Kunnat ikääntyneiden asumisen ja elinympäristöjen kehittämisessä

Turvallinen asuminen omassa kodissa on monen iäkkään toive. Kun arkitoimet sujuvat, tarvitaan palveluja sekä palveluasumista ja laitoshoitoa vähemmän. Siten myös kunnan kannalta on suuri merkitys sillä, että ikääntyneen väestön asumisolot ovat hyvät.
 

Herttoniemi

Kuva: Laura Rautjoki, YHA-Kuvapankki

Varautuminen väestön ikärakenteen muutokseen kunnissa

Vanhuspalvelulaki (980/2012) velvoittaa kunnat laatimaan suunnitelman ikääntyneen väestön hyvinvoinnin ja itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi sekä iäkkäiden tarvitsemien palvelujen järjestämiseksi. Suunnittelussa painotetaan kotona asumista, ja myös asuinolot, liikennepalvelut ja ympäristön esteettömyys ovat osa tätä suunnitelmaa. Tämä edellyttää laajaa yhteistyötä sekä kunnan eri toimialojen (esim. sosiaali- ja terveystoimiala ja asunto-/tekninen toimiala) kesken että muiden tahojen kanssa.

Terveyden ja hyvinvoiniin laitos THL:n seurantatutkimuksen (2014) mukaan suunnitelma ikääntyneen väestön tukemisesksi löytyi 80 prosenttissa tutkimukseen vastanneista kunnista. Näissä kunnissa 2/3 löytyi myös  määrittelyt tarvittavista voimavaroista, vastuista ja yhteistyöstä eri tahojen kanssa.

Kuntien rooli on keskeinen erityisesti palvelujen järjestämisen kannalta. Myös yrityksillä sekä järjestö- ja vapaaehtoistoimijoilla on tärkeä merkitys sekä asuinolojen parantamisessa että asumista tukevien palvelujen ja muun toiminnan tarjonnassa.

Ikääntyneen väestön asumisen, asuinympäristön ja palvelujen kehittämisen tulisikin sisältyä osaksi kuntien strategista suunnittelua. Suunnitelmien toimeenpano on myös tärkeää kytkeä osaksi kunnan talouden sekä maankäytön suunnittelua.

Ikääntyneiden asumiseen ja palveluihin liittyviä strategioita kunnissa ovat lähinnä ikääntymispoliittiset strategiat ja viime aikoina yleistyneet palvelustrategiat, jotka kuvaavat kunnan palveluiden järjestämiseen liittyviä kysymyksiä. Tämän sivun oikealle palastalle olemme koonneet linkkejä kuntien asunto- ja ikääntymispolittisiin strategoihin.

Ikääntyneiden asumisessa tarvitaan maakunnan ja kuntien välistä yhteistyötä

Maakuntien ja kuntien välinen yhteistyö on tärkeää ikääntyneiden ja erityisryhmiin kuuluvien ihmisten asumisen kysymyksissä, sillä asumiseen ja asumispalveluihin liittyvät tehtävät hajautuvat eri tahoille sote-palvelujen siirtyessä maakuntien järjestettäväksi. Kuntien hoidettavana olevat asumisen ja yhdyskuntasuunnittelun tehtävät ovat ratkaisevassa asemassa kotona asumisen tukemisessa sekä erilaisten tulevaisuuden asumismuotojen kehittämisessä.

Osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa toteutetussa selvityksessä kuvataan asumisen, asumispalvelujen järjestämisen ja näihin liittyvän yhteistyön nykytilaa sekä esitetään ehdotuksia yhteistyömalleiksi tulevassa maakuntamallissa. Valmiita maakunnan ja kuntien välisiä yhteistyörakenteita on vielä vähän – sen sijaan kuntien sisällä eri hallinnonalojen välinen yhteistyö on yleistä. Sote- ja maakuntauudistuksessa nämä yhteistyörakenteet ja -prosessit tulee rakentaa uudelleen, jotta asiakkaalle pystytään järjestämään sekä hänen tarpeitaan vastaava asunto että asumista tukevat palvelut.


Selvitys kuntien toiminnasta ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmassa 2013-2017 toteutettiin selvitys kuntien toiminnasta ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä. Selvityksessä tarkasteltiin vanhuspalvelulain toteutumista seuraavassa neljässä teemassa:

1. Strateginen suunnittelu
2. Ikääntyneiden asuntojen ja asuinolojen arviointi huomioiden ennaltaehkäisevä näkökulma
3. Vanhusneuvostojen rooli ja toiminta ikääntyneiden asumiseen ja elinympäristöön liittyvissä kysymyksissä
4. SOTE-uudistus ja sen vaikutukset ikääntyneiden asumisen kehittämiseen.

Kunnista puuttuu edelleen kokonaisnäkemys ikääntyneiden hyvästä elämästä ja asuin- ja elinympäristöistä. Vanhuspalvelulakiin liittyvät suunnitelmat keskittyvät pääosin palvelujen suunnitteluun. Niissä korostuu asumisen, palveluiden ja elinympäristöjen yhteys. Tällä vuosikymmenellä kunnissa on kehitetty erityisesti palveluja, jotka tukevat kotona asumista ja nopeaa kotiutumista. Selvityksen raportti esittelee myös kuntien toimintamalleja ja poikkihallinnollista yhteistyötä. Hyviä tuloksia on esimerkiksi hyvinvointia ja itsenäistä suoriutumista tukevista kotikäynneistä sekä vanhusneuvostojen toiminnasta. Selvityksen tulokset ovat luettavissa seuraavasta raportista:

Tarkastelumalli ikääntyneiden asumistarpeiden ennakointiin ja varautumiseen kunnissa


Kuntien rooli on keskeinen väestön ikääntymisestä johtuviin muutostarpeisiin varautumisessa paikallistasolla. Ympäristöministeriön ja kuntien yhteisessä kehittämishankkeessa luotiin ennakointimalli kääntyneiden asumistarpeisiin varautumiseksi kunnissa. Tarkastelussa hyödynnettiin Suomen ympäristökeskuksen aineistoja, kansallisia tilastoja sekä kuntakohtaisesti toteutettua kyselyä. Tuloksena ovat kuntakohtaiset ennakoinnin ja varautumisen toimenpiteet. Ne ovat muodostuneet asunto- ja teknisen toimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä vanhusneuvostojen yhteisissä ennakointityöpajoissa. Kuntalaisten ja erityisesti vanhusneuvostojen kuuleminen on tärkeää varautumisessa.

Näkökulmat ikääntyminen

Väestön ikääntymisessä tulisi arvioida ikääntymistä sekä kunta- että asuinaluetasolla. Arvio voi pohjautua kuntien väestöennusteisiin ja niissä voi hyödyntää myös Tilastokeskuksen väestöennustetta. Ennakoinnin näkökulmasta arvioinnin tärkein tulos on, että kunnalla on käsitys väestön ikääntymisestä asuinalueittain yleisellä tasolla seuraavan 10 ja 20 vuoden aikana.

Toimintakyvyn kehityksen ennakoinnissa voidaan hyödyntää esimerkiksi Sotkanetin tavoitteellista skenaariota palveluasumistarpeen ennakoinnissa:

Toinen tietolähde on kunnan omien sosiaali- ja terveyspalvelujen (ja tulevaisuudessa maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen) tuottamat tiedot, joissa voi olla laskelmia siitä, miten toimintakyky eri ikävuosina kehittyy. Näitä ikävuosia tulee suhteuttaa tuleviin ikäluokkiin.

Asumistarpeiden osalta kunnan tulee ennakoida asumisen tarpeita ja toiveita sen väestöryhmän osalta, joka on jo nyt ikääntynyt kunnassa sekä sen väestöryhmän osalta, joka on tulevaisuudessa ikääntymässä. Keskeisiä tietolähteitä ovat esimerkiksi kuntien vanhus- ja eläkeläisneuvostot ja valtakunnallinen Asukasbarometri.

Rakentamis- ja korjaustarpeiden osalta kyse on varautumisesta. Kunnan tulee tehdä korjaus- ja täydennysrakentamistarpeen arviointia suhteessa väestöennusteisiin. Tietolähteenä voidaan hyödyntää rakennus- ja huoneistorekisteriä. Uudistuotannossa tulee kysyntätietojen pohjalta analysoida, millaisia kohteita ja minne uudistuotantoa tulisi toteuttaa kysynnän perusteella sekä ketkä sitä toteuttavat. Tässä keskeistä on rakennuttajien sekä vanhusneuvostojen näkemykset. Asuinalueittainen tieto ikääntyneistä tulisi suhteuttaa siihen, millaisia odotuksia ikääntyneillä yleisesti on asumisen suhteen.

Toimenpiteiden osalta kunnilla on laajat mahdollisuudet toimia yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa ikääntyneiden asumistarpeisiin varautuen. Keinoja kannattaa pohtia useista eri näkökulmista. Esimerkkejä toimenpiteistä löytyy seuraavasta kuviosta: 

 

Toimenpiteet


Ennakointiaineisto on tuotettu Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksen (Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa, 2017) pohjalta. Esimerkki Suomen ympäristökeskus SYKE:n tähän hankkeeseen tuottamasta ennakointiaineistosta löytyy seuraavasta:


Ennakoinnin prosessi 

Ennakointi- ja varautumistyötä toteutettiin hankkeessa tarkastelumallin pohjalta. Ennakointityön tukena hyödynnettiin kansallisia aineistoja ja tietovarantoja (mm. SYKE:n aineistot) sekä hankkeessa toteutettujen ikääntyville kohdistettuja kyselyjä. Näiden perusteella luotiin pohjatietoa kunnissa toteutettavalle laadulliselle ennakointi- ja varautumistyölle ja toimenpiteiden suunnittelulle. Ikäihmisten asumistarpeiden ennakointi on erityisesti kunnissa tehtävää laadullista pohdintaa.  

Hankkeessa toteutettiin kyselyt kunnissa asuville ikääntyville. Niissä haluttiin kartoittaa ikääntyneiden tulevaisuuden asumistarpeita ja odotuksia. Kyselyiden tuloksia käsiteltiin kuntien työpajoissa ja tulosten pohjalta hahmotettiin, millaisia toimenpiteitä tulisi tehdä väestön ikääntymisestä johtuvien tarpeisiin varautumiseksi. Kuntakohtaiseen kyselyyn pääset tutustumaan tästä:

Hankkeessa järjestettiin mukana olevissa kunnissa osallistavat työpajat, joihin osallistui kuntien asumisen, kaavoituksen sekä sosiaali- ja terveysalan vastuuhenkilöitä, kunnan sidosryhmiä (mm. rakennuttajia) sekä vanhusneuvoston edustajia. Kaikkiaan viiteen työpajaan osallistui yhteensä 110 henkilöä. Työpajoissa tarkasteltiin kunnan väestön ikääntymistä, ikäihmisten toimintakyvyn kehitystä ja tulevaisuuden asumistarpeita ja odotuksia. Työpajoissa keskusteltiin millaisia toimenpiteitä kunnan tulisi tehdä näihin haasteisiin varautumiseksi. Hankkeen lopussa järjestettiin lisäksi yhteinen kokoava työpaja, johon osallistui kuntien ja ympäristöministeriön edustajat. Alla esitetyt kuntakohtaiset toimenpiteet ovat muodostuneet yhteisten työpajojen tuotoksina.

Ennakoinnin tulokset

Kuntien keskeiset ikääntyneiden asumiseen liittyvät haasteet ovat pitkälti samanlaisia. Yhteinen haaste on ikääntyneiden määrän nopea kasvu, sillä useassa kunnassa määrä tulee lähes kaksinkertaistumaan vuoteen 2030 mennessä. Määrä kasvaa erityisesti 75–84-vuotiaiden sekä yli 85-vuotiaiden ikäryhmissä. Ikääntymiskehitystä tarkastellaan seuraavassa taulukossa Tilastokeskuksen väestöennusteisiin pohjalta:

Väestöennusteet_ikä

Ennakoinnin tulokset sisältävät tietoja tarkastelumallin näkökulmien mukaisesti. Kuntakohtaiset toimenpiteet ovat muodostuneet kuntien ja sidosryhmien yhteisten työpajojen tuotoksina. Kunnissa tehtävät toimenpiteet liittyvät asuinaluekehittämiseen, johon sisältyy esimerkiksi kuntien ja kolmannen sektorin tilojen hyödyntäminen. Toisena yhteisenä teemana kuntien esittämissä toimenpiteissä nousee erilaiset ikäihmisten neuvontaan, ohjaukseen ja tiedotukseen liittyvät toimet myös asumisen osalta. Kunnissa kehitetään neuvontaa ja ohjausta siihen, kuinka ikäihmiset saadaan ennakoimaan omaa elämäänsä ja hyödyntämään entistä paremmin esimerkiksi korjausavustuksia. Kolmantena yhteisenä käytännön toimenpiteenä on kuntien tontinluovutuskäytännöt ja niihin tehtävät muutokset. Erityisesti esteettömyystekijät tulee huomioida keskeisenä osana kuntien tontti- ja kaavoituspolitiikkaa.

Työpajoissa keskusteltiin paljon myös palveluiden saavutettavuudesta. Ideoitiin erilaisia ratkaisuja siihen, kuinka parannetaan ikääntyneiden palveluiden saavutettavuutta, jotta kotona asuminen on mahdollista. Kaikissa työpajoissa keskusteltiin myös ikäihmisten yksinäisyyden vähentämisestä ja yhteisöllisyyden lisäämisestä. Tärkeää on myös vapaaehtoisten ja naapuriavun aktivointi sekä ikäihmisten osallisuuden tunteen vahvistaminen. Kuntakohtaisissa raporteissa esitetään kunnissa ”heti” tehtäviä toimenpiteitä sekä ”myöhemmin vuonna 2018 aikana” tehtäviä toimenpiteitä.
 

Kuntakohtaiset raportit

Ennakoinnin kuntakohtaisiin raportteihin voit tutustua seuraavasta: 


Mitä kehittämistyöstä opittiin?

Hankkeessa ennakointi- ja varautumistyötä tehtiin erityisesti kaupunkitasolla. Kehittämistyö on palvellut kuntien ja maakunnan asuntopoliittisten strategioiden valmistelua. Tarkastelumallia voidaan soveltaa hyvin myös asuinaluekohtaiseen tarkasteluun.

Ennakointi- ja varautumistyössä haasteena on riittävän ajan löytäminen eri toimijoiden yhteiselle keskustelulle. Toisaalta ennakoivalle analyysille ja pohdinnalle yhteistyössä rakennuttajien ja vanhus- ja eläkeläisneuvostojen kanssa on tarvetta. Hankkeessa toteutetut ennakointi- ja varautumistyöpajat toimivat osaltaan keskustelun käynnistäjänä ja ylläpitäjänä.

Kuntien tulisi hyödyntää omat tietolähteensä ja tietokantansa nykyistä paremmin. Nyt toteutetussa kehittämistyössä tukeuduttiin paljon Suomen ympäristökeskukselta tilattuihin tilastoaineistoihin. Vaikka tietoa kunnissa on paljon, haasteena on yhteisen keskustelun ja arvioinnin organisointi tiedon pohjalta. Hankkeessa toteutetut kyselytutkimukset tuottivat samansuuntaisia tuloksia kuin valtakunnalliset tutkimukset. Kunnat voisivat hyödyntää valtakunnallisia kyselytutkimuksia ja toteuttaa ennakointia peilaamalla oman kunnan väestöennustetta valtakunnallisten kyselytutkimusten (esim. Asukasbarometri) tuloksiin. Hankkeessa toteutetut kyselyt tuottivat myös kuntia hyödyntävää tietoa erityisesti ikääntyvien asumistarpeista ja odotuksista. Hankkeen kokemusten mukaan kuntalaisten kuuleminen ja yhteisten keskustelutilaisuuksien järjestäminen on myös tärkeää.


Lisätietoa

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmassa 2013-2017 toteutettiin aiemmin myös esiselvitys tarkastelumallista ikääntyneiden asumistarpeisiin varautumiseksi kunnissa. 

Vanhusneuvostoilla tärkeä rooli ikääntyneiden asumisen kehittämisessä
 

Ryhmäkuvassa Urpo Martikainen, Raija Hynynen, Sari Hosionaho ja Jaakko Tuomi
Kuvassa asuntoneuvos Raija Hynynen, Vanhusneuvostopäivän juontaja Urpo Martikainen, ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho ja Lappeenrannan Vanhusneuvoston puheenjohtaja Jaakko Tuomi © Kuva: Anniina Linnoinen, YHA-Kuvapankki


Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017  järjesti yhteistyössä valtiovarainministeriön Avoimen hallinnon -toiminnon kanssa Vanhusneuvostopäivän 5.4.2017 Helsingissä. Tilaisuuden teemana oli kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä sekä vanhusneuvostojen rooli ja tehtävät tässä. Tilaisuudessa julkistettiin Vanhusneuvostoselvityksen tulokset ja kuultiin ajankohtaisia uutisia ja tuloksia ohjelman muusta kehittämistyöstä. Lisäksi keskusteltiin yhteisesti siitä, mikä on vanhusneuvostojen rooli ja tehtävät jatkossa ikääntyneiden asumisen ja elinympäristöjen kehittämisessä kunnissa ja maakunnissa ja miten sitä voitaisiin kehittää.

Tilaisuus lähetettiin suorana nettilähetyksenä. Tilaisuuden videotallenne on katsottavista seuraavasta linkistä:


Edellisen kerran Vanhusneuvostopäivä järjestettiin 6.4.2016 Helsingissä. Tapahtumassa käsiteltiin mmm. vanhusneuvostojen roolia kunnallisessa ikääntyneiden arkea ja elinympäristöä koskevassa päätöksenteossa.

Vanhusneuvostopäivä lähetettiin myös suorana verkossa ja on katsottavissa tallenteena seuraavasta linkistä:

Vanhusneuvostojen yhteiselle kokoontumiselle on tarvetta jatkossakin. Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 päättymisen jälkeen ja osana ohjelman tulevaisuussuunnitelmaa on neuvoteltu, että valtakunnallisia vanhusneuvostopäiviä järjestää vuoden 2017 jälkeen valtiovarainministeriön Avoimen hallinnon kehittäminen.

Julkaistu 4.9.2017 klo 17.12, päivitetty 3.12.2018 klo 15.41