetin käyttöaste ylittää 70 % monin paikoin, etenkin Kymenlaaksossa, mistä aiheutuu ajoittaisia liikenteen sujuvuusongelmia ja liikenneturvallisuusongelmia. Pääteiden arkiliikenteestä noin 20 % on raskasta liikennettä (koko maan keskiarvo 12 %). Liikennejärjestelmätyötä tehdään yhdessä alueen maakuntaliittojen ja kuntien kanssa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on valmistunut useita merkittäviä tiehankkeita. E 18 on nyt kokonaan moottoritietä ja kuutostie on saatu nelikaistaiseksi Taavetista Imatralle. Tällä hetkellä on suunnitteilla useita mittavia tiehankkeita, joista lisätietoja Väyläviraston hankesivuilla:

Tiehankkeet Etelä-Karjala (väylä.fi)

Tiehankkeet Kymenlaakso (vayla.fi)

Etäisyydet kasvavat – liikkuminen autoistuu - Kaakkois-Suomessa tarvitaan kestäviä liikenneratkaisuja

Viime vuosikymmenten yleinen trendi Suomessa on ollut autoistuminen; henkilöautolla kulkemisen lisääntyminen ja samanaikaisesti kävelyn ja pyöräilyn osuuden pieneneminen. Trendi on ollut nähtävissä myös Kaakkois-Suomessa. Aivan viime vuosina trendi on kuitenkin ollut kääntymässä. Tähän ovat vaikuttaneet yleinen kansalaisten ympäristötietoisuuden lisääntyminen sekä viranomaisten ja yritysten käynnistämät toimet. Kaakossakin kesällä 2019 on kaupunkipyörät käytettävissä Kouvolassa, Kotkassa, Lappeenrannassa ja Imatralla. Liikenne- ja viestintäministeriö puolestaan on käynnistänyt sekä kaupunkien katuverkoille että yleiselle tieverkolle kohdistetun Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman.

Kaakkois-Suomen ELY-keskus Tienpidon ja liikenteen suunnitelma

Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuussivusto

Rataverkko

Kaakkois-Suomen rataverkon runko muodostuu alueen läpi kulkevasta Karjalan radasta, joka toimii sekä kaukoliikenneyhteytenä välillä Joensuu–Helsinki että merkittävänä tavaraliikenteen yhteytenä, sekä Kouvolasta Pieksämäelle kulkevasta Savon radasta. Karjalan radalta on yhteydet Vainikkalan ja Imatrankosken raja-asemien kautta Venäjälle sekä Kouvolasta HaminaKotka-satamaan. Kaakkois-Suomen rautatieliikenteen keskus on Kouvola, joka on Tampereen ohella Suomen rataverkon tärkein risteysasema ja myös yksi merkittävimpiä matkakeskuksia. Karjalan radan välityskyvyn lisäämiseksi on käynnistetty mittava parantamishanke Luumäen ja Imatran välillä. Se valmistuu vuonna 2023. (Hankesivu Luumäki-Imatra-ratahanke, vayla.fi) (https://vayla.fi/luumaki-imatra-ratahanke)

Raja-asemat, satamat ja lentoasemat

Kaakkois-Suomen alueella on neljä kansainvälistä rajanylityspaikkaa: Vaalimaa, Vainikkala, Nuijamaa ja Imatra. Lisäksi Parikkalassa toimii tilapäinen rajanylityspaikka. Kaakkois-Suomen rajanylityspaikkojen kautta kulkee 70–80 % Suomen ja Venäjän välisestä henkilö- ja tavaraliikenteestä.

HaminaKotka-satama on Suomen suurin yleis-, vienti-, kontti- ja transitosatama sekä täyden palvelun logistiikka- ja teollisuuskeskus. Sataman kautta kulkevan tavaraliikenteen määrä on viime vuodet ollut kasvussa.

Myös sisävesikuljetukset ovat merkittävä osa alueen tavaraliikennettä. Alueella on useita teollisuuslaitoksia, joilla on omiakin satamia. Saimaan Suomenlahteen yhdistävä Saimaan kanava on tärkein Suomen kanavista. Eniten kanavaa käyttävät metsä- ja kiviteollisuus.

Kaakkois-Suomessa on kaksi lentoasemaa. Kouvolan Utin lentoasema on sotilaslentoasema. Lappeenrannan lentoasemalla on kansainvälistä reitti- ja charterliikennettä.

Tie
 
Julkaistu 21.5.2014 klo 8.27, päivitetty 4.6.2019 klo 8.40
Julkaistu 17.9.2013 klo 14.40, päivitetty 17.9.2013 klo 14.41