Hyppää sisältöön

Tapio Kaasalainen: Ikääntyvät asukkaat ja asunnot – lähiökerrostalojen asunnot esteettömiksi yleistettävin suunnittelumallein

Kirjoittaja on arkkitehti, joka toimi Lähiökerrostalojen ja -asuntojen muutossuunnittelun mallit (MuutosMallit) -hankkeessa tutkimusapulaisena ja sittemmin tutkijana. Hanke toteutettiin Tampereen teknillisen yliopiston Arkkitehtuurin laitoksella osana Asuinalueiden kehittämisohjelmaa 2013-2015.
 

Kuva: Tapio Kaasalainen
Kuva: Tapio Kaasalainen

Väestön ikääntyminen etenee Suomessa lähes Euroopan kärkivauhtia. Samalla kasvaa esteettömien asuntojen tarve. Kypsän keski-iän saavuttaneista kerrostaloista muodostuva asuntokanta ei nykyisellään kykene vastaamaan tuohon tarpeeseen. Uudistuotantokaan yksin ei riitä paikkaamaan tilannetta, joten olemassa olevan rakennuskannan korjaaminen nousee keskeiseen rooliin.
 

 

Tampereen teknillisen yliopiston Arkkitehtuurin laitoksen MuutosMallit -hankkeessa tarkasteltiin suomalaisia noin 1970-luvulla rakennettuja asuinkerrostaloja esteettömyys yhtenä keskeisistä näkökulmista. Hankkeessa selvitettiin asuntokannassa toistuvat huoneistomallit sekä erilaisia korjausrakentamisen keinoja, joilla asuntoja voidaan muuttaa paremmin nykyisiä ja tulevia tarpeita vastaaviksi. Kriteereinä huoneistomallien tyypittelyssä toimi luetellussa järjestyksessä huonemäärä, asuinhuoneiden sommittelu ja märkätilan sijainti.

 

Ennestäänkin monotoniseksi mielletty asuntokanta osoittautui tutkimuksen myötä jopa oletettua enemmän itseään toistavaksi. Kaiken kaikkiaan kolmioista ja tätä pienemmistä huoneistoista löytyi kuusitoista toistuvaa, esteettömyysparannusten kannalta toisistaan erottuvaa huoneistomallia. Näiden osuus kaikista tutkimuksen asunnoista oli noin kaksi kolmasosaa. Jatkotarkasteluun ja esteettömyysparannusten lähtökohdiksi otetut kuusi yleisintä kattoivat yhä suunnilleen puolet aikakautensa kerrostaloasunnoista, sovellusasteesta riippuen enemmänkin.
 

Konkreettisia esimerkkejä esteettömyyden parantamiseksi

 

Hankkeessa laadittiin konkreettisia ehdotuksia yleisimpien asuntotyyppien esteettömyysparannuksille. Keskeisinä periaatteina olivat suunnitelmien yleistettävyys, lopputuloksen joustavuus erilaisiin tarpeisiin sekä muutostöiden toteutettavuus vaiheittain todellisten tarpeiden ja resurssien mukaan.

 

Yleistettävyyden maksimoimiseksi suunnitelmien pohjaksi määriteltiin teoreettiset tyyppihuoneistot: asunnot, jotka mitoitukseltaan ja rakenteiltaan edustavat huoneistomallinsa tavanomaisinta tasoa.

 

Joustavuus huomioitiin muun muassa erilaisin kalustusvaihtoehdoin ja laatimalla suunnitelmista variantteja erilaisiin elämäntilanteisiin: esimerkkinä pyörätuolinkäyttäjä, jonka kanssa asuu omainen tai avustaja.

 

Vaiheittaista ja tarkoituksenmukaista toteutusta varten esteettömyyden parantamiseen kootut toimenpiteet jaettiin neljään ryhmään: kalustus ja kynnykset, rakennusosat ja pinnat, huoneiston sisäiset rakenteet sekä märkätilat ja asunnon ulkopuolelle vaikuttavat muutokset. Kun toimenpiteet porrastetaan suunnitelmallisesti, vältetään tarpeettomia purkutöitä myöhemmissä muutostoimissa.

 

Esimerkkien kautta asukkaan tai hänen omaistensa on helppo hahmottaa asunnon esteettömyyttä parantavia mahdollisuuksia ja kevyempien keinojen osalta jopa toteuttaa niitä itse. Suunnittelijat puolestaan voivat käyttää malliratkaisuja lähtökohtina tapauskohtaiseen jatkotyöstöön, välttäen täten kerta toisensa jälkeen samanlaisena toistuvia alkuvaiheita. Lisäksi valmiita malleja voidaan käyttää helpottamaan suunnittelijan ja asiakkaan välistä kommunikaatiota ja muutostarpeiden määrittelyn prosessia.

 

Edellä kuvaillut esteettömyysparannussuunnitelmat laadittiin osana Tapio Kaasalaisen arkkitehdin diplomityötä, ”Ikääntyvät asukkaat ja asunnot – Vaiheittaiset esteettömyysparannukset lähiökerrostaloissa”, joka on kokonaisuudessaan ladattavissa TTY:n kirjaston julkaisuarkistosta. Asuntojen muutossuunnitelmien lisäksi työssä tarkastellaan käsitellyn rakennuskannan esteettömyyttä kokonaisvaltaisemmin, myös yhteistiloissa ja piha-alueilla.

Lisätietoa: Satu Huuhka (hanke kokonaisuutena) tai Tapio Kaasalainen (esteettömyysparannukset), Tampereen teknillinen yliopisto, etunimi.sukunimi@tut.fi
 

 

Julkaistu 9.9.2015 klo 14.18, päivitetty 3.12.2018 klo 11.52