Ikääntyneiden asumisen ja asuinympäristöjen tulevaisuuden kehittämistarpeita kartoitettiin

Uutinen 10.12.2018 klo 14.21
Monisukupolvinen kahvihetki
© Kuva: Teemu Keskimurto, Ympäristöministeriön kuvapankki

Ikääntyneiden asumisen ja asuinympäristöjen tulevaisuuden kehittämistarpeita kartoitettiin kunnista sekä toimenpiteitä kuntayhtymistä ja maakunnnista. Selvityksen aineisto kerättiin pääasiassa puhelinhaastatteluilla syys-marraskuun 2018 aikana. Selvityksen toteutti ympäristöministeriön tilauksesta Owal Group Oy.

Selvitykseen valitut kunnat olivat: Joensuu, Lappeenranta, Lahti, Kajaani, Kokkola, Mikkeli, Turku, Jyväskylä, Iisalmi, Inari, Kankaanpää, Helsinki, Raasepori, Pirkkala ja Siikalatva.

Toimenpiteiden osalta selvityksen kohteena olivat seuraavat kuusi maakuntaa/kuntayhtymää: Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri), Essote (Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä), Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä, Soite (Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä) ja Siun Sote (Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä).

Parhaillaan useissa kunnissa etsitään joustavia ja toimivia ratkaisuja siihen, että ikääntyneet voivat asua mahdollisimman pitkään omassa kodissaan. Kunnissa sosiaali- ja terveysalan palvelurakennetta on kehitetty ja kehitetään parhaillaan siihen suuntaan, että ikääntyneiden kotona asuminen mahdollistuu. Yhteisöllisyyttä tukevat asumisratkaisut (esim. yhteiset tilat ja kortteliratkaisut) saivat haastatteluissa suurta kannatusta.

Haastatteluissa tuotiin esiin näkemyksiä siitä, että ikääntyneet nähdään helposti liian paljon yhtenäisenä ryhmänä. Ikääntyvän väestön heterogeenisyydestä johtuen tarvitaan monipuolisia asumisratkaisuja. Lisäksi ikääntyneiden asumisessa tulisi ottaa huomioon, että ikääntyminen on luonnollinen tapahtuma ihmisten elämänkaaressa ja siihen tulisi suhtautua avoimemmin.

Haastatellut nostivat ikääntyneiden koetun yksinäisyyden ja turvattomuuden esiin yhtenä keskeisempänä haasteena. Yksinäisyyttä ja turvattomuutta pidetään merkittävänä riskinä ikääntyvien hyvinvoinnille. Palvelujärjestelmä ei yksin kykene ratkaisemaan yksinäisyyden ongelmaa, mutta asumisjärjestelyt voivat tukea yhteisöllisyyttä. Valtakunnallisesti suurimpana terveydellisenä ja toimintakykyyn liittyvänä haasteena tuotiin esille muistisairaudet, jotka tulevat yleistymään.

Ikääntyneiden osallisuus ja vanhusneuvostojen rooli ikääntyneiden asumisen suunnitteluun vaihtelevat merkittävästi kunnittain. Vanhusneuvostoa korostettiin monessa haastattelussa keskeisenä sidosryhmänä ikääntyneiden osallistamisessa.

Ikääntyneiden asuminen maaseuduilla ja keskustojen ulkopuolella asettaa haasteita palvelurakenteelle. Ongelmaksi nostettiin kiinteistöjen myymisen haasteet haja-asutusalueilla ja kaupunkiasuntojen hinta suhteessa näihin. Tällä hetkellä kunnissa pohditaan mm. sitä, kuinka varmistetaan palvelut ikääntyvälle väestölle maaseuduilla? Miten toisaalta voidaan valmistautua mielekkääseen muuttamiseen pois kotoa jo ennen kuin palveluiden tarve on suuri? Useissa kunnissa julkinen liikenne ei pysty auttamaan riittävästi kulkemisessa ja asuminen kuntien laitamilla voi olla haastavaa.

Ikääntyvien oma varautuminen ei ole tällä hetkellä riittävää. Kunnan tehtävänä on korostaa ikääntyvien omaa varautumista ja ennakointia asumiseen liittyen. Useissa haastatteluissa korostettiin ikääntyneiden oman varautumisen ja ennakoinnin tärkeyttä.

Ikääntyneiden asumisen strateginen huomioiminen vaihtelee kunnittain ja maakunnittain. Kunnat ovat valmistautuneet eri tavoin ikääntyvän väestön asumisen haasteisiin. Joissakin kunnissa on esimerkiksi laadittu erillinen ikästrategia, jossa määritellään palveluiden ja asumisen yhteensovittaminen ja osassa kuntia on tehty erilaisia toimenpiteitä (mm. esteettömyyskorjauksia ja hissien rakentaminen). Kuntien tulisi jatkossa tehokkaammin selvittää asumisen ja palveluiden nykytilaa ja ennakoida tiedon pohjalta korjausrakentamisen ja uudisrakentamisen suhdetta. Asuntojen esteettömyyskorjauksia tulee myös tukea.

Järjestöjen rooli mm. yhteisöllisen toiminnan tukemisessa nähtiin tärkeänä. Kunnilla on mahdollisuus tukea paikallisia ikääntyneiden parissa toimivia järjestöjä monella tapaa. Useissa kunnissa on järjestöt tuottavat myös ikääntyneille asumista, järjestävät palveluita sekä usein järjestöjen tavoitteisiin liittyy myös yhteisöllisyyden tukeminen.

Ikääntyneiden asumisen ratkaisut edellyttävät monitahoista yhteistyötä. Kunnissa maankäyttö, kaavoitus ja yhdyskuntasuunnittelu ovat keskiössä. Kuntien ja maakunnan välinen yhteistyö on tällä hetkellä pääosin melko vähäistä mutta jatkossa se olemaan tärkeää ikääntyneiden asumiseen liittyvissä kysymyksissä, mikäli vastuu asumisesta ja asumispalveluista hajautuu eri tahoille sote-uudistuksen myötä.

Digitaaliset palvelut ovat tulevaisuudessa keskeisessä asemassa myös ikääntyneiden palvelujen järjestämisessä. Uusien palvelujen, kuten muistiystävällisten kauppojen tai uusien asumisratkaisujen syntymistä voidaan edistää yhteistyöllä elinkeinoelämän kanssa.

Tarvittavina toimenpiteinä haastateltavat korostivat sitä, että aiempaa ja käynnissä olevaa kehitystyötä ikääntyneiden asumisen ja asuinympäristöjen kehittämisessä tulee jatkaa tulevasuudessa. Useat vastaajat toivat esiin myös sen, että keskeistä on levittää ja ottaa käyttöön jo tehdyn kehittämistyön tuloksia (mm. Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017) sekä hyviä toimintamalleja.

Selvityksen tuloksiin voi tutustua tarkemmin seuraavasta yhteenvetoraportista:

Kehittämistyön tueksi on valmisteltu myös tiivistelmä Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 keskeisten selvitysten johtopäätöksistä ja suosituksista:


Selvityksen tulokset ja tiivistelmä on valmisteltu ja tarkoitettu hyödynnettäväksi ikääntyneiden asumiseen ja asuinympäristöihin liittyvän yhteistyön ja kehittämisen tukena tulevaisuudessa. 

Lisätietoa

  • erityisasiantuntija Sari Hosionaho, etunimi.sukunimi@ym.fi, puh. 02952 50353 (14.12.2018 asti)
     
  • asuntoneuvos Raija Hynynen, etunimi.sukunimi@ym.fi, puh. 02952 50093