Ira Verma: Yhteistyöllä parannetaan ikääntyvän asukkaan lähiympäristön ja palveluiden saavutettavuutta

Kirjoittaja on arkkitehti ja toimii projektipäällikkönä sekä tutkijana Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutissa (Sotera) Aalto-yliopiston Arkkitehtuurin laitoksella. 

 

Tutkija, arkkitehti Ira Verma
Kuva: Tutkija, arkkitehti Ira Verma

Yhteiskunnan kehittäminen ikäystävällisemmäksi ja esteettömäksi edellyttää julkisten toimijoiden sektorit ylittävää yhteistyötä aina kaavoituksesta jalankulkuväylien kunnossapitoon. Asiakaslähtöisten vanhuspalveluita tulisi kehittää yhteistyössä asukkaiden kanssa, poistamalla esteitä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyön tieltä sekä varaamalla resursseja verkostojen kehittämiseen.

Aalto-yliopiston monitieteellisessä tutkimushankkeessa tarkasteltiin Lauttasaaren asuinympäristöä sekä sen toimija‐ ja palveluverkostoa itsenäisesti omassa kodissa asuvan ikääntyvän henkilön näkökulmasta. Asukkaita osallistettiin työpajoilla, kyselyillä ja asukaskävelyillä. Yhteensä noin 80 yli 65-vuotiasta lauttasaarelaista osallistui hankkeeseen, jossa tarkasteltiin Lauttasaaren asuinympäristöä esteettömyyden ja palveluiden saavutettavuuden kannalta, alueen vanhuspalveluita sekä palveluntuottajien yhteistyötä.


Asuinympäristö


Asuinrakennusten, lähiympäristön esteettömyys ja palveluiden saavutettavuus ovat tärkeitä ikääntyvän väestön omatoimisuuden ja arjessa pärjäämisen kannalta. Ikääntyvän väestön osuus Lauttasaaressa on hieman korkeampi kuin keskimäärin Helsingissä ja alueen asuinrakennuskanta rakennettu pääosin 1940 ja 1950-luvuilla, kauan ennen kuin esteettömyysasioihin alettiin kiinnittää huomiota. Väestön ja rakennuskannan lähempi tarkastelu paljastaa, että esimerkiksi saaren keskiosan vanhoissa kerrostaloissa asuu paljon ikääntyneitä.

Asukaskyselyn mukaan yli 85-vuotiaat vastaajat (N=9), olivat asuneet Lauttasaaressa noin 36 vuotta ja nykyisessä asunnossa 33 vuotta.  Kaikki kyselyyn vastanneet yli 65-vuotiaat (N=64, keski-ikä 72 v.) olivat asuneet Lauttasaaressa pitkään, keskimäärin 27,5 vuotta ja tämän hetkisessä asunnossaan 16,8 vuotta. Haasteita tuo se, että rakennukset ja niiden asukkaat ikääntyvät samanaikaisesti. Lisäksi monista vanhoista asuinrakennuksista puuttuvat hissit.

Alueelta ei kuitenkaan haluta muuttaa pois. Alueella on vähän vuokra-asuntoja ja hyvin vähän ARA-rahoitteisia vuokra-asuntoja, joihin olisi mahdollistaa muuttaa, mikäli ikääntynyt haluaisi myydä asuntonsa esimerkiksi peruskorjauksen edellä. Saaren eteläosaan kehittyvä Vattuniemen asuinalueen asukkaista myös suuri osa on yli 65-vuotiaita. Työpajassa käytyjen keskusteluiden kautta näyttää kuitenkin siltä, että näihin uusiin esteettömiin taloihin muutetaan Lauttasaaren ulkopuolelta. Tämä vaatisi kuitenkin jatkotutkimusta. Osana hanketta syntyi arkkitehtuurin alan opinnäytetyö Monen sukupolven -kortteli (Laura Nenonen).  
 

Palvelut
 

Päivittäisten askareiden hoitaminen itsenäisesti lähiympäristössä tukee asukkaan fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia. Hyvät jalankulkureitit, monipuolinen palvelutarjonta ja julkisten liikenneyhteyksien läheisyys saa ihmiset liikkumaan jalan.

Lauttasaaren kivijalkaliikkeitä arvostetaan, mutta toisaalta kapeat jalkakäytävät ja korkeat askelmat vaikeuttavat asiointia liikkeissä. Ne ovat monelle ikääntyneelle vaikeasti saavutettavissa myös Lauttasaarentien mäkisyyden takia. Lisähaastetta tuo jalankulun ja pyöräilyn sekoittuminen, mikä aiheuttaa turvattomuuden tunnetta ikääntyneissä asukkaissa. Uusi kaupallisten palveluiden keskittymä Heikkilänkadun varrella ja toisaalta Ruoholahden kauppakeskus ovat helposti saavutettavissa julkisten kulkuneuvojen avulla. Vaarana onkin pienten kivijalkaliikkeiden häviäminen.

Arjen jalankulkureitit kulkevat saaren keskiosan puistojen läpi. Reitit koetaan helppokulkuisemmiksi kuin kapeat jalkakäytävät, erityisesti talvella. Jalkakäytävän reunaan aurattu lumi estää asukkaita kulkemasta rollaattorin kanssa ja puistoreittien talvikunnossapitoon tulisikin kiinnittää huomiota.  Viihtyisät istumapaikat puiston reittien varrella rohkaisevat kulkemaan jalan. Niin sanotut kolmannet paikat, kaupat, bussipysäkit, puiston penkit voivat olla myös asukkaiden sosiaalisen ja tunne-elämän kannalta merkityksellisiä paikkoja. Merenranta on kaiken ikäisten lauttasaarelaisten virkistysalue, jonka saavutettavuutta on tärkeää edistää.

Uusi metrohanke ja liityntäliikenne huolestuttavat monia ikääntyviä asukkaita. Vaihtaminen kulkuneuvosta toiseen koetaan haasteelliseksi. Erityisesti suorien liikenneyhteyksien puuttuminen ja matka-aikojen pidentyminen keskustaan, Kampin palvelutaloon ja terveyskeskuksen laboratorioon askarruttavat ikääntyviä asukkaita. Myös alueen sisäinen liikenne muuttuu ja monelle ikääntyneelle tärkeät paikat, kuten kirkko ja terveyskeskus sijaitsevat mäen päällä ja ovat vaikeasti saavutettavissa. Tarvitaan Kaupungin sektorirajat ylittävää yhteistyötä takaamaan eri palveluiden saavutettavuus.
 

Yhteistyö vanhuspalveluissa
 

Hankkeessa arvioitiin Lauttasaareen hahmottuvaa vanhuspalveluiden toimijaverkostoa ja sen verkostojohtamista. Niin kutsutun Laru-toimijaverkoston rakennetta analysoitiin ja toimenpiteitä verkoston rakentamiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi tarkasteltiin tiettynä aikana (Katri Nykänen). Tarkastelun perusteella kuntasektorin toimijat olivat keskimäärin verkostoituneempia kuin yksityisen tai kolmannen sektorin toimijat. Kuntasektorin toimijat, joilla on paljon yhteyksiä, olivat verkostossa keskellä, erityisesti hankekoordinaattorina toiminut verkostojohtaja. Sen sijaan kolmannen ja yksityisen sektorin välillä yhteydet ovat heikommat ja erityisesti kolmannella sektorilla toimijoiden keskinäiset yhteydet ovat vähäisiä verrattuna muihin toimijoihin.

Verkoston syntyminen ja sen toiminnan kehittäminen vaatii toimijoiden keskinäistä luottamusta sekä osapuolten kokemusta verkoston tuomasta lisäarvosta. Yhteistyö vaatii yhteisten tavoitteiden määrittelemistä tasapuolisesti eri sektoreiden välillä, toimijoiden erilaiset resurssit huomioon ottaen.

Hankkeessa tarkasteltiin myös yhteistyötä poikkihallinnollisissa ja sektorirajat ylittävissä palveluverkostoissa asiakkaan näkökulmasta. Palvelumuotoilua hyödynnettiin hankkeessa tuomaan eri toimijat yhteen, minkä avulla yhteistyö ja yhteinen ymmärrys helpottuvat.  Sen avulla myös asiakkaiden osallistaminen on mahdollista. Hankkeessa kehitetyn Löydä Lauttasaari! -peliprototyypin (Jaana Hyvärinen) avulla keskusteltiin yhdessä ikääntyneen arkeen liittyvistä asioista, palveluihin ja ympäristöön liittyvistä haasteista. Samalla välitettiin hankkeessa saatua tietoa ja ymmärrystä eri toimijoille. Asukkaat oppivat pelatessa myös toisiltaan.

Hanke sai rahoitusta Helsingin kaupungin Innovaatiorahastosta ja se tehtiin yhteistyössä kaupungin Sosiaali- ja terveysviraston eteläisen palvelualueen sekä Elinkeinopalvelun kanssa. Hankkeen toteutuksesta vastasivat Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen Sotera-instituutti sekä markkinoinnin ja muotoilun laitokset.
 


 

Julkaistu 16.10.2015 klo 14.09, päivitetty 6.7.2021 klo 14.43