Kunnat ikääntyneiden asumisen ja elinympäristöjen kehittämisessä

Turvallinen asuminen omassa kodissa on monen iäkkään toive. Kun arkitoimet sujuvat, tarvitaan palveluja sekä palveluasumista ja laitoshoitoa vähemmän. Siten myös kunnan kannalta on suuri merkitys sillä, että ikääntyneen väestön asumisolot ovat hyvät.
 

Herttoniemi

Kuva: Laura Rautjoki, YHA-Kuvapankki

Varautuminen väestön ikärakenteen muutokseen kunnissa

Vanhuspalvelulaki (980/2012) velvoittaa kunnat laatimaan suunnitelman ikääntyneen väestön hyvinvoinnin ja itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi sekä iäkkäiden tarvitsemien palvelujen järjestämiseksi. Suunnittelussa painotetaan kotona asumista, ja myös asuinolot, liikennepalvelut ja ympäristön esteettömyys ovat osa tätä suunnitelmaa. Tämä edellyttää yhteistyötä kunnan eri toimialojen (esim. sosiaali- ja terveystoimiala ja asunto-/tekninen toimiala) kesken ja muiden tahojen kanssa.


Ikääntyneen väestön asumisen, asuinympäristön ja palvelujen kehittämisen tulisi sisältyä osaksi kuntien strategista suunnittelua. Suunnitelmien toimeenpano on myös tärkeää kytkeä osaksi kunnan talouden sekä maankäytön suunnittelua. Ikääntyneiden asumiseen ja palveluihin liittyviä strategioita kunnissa ovat lähinnä ikääntymispoliittiset strategiat ja palvelustrategiat, jotka kuvaavat kunnan palveluiden järjestämiseen liittyviä kysymyksiä.

Kuntien toiminta ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmassa toteutettiin selvitys kuntien toiminnasta ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä. Kunnista puuttuu kokonaisnäkemys ikääntyneiden hyvästä elämästä ja asuin- ja elinympäristöistä. Vanhuspalvelulakiin liittyvät suunnitelmat keskittyvät pääosin palvelujen suunnitteluun. Niissä korostuu asumisen, palveluiden ja elinympäristöjen yhteys. Selvityksessä esitellään kuntien toimintamalleja ja poikkihallinnollista yhteistyötä. Hyviä tuloksia on esimerkiksi hyvinvointia ja itsenäistä suoriutumista tukevista kotikäynneistä sekä vanhusneuvostojen toiminnasta.

Kuntayhtymien/maakuntien ja kuntien välinen yhteistyö on tärkeää ikääntyneiden ja erityisryhmiin kuuluvien ihmisten asumisen kysymyksissä. Kuntien hoidettavana olevat asumisen ja yhdyskuntasuunnittelun tehtävät ovat ratkaisevassa asemassa kotona asumisen tukemisessa sekä erilaisten tulevaisuuden asumismuotojen kehittämisessä. Osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa toteutetussa selvityksessä kuvataan asumisen ja asumispalvelujen järjestämisen yhteistyön nykytilaa sekä esitetään ehdotuksia yhteistyömalleiksi.

 

Tarkastelumalli ikääntyneiden asumistarpeiden ennakointiin ja varautumiseen kunnissa

Kuntien rooli on keskeinen väestön ikääntymisestä johtuviin muutostarpeisiin varautumisessa paikallistasolla. Ympäristöministeriön ja kuntien yhteisessä kehittämishankkeessa luotiin ennakointimalli kääntyneiden asumistarpeisiin varautumiseksi kunnissa. Tarkastelussa hyödynnettiin  kansallisia aineistoja sekä kuntakohtaisesti toteutettua kyselyä. Tuloksena ovat kuntakohtaiset ennakoinnin ja varautumisen toimenpiteet. Ne ovat muodostuneet asunto- ja teknisen toimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä vanhusneuvostojen yhteisissä ennakointityöpajoissa. Kuntalaisten ja erityisesti vanhusneuvostojen kuuleminen on tärkeää varautumisessa.

Näkökulmat ikääntyminen

Väestön ikääntymisessä tulisi arvioida ikääntymistä sekä kunta- että asuinaluetasolla. Arvio voi pohjautua kuntien väestöennusteisiin ja Tilastokeskuksen väestöennusteeseen. Ennakoinnin näkökulmasta arvioinnin tärkein tulos on, että kunnalla on käsitys väestön ikääntymisestä asuinalueittain yleisellä tasolla seuraavan 10 ja 20 vuoden aikana.

Toimintakyvyn kehityksen ennakointi pohjautuu kunnan/kuntayhtymän arvioihin siitä, miten toimintakyky eri ikävuosina kehittyy. Näitä ikävuosia tulee suhteuttaa tuleviin ikäluokkiin.

Asumistarpeiden osalta kunnan tulee ennakoida asumisen tarpeita ja toiveita sen väestöryhmän osalta, joka on jo nyt ikääntynyt kunnassa sekä sen väestöryhmän osalta, joka on tulevaisuudessa ikääntymässä. Keskeisiä tietolähteitä ovat esimerkiksi kuntien vanhus- ja eläkeläisneuvostot ja valtakunnallinen Asukasbarometri.

Rakentamis- ja korjaustarpeiden osalta kyse on varautumisesta. Kunnan tulee tehdä korjaus- ja täydennysrakentamistarpeen arviointia suhteessa väestöennusteisiin. Tietolähteenä voidaan hyödyntää rakennus- ja huoneistorekisteriä. Uudistuotannossa tulee kysyntätietojen pohjalta analysoida, millaisia kohteita ja minne uudistuotantoa tulisi toteuttaa kysynnän perusteella sekä ketkä sitä toteuttavat. Tässä keskeistä on rakennuttajien sekä vanhusneuvostojen näkemykset. Asuinalueittainen tieto ikääntyneistä tulisi suhteuttaa siihen, millaisia odotuksia ikääntyneillä yleisesti on asumisen suhteen.

Toimenpiteiden osalta kunnilla on laajat mahdollisuudet toimia yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa ikääntyneiden asumistarpeisiin varautuen. Keinoja kannattaa pohtia useista eri näkökulmista. Esimerkkejä toimenpiteistä löytyy seuraavasta kuviosta: 

 

Toimenpiteet


Ennakointiaineisto on tuotettu Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksen (Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa, 2017) pohjalta.


Ennakoinnin prosessi 

Ennakointityön tukena hyödynnettiin kansallisia aineistoja ja tietovarantoja sekä ikääntyville kohdistettuja kyselyjä.  
Niissä haluttiin kartoittaa ikääntyneiden tulevaisuuden asumistarpeita ja odotuksia. Kyselyiden tuloksia käsiteltiin kuntien työpajoissa ja tulosten pohjalta hahmotettiin, millaisia toimenpiteitä tulisi tehdä väestön ikääntymisestä johtuvien tarpeisiin varautumiseksi.

Kunnissa järjestettiin osallistavat työpajat, joihin osallistui kuntien asumisen, kaavoituksen sekä sosiaali- ja terveysalan vastuuhenkilöitä, kunnan sidosryhmiä (mm. rakennuttajia) sekä vanhusneuvoston edustajia. Työpajoissa tarkasteltiin kunnan väestön ikääntymistä, ikäihmisten toimintakyvyn kehitystä ja tulevaisuuden asumistarpeita ja odotuksia sekä keskusteltiin millaisia toimenpiteitä kunnan tulisi tehdä näihin haasteisiin varautumiseksi.

Ennakoinnin tulokset

Kuntien keskeiset ikääntyneiden asumiseen liittyvät haasteet ovat pitkälti samanlaisia. Yhteinen haaste on ikääntyneiden määrän nopea kasvu, sillä useassa kunnassa määrä tulee lähes kaksinkertaistumaan vuoteen 2030 mennessä. Määrä kasvaa erityisesti yli 75-vuotiaiden ikäryhmissä.

Väestöennusteet_ikä

Kuntakohtaiset toimenpiteet ovat muodostuneet kuntien ja sidosryhmien yhteisten työpajojen tuotoksina. Kunnissa tehtävät toimenpiteet liittyivät asuinaluekehittämiseen, johon sisältyy esimerkiksi kuntien ja kolmannen sektorin tilojen hyödyntäminen. Toisena yhteisenä teemana kuntien esittämissä toimenpiteissä nousivat erilaiset ikäihmisten neuvontaan, ohjaukseen ja tiedotukseen liittyvät toimet myös asumisen osalta. Kolmantena toimenpiteenä oli kuntien tontinluovutuskäytännöt . Erityisesti esteettömyystekijät tulee huomioida keskeisenä osana kuntien tontti- ja kaavoituspolitiikkaa.

Työpajoissa keskusteltiin  myös palveluiden saavutettavuuden parantamisesta. Myös  ikäihmisten yksinäisyyden vähentäminen ja yhteisöllisyyden lisääminen nousivat esille. Tärkeää on vapaaehtoisten ja naapuriavun aktivointi sekä ikäihmisten osallisuuden tunteen vahvistaminen. Kuntakohtaisissa raporteissa esitetään kunnissa ”heti” tehtäviä toimenpiteitä sekä ”myöhemmin vuonna 2018 aikana” tehtäviä toimenpiteitä.


Kehittämistyön oppeja

Ennakointi- ja varautumistyötä tehtiin erityisesti kaupunkitasolla. Kehittämistyö on palvellut kuntien ja maakunnan asuntopoliittisten strategioiden valmistelua. Tarkastelumallia voidaan soveltaa hyvin myös asuinaluekohtaiseen tarkasteluun.

Ennakointi- ja varautumistyössä haasteena on riittävän ajan löytäminen eri toimijoiden yhteiselle keskustelulle. Toisaalta ennakoivalle analyysille ja pohdinnalle yhteistyössä rakennuttajien ja vanhus- ja eläkeläisneuvostojen kanssa on tarvetta. Hankkeessa toteutetut ennakointi- ja varautumistyöpajat toimivat osaltaan keskustelun käynnistäjänä ja ylläpitäjänä.

Kuntien tulisi hyödyntää omat  tietokantansa nykyistä paremmin. Kehittämistyössä tukeuduttiin Suomen ympäristökeskukselta tilattuihin tilastoaineistoihin. Vaikka tietoa kunnissa on paljon, haasteena on arvioinnin organisointi tiedon pohjalta. Kyselytutkimukset tuottivat samansuuntaisia tuloksia kuin valtakunnalliset tutkimukset. Kunnat voivat hyödyntää valtakunnallisia kyselytutkimuksia ja toteuttaa ennakointia peilaamalla oman kunnan väestöennustetta valtakunnallisiin (esim. Asukasbarometri) tuloksiin. Kyselyt tuottivat myös kuntia hyödyntävää tietoa erityisesti ikääntyvien asumistarpeista ja odotuksista.Kokemusten mukaan kuntalaisten kuuleminen ja  keskustelutilaisuuksien järjestäminen on myös tärkeää.

Vanhusneuvostoilla tärkeä rooli ikääntyneiden asumisen kehittämisessä
 

Ryhmäkuvassa Urpo Martikainen, Raija Hynynen, Sari Hosionaho ja Jaakko Tuomi
Kuvassa asuntoneuvos Raija Hynynen, Vanhusneuvostopäivän juontaja Urpo Martikainen, ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho ja Lappeenrannan Vanhusneuvoston puheenjohtaja Jaakko Tuomi © Kuva: Anniina Linnoinen, YHA-Kuvapankki


Vanhusneuvostopäivän 5.4.2017 teemana oli kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä sekä vanhusneuvostojen rooli ja tehtävät tässä. Lisäksi siinä esiteltiin vanhusneuvostoselvityksen tulokset


Vanhusneuvostopäivässä 6.4.2016 käsiteltiin  vanhusneuvostojen roolia kunnallisessa ikääntyneiden arkea ja elinympäristöä koskevassa päätöksenteossa.

 

Julkaistu 5.4.2019 klo 13.00, päivitetty 5.4.2019 klo 13.00