Eko-Elmerin multasormet

Eko-Elmeri MultasormetToukokuussa kesä on jo ovella ja luonto heräilee pikkuhiljaa täyteen kukoistukseensa. Myös kompostissa alkaa vilinä, kun maaperän pieneliöt ahertavat eloperäisen aineksen kimpussa. Kompostoituminen on luonnollista pieneliöiden aikaansaamaa eloperäisen aineen hajoamista hapellisissa olosuhteissa. Lahoamisessa syntyy hiilidioksidia, vesihöyryä, ravinnesuoloja ja humusta.

Kompostointi onkin luonnonmukainen ja hauska tapa palauttaa eloperäinen, maatuva jäte takaisin luontoon. Samalla jätteen määrä vähenee ja puutarhaan saadaan ravinnepitoista multaa.

Eko-Elmerin kuukausitehtävien tarkoituksena on tässä kuussa herätellä lasten mielenkiintoa kompostointia kohtaan. Tehtävien avulla tarkastellaan käytännön tehtävien kautta mitä kompostointi on ja mitä prosessissa oikeastaan tapahtuu.

Tehtävä 1. Eko-Elmerin maatumiskoe

Eri aineiden maatumista on yksinkertaista tutkia koulun pihalla tai vaikka lähimetsässä. Erilaisia jätteitä haudataan sellaisenaan tai muovisessa verkkopussissa matalaan maakuoppaan kepeillä tai naruilla rajatulle maa-alueelle. Paras ajankohta maatumiskokeille lienee kevät tai kesä, jolloin ei tarvitse pelätä maan routaantumista.

Ehdotuksia haudattavista jätteistä:

  • Muovipussi, jogurttipurkki, metallinen säilykepurkki, lasipurkki, leipäpala, omenankara, kivi, puunpala, sanomalehden sivu, kourallinen puun lehtiä. (Huom! Ongelmajätteet eivät sovi maahan haudattavaksi!)

Muut tarvikkeet:

  • muovisia verkkopusseja, lapio, merkkikeppejä ja -lippuja, paperia ja kyniä karttojen piirtämistä varten

Kätköistä on viisainta piirtää jonkinlaiset kartat, etteivät kätköpaikat vaan unohdu. Eri aineiden maatumisesta voidaan tehdä ennusteita tai veikkauksia. Parhaat veikkaukset voidaan palkita. Koska maatumista seurataan parin kuukauden välein, on viisasta heti alussa sopia seurannan aikataulusta ja toteutuksesta. Kätköt kaivetaan auki noin kuukauden välein ja tehdään havaintoja eri aineiden maatumisen nopeudesta. Seurantaa voidaan suorittaa esimerkiksi vuoden ajan.

Projekti voidaan aloittaa esimerkiksi toukokuun alussa, jolloin ensimmäinen tarkistuskerta suoritetaan juuri ennen kesälomalle lähtöä. Seuraavan kerran kuopat kaivetaan auki seuraavana syksynä koulujen alettua. Seurannan aikataulu ja kätköpaikat ja niiden sisällöt on hyvä olla luokan seinällä ja/tai oppilaiden tutkimusvihkoissa. Seurannan yhteydessä oppilaat kirjaavat havaintoja ympäristövihkoihinsa.

Projektin lopuksi maatumattomat jätteet kaivetaan ylös maasta ja viedään oikeaan keräyspisteeseen. Tehdään johtopäätökset kokeista: Mikä jäte maatui nopeimmin, mikä toiseksi nopeimmin jne.? Miksi järjestys oli tämä? Mitkä jätteet eivät maatuneet ollenkaan? Miksi?

Tehtävä 2. Eko-Elmerin Matolaatikko

Matolaatikko on komposti pienoiskoossa. Sitä voi käyttää pienten ruokamäärien kompostointiin, mutta sen suurin merkitys on opetuksellinen. Oppilaat voivat tehdä itse matolaatikon. Matojen elämää on mukava seurata ja tehdä siitä muistiinpanoja.

Valmistus:

  1. Hommaa laatikko. Esimerkiksi pieni, puinen laatikko sopii tehtävään loistavasti. Laita vanha jätesäkki laatikon pohjalle, ettei multa valu ulos.
  2. Laita laatikon pohjalle reilu kerros puiden lehtiä, turvetta tai revittyä paperia ja sen päälle multaa. Madot pitävät selluloosasta ja asuvat ruuan alla, eivät sen seassa. Selluloosa pitää myös mullan kosteana.
  3. Laita madot laatikkoon. Matoja löytyy kaivamalla maata runsas karikkeisesta, kosteasta paikasta. Tehokkaimpia matoja ovat kompostilierot, joita voi löytää tunkiosta tai hevostallilta. Mitä enemmän matoja on laatikossa, sitä nopeammin komposti lähtee toimimaan.
  4. Peitä komposti märällä sanomalehdellä tai muovisuojalla, ettei se pääse kuivumaan.
  5. Laita laatikkoon vähän ruoantähteitä ja esim. kasvimaajätteitä. Laita aluksi vain vähän, kunnes tiedät, miten paljon madot ehtivät syödä tietyssä ajassa. Myöhemmin voit lisätä ruoan määrää. Sekoita tähteet turpeeseen tai paperiin, ettei laatikon sisältö tiivisty liikaa ja rupea haisemaan.
  6. Matolaatikkoon voi laittaa kaikkea, joka on peräisin kasvikunnasta. Liha ja kala eivät sovi sisäkompostiin, sillä ne rupeavat helposti haisemaan, eivätkä ole matojen perusruokaa.
  7. Lisää matoja syntyy laatikossa. Antamalla banaania silloin tällöin madot kuulemma lisääntyvät hyvin.

Lähde: Koulun kompostiopas. 1994. Kansalaisjärjestöjen Kierrätysliike, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto sekä Biologian ja maantieteen opettajien liitto

Taustaa ja lisätietoa

Lisää tehtäviä sekä aiheeseen liittyviä tarinoita ja lisätietoa löydät Eko-Elmeri-oppimateriaalista sivuilta 146–158 ja Eko-open taustatietoa sivuilta 222–224.

Eko-Elmeri Roska-Repen jäljillä materiaalien ihmemaassa (sivut 77–176)

Eko-open taustatietoa (sivut 211–226)

Julkaistu 13.1.2014 klo 13.10, päivitetty 14.1.2014 klo 14.51