Suomessa vuoden 2013 rakennusperintöpäiviä vietettiin 6.–9. syyskuuta teemalla Eläköön rakennus! Teeman avulla halutaan tuoda esiin vanhojen rakennusten uusiokäyttöä. Ilman käyttöä jäänyt rakennus saa muutoksen myötä uuden elämän rapistumisen sijasta. Korjaaminen uuteen käyttöön säilyttää ja tekee näkyväksi alueen historiaa. Kunnostetut rakennukset luovat miellyttävää ja juurevaa ympäristöä asukkaille, yrityksille, työntekijöille ja matkailijoille. Ne kannustavat pitämään ympäristöstä entistä parempaa huolta. Pohjois-Pohjanmaalla on tehty lukuisia onnistuneita käyttötarkoituksen muutoksia ja muutossuunnitelmia. Olemme koonneet kymmenen esimerkkiä ihasteltavaksenne.
Konepajasta kestikievariksi
|
Kuva: Harri Ryynänen
|
Noin 150 vuotta sitten Oulun Pikisaaren rannalle pystytetyn laivanveistämön konepajarakennuksen käyttö on vaihtunut vuosien varrella useaan otteeseen. Tiloissa on toiminut konepaja, venetarvikeliike, baari ja nykyään tiloissa toimii ruokaravintola Sokeri-Jussin Kievari. Muutos on toteutettu Oulun kaupungin omistaman rakennuksen vuokralaisen, ravintoloitsija Sinikka Louhelaisen toimesta vuosina 2001-2002.
|
Osuuskassasta kodiksi
Kuva: Harri Ryynänen
|
Terijoelta vuonna 1927 Liminkaan siirretty huvila sai uuden elämän Limingan Osuuskassana. Vuosien kuluessa rakennuksessa on toiminut pankin lisäksi mm. kampaamo, kemikalio ja kukkakauppa. Rakennuksen elämään on jälleen lisätty uusi vaihe, kun sitä on alettu kunnostamaan perinteisin rakennusmenetelmin kahden perheen kodiksi
|
Rautatieasemasta osuuskunnan toimintatiloiksi
Kuva: Raahen rautatieasema
v. 1923, Raahen museon kokoelmat
|
Raahen yksityinen rautatieasema rakennettiin 1890-luvulla, ja se palveli raahelaisia matkalaisia vuoteen 1969 asti, jolloin henkilöliikenne asemalle lakkautettiin. Matkustajaliikenteen loputtua VR myi vielä lippuja asemalta vuoteen 2010 asti, jonka jälkeen rakennus jäi tyhjilleen. Rakennuksen uusi elämä alkoi, kun käsityöläisosuuskunta Kuutostiimi pääsi aloittamaan toimintansa keveällä otteella kunnostetuissa tiloissa vuonna 2013.
|
Viljamakasiinista museoksi
Kuva: Satu Kiviniitty
|
Raaheen vuonna 1852 rakennettu valtion viljamakasiini toimi viljavarastona yli 50 vuoden ajan. Rakennuksen käyttötarkoitus on sen jälkeen muuttunut useaan otteeseen. Viljan varastoinnin loputtua vuonna 1910, rakennus siirtyi Raahen suojeluskunnan käyttöön ja myöhemmin Puolustusvoimille. Raahen kaupunki vuokrasi tilat Raahen museon varastokäyttöön 1995. Raahen museoväen pitkäaikainen haave toteutui kun vuosina 2010-2012 viljamakasiinista tehtiin museolle näyttely-, varasto-, työ- ja arkistotilat.
|
Teollisuustiloista koulutus-, työ- ja toimistotiloiksi
Kuva: Harri Ryynänen
|
Oulun Sähkölaitoksen vuonna 1937 valmistunut korjaamorakennus ja 1870-luvulta säilynyt Oulun Saha Oy:n tallirakennus Oulun Sahasaaressa odottavat muutostaan uuteen käyttöön Kestävän kehityksen keskuksen uusiksi käsityöläisvaltaiseksi toimintakeskukseksi. Kaupungin keskustaan on rakentumassa kaikille avoin kulttuuri-, taide- ja käsityöpainotteinen palvelurakennusten korttelialue, jonka osana Kestävän kehityksen rakennukset tulevat toimimaan. Korjaus- ja muutostöihin ryhdytään heti kaavaprosessin valitusten käsittelyn jälkeen.
|
Myllystä ja sahasta omaksi museoksi ja lomamökiksi
Kuva: Harri Ryynänen
|
1910-luvulla Jussilan veljesten perustama ja myöhemmän omistajan, Veikko Huovelinin huomassa 60-luvulle asti laajentunut mylly- ja saha oli toiminnassa aina vuoteen 1977 asti. Kuolinpesälle jäänyt rakennus sai uuden omistajan viime hetkellä, sillä kun Iiris Penttilä alkoi kunnostaa isoisänsä vanhaa rakennusta vuonna 2009, jolloin sen korjauksilla oli todellinen kiire. Rakennuksen tuotanto-osat tulevat säilymään ennallaan, ja vuoden 2013 kevättulvien tuhoaman kuivaamolaajennuksen tilalle tulee korkeammalla kivijalalla varustettu pieni lomamökki.
|
Koulusta kodiksi ja työtiloiksi
Kuva: Helena Hirviniemi
|
Oulujoen varrella sijaitseva Lapinkankaan koulu muuttui koulutoiminnan loputtua 1970-luvulla vuosien hiljaiselon jälkeen vuonna 1989 opiskelijoiden työ- ja asuinyhteisöksi. Viiden arkkitehtiopiskelijan ja valokuvaajan voimin yhteisö asui ja työskenteli tiloissa 1990-luvun puolelle. Oulun kaupungin pistettyä rakennuksen myyntiin vuonna 1993, se sai uudet omistajat yhteisössä asuneesta pariskunnasta, joka on kunnostanut koulusta perheelleen asuin- ja työtiloja vuodesta 1994 lähtien.
|
Osuusmeijerin myllystä kirjastoksi
Kuva: Harri Ryynänen
|
Tyrnävän Osuusmeijerin vuonna 1919 rakennettu tiilirunkoinen myllyrakennus on hyvin säilyneen teollisuusympäristön keskipiste komean punatiilisen piipun rinnalla. Myllyrakennuksessa toimi koko alueelle sähköä tuottava höyrygeneraattori, mylly sekä meijerin konttoritilat. Komea rakennus sai arvoisensa jatkokäytön, kun siitä kunnostettiin perinteisiä rakennusmenetelmiä ja materiaaleja kunnioittaen kirjasto, joka avattiin vuonna 1994.
|
Kansakoulusta taiteilijoiden näyttely- ja työtiloiksi sekä taiteilijaresidenssiksi
Kuva: Harri Ryynänen
|
Iijoen törmällä seisova 1830-luvulla rakennettu maalaistalo hankittiin Iin kunnalle kansakoulurakennukseksi 1870-luvulla. Kansakoulu toimi tiloissa 50-luvun loppupuolelle, jolloin koulutoiminta siirtyi uusiin tiloihin. Taloa ja sen sivurakennuksia käyttivät sen jälkeen mm. käsityöläisyritykset, bändit treenitiloina, kansanopiston kudontapiiri sekä taiteilija työtiloinaan. Vuonna 2003 päärakennus tuhoutui tulipalossa. Säilynyt opettaja-asunto luokkahuoneineen kunnostettiin residenssitaiteilijoiden työ- ja studiotiloiksi ja tuhoutuneen päärakennuksen tilalle rakennettiin pihapiirin täydentävä taiteilijoiden ateljee- työ- ja näyttelytilat vuosien 2005-2006 aikana.
|
Pappilasta kirkkoherranvirastoksi
Kuva: Harri Ryynänen
|
Kalajoen jokitöyräällä on seisonut jo yli neljäsataa vuotta pappila ja nykyinen komea kustavilainen rakennus on rakennettu 1700-luvun lopussa tuhoutuneen pappilan paikalle vuonna 1802. Nykyinen pappila on toiminut Kalajoen kirkkoherran virka-asuntona ja kirkkoherranvirastona. Vuoden 2011 tulipalon jälkeen rakennus kunnostettiin ja muutettiin kokonaisuudessaan kirkkoherranviraston työ- ja toimitiloiksi.
|