Uusiokuidun rejektin käsittelylaitos, Varkaus

+ Näytä tiedot

Hankkeen yhteystiedot

  • ympäristökeskuksen lausunto arviointiselostuksesta annettu 28.3.2000
  • ympäristökeskuksen lausunto arviointiohjelmasta annettu 23.8.1999

Hankkeen kuvaus

Arvioitava hanke on nestepakkausten käsittelyssä syntyvän muovi- ja alumiinipitoisen rejektin käsittelylaitos. Rejektin sisältämä muovi kaasutetaan, kaasu johdetaan kattilaan ja poltetaan. Muovin energiasisältö hyödynnetään sähkönä ja höyrynä. Kaasuttimella erotettu metallinen alumiini otetaan talteen ja toimitetaan hyödynnettäväksi tai valetaan harkoiksi.

Corenso United Oy Ltd valmistaa Varkauden tehtaalla hylsykartonkia. Raaka-aineena käytetään mm. kierrätettyä nestepakkauskartonkia, aaltopahvia ja laminoituja kääreitä. Nestepakkausmateriaalia otetaan vastaan noin 50 000 tonnia vuodessa. Nestepakkauksia on tuotu Corensolle vuodesta 1995 lähtien Euroopasta laivalla tai Railship-kuljetuksina junalla.

Nestepakkausten koostumuksesta 25 - 30 % on muovia ja alumiinia. Kuitu erotellaan hylsykartongin raaka-aineena käytettäväksi. Pakkausten sisäpinnalla oleva muovikalvo ja alumiinifolio erottuvat prosessista muovi- ja alumiinisilppuna eli ns. rejektinä. Rejektiä syntyy vuosittain noin 12 200 tonnia.

Nykyisiin voimalarakennuksiin rakennetaan uusi kaasutuslaitteisto ja korvataan vanha kattila K4 uudella kattilalla K7. Kaasutin ja kattila on suunniteltu erityisesti rejektipolttonaineen käsittelyä varten, jolloin palamisolosuhteilla saavutetaan päästöjen ja jätteiden suhteen ympäristön kannalta paras mahdollinen tulos. Kaasuttimen polttoainetehoksi on suunniteltu noin 40 MW ja uuden kattilan polttoainetehoksi noin 70 MW. Laitoksen prosessi pystyy hyödyntämään talteenotetuista nestepakkauksista yli 85 % aineena ja energiana. Rejektin osuus Varkauden tehtaiden kokonaislämmöntuotannosta on noin 5 %.

Ilmapäästöihin vaikutetaan rejektin laadulla, palamisolosuhteilla ja savukaasujen puhdistuksella sekä tarkkailulla. Savukaasuista puhdistetaan hiukkaset suodattimella. Suodatinpöly ja kattilan suppilotuhka pyritään saamaan hyötykäyttöön. Kaasuttimen pohjatuhkasta seulotaan mahdollinen metalli hyötykäyttöön. Alumiini otetaan talteen jauheena tai ohjataan sulatettavaksi. Mahdollinen alumiinin sulatus tehdään öljypolttimella kuumentamalla, jonka jälkeen alumiini valetaan harkoiksi. Sulatuksessa muodostuvat kaasut johdetaan kattilaan tai lämmön talteenoton kautta ulkoilmaan. Sulatuksessa syntyvä kuona pyritään saamaan hyötykäyttöön. Alumiinia arvioidaan saatavan talteen noin 2 000 tonnia vuosittain. Käsittelylaitoksella ei synny jätevesiä. Jäähdytysvedet eivät sisällä vesistöjä kuormittavia aineita tai epäpuhtauksia.

Laitoksella käsitellään vuosittain yhteensä 30 200 tonnia jätettä. Corenson Varkauden tehtailla muodostuvan rejektin (12 200 t/a) lisäksi varaudutaan käsittelemään noin 5 000 t/a välivarastoitua rejektiä ja 3 000 t/a Porin tuotantolaitoksilla muodostuvaa rejektiä sekä 10 000 t/a erilliskerättyä puhdasta polyeteenimuovia. Käsittelylaitos on mitoitettu käsittelemään 124 tonnia rejektiä vuorokaudessa.

Arvioitavat vaihtoehdot

Hankevaihtoehdon lisäksi on tarkasteltu hankkeen toteuttamatta jättämistä. Toteuttamatta jättäminen merkitsisi rejektin läjittämistä kaatopaikalle, mitä ei voida pitää tarkoituksenmukaisena hankkeen vaihtoehtona.

Ennen kaasutinkoeprojektia arvioitiin teknisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti erilaisia rejektin käsittelyn ratkaisuvaihtoehtoja. Arvioidut vaihtoehdot olivat: polttotekniikan kehittäminen nykyisissä kattiloissa, polttaminen sementtiuuneissa, polyeteenimuovin liuotus mäntypikeen ja käyttö polttoaineena sekä alumiinin ja muovin mekaaninen erotus. Valittu vaihtoehto katsottiin sekä teknis-taloudellisesti että ympäristöllisesti selvästi parhaimmaksi.

Julkaistu 23.8.1999 klo 8.00, päivitetty 17.6.2013 klo 9.08

Aihealue: