Kirsti Pesola: Esteettömyys on pieni kustannus uudisrakentamisessa


Haastattelussa on tekniikan lisensiaatti, arkkitehti Kirsti Pesola, joka toimii Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKEn johtajana.
 

Kuva: Kirsti Pesola, Kuvaaja: Terhi Honkonen
Kuva: Kirsti Pesola (Kuvaaja: Terhi Honkonen)

Esteettömyys on taas otsikoissa. Sen esitetään tuon tuostakin olevan syypää uudisrakentamisen korkeisiin kustannuksiin ja asuntojen kalleuteen. Ihmetellään tavattoman suuria kylpyhuoneita ja eteisiä ja osoitellaan esteettömyysvaatimuksia. Missä vaiheessa esteettömyydestä on tullut suunnittelua ja rakentamista häiritsevä tekijä?

Esteettömän kodin – tai oikeastaan kaikkien kotien – kriittisiä kohtia ovat asuntoon sisälle pääseminen, vessan ja kylpyhuoneen käyttömahdollisuus sekä arjen toimivuus muissa kodin tiloissa, kuten keittiössä. Kyse on konkreettisista asioista, joilla tuetaan arjen elämää. Esteettömyyssuositukset ja ‑määräykset ohjaavat suunnittelijaa huomioimaan monipuolisesti asunnon monenlaiset käyttäjät sekä asuinkiinteistön pitkän eliniän.

On olemassa valtava joukko suunnitteluun ja rakentamiseen liittyviä määräyksiä, jotka liittyvät esimerkiksi äänen- ja lämmöneristykseen, rakenteelliseen lujuuteen, paloturvallisuuteen ja energiatehokkuuteen. Niistä kaikista esteettömyysmääräykset ovat nyt perusteettomasti saaneet hankalan ja kalliin leiman, kun kaikki määräykset aiheuttavat kustannuksia!


Esteettömyys on kestävää rakentamista


Asuinkäyttöön suunniteltavan huoneiston esteetön kylpyhuone mahtuu hyvin 4 m2:iin. Suunnitteluratkaisuissa olen nähnyt jopa 11 m2:n suuruisia kylpyhuoneita. Näiden kylpyhuoneiden koko ei johdu esteettömyysmääräyksistä.

Ympäristöministeriön teettämässä selvityksessä kartoitettiin nykyisten esteettömyysmääräysten mukaisen rakentamisen todelliset kustannusvaikutukset uudisrakentamisessa. Esteettömyysnormien mukainen toteuttaminen nostaa rakentamiskustannuksia kolmiossa noin 25 € / m2 ja yksiössä noin 51 € / m2. Nämä sisältävät sekä asunnon että kerrostalon yhteisten tilojen ja sisäänkäyntien esteettömyys­ratkaisut.  Jos asuntoon tai kiinteistöön joudutaan tekemään jälkikäteen esteettömyyskorjauksia, tulevat ne huomattavasti kalliimmaksi.

Esteettömistä kodeista hyötyvät kaikki. Ikääntyneiden lisäksi mm. lapsiperheet kiittävät toimivaa eteistä ja turvallista kylpyhuonetta, ja esimerkiksi muuttomiehet esteettömyyden katkeamatonta ketjua kadulta olohuoneeseen. Eikä esteettömyyttä tarvitse tehdä esteettisyyden kustannuksella. Päinvastoin, usein ihastellaan asuntojen väljiä ja toimivia tiloja, eikä tiedosteta, että kyse voi olla esteettömyydestä.

On vaikea perustella esteettömän rakentamisen vähentämistä. Väestö ikääntyy ja moni haluaa asua omassa kodissa mahdollisimman pitkään – ja niin haluaa yhteiskuntakin meidän asuvan. Esteettömyysmääräykset ohjaavat itse asiassa kestävään rakentamiseen ja kustannussäästöihin pitkällä aikavälillä.

Julkaistu 6.10.2015 klo 11.21, päivitetty 6.7.2021 klo 14.43