Soklin kaivoshanke, Savukoski, täydennys vaihtoehto 3:n osalta, malmin kuljetus Kovdoriin Venäjälle ja rikastus siellä

+ Näytä tiedot

Hankkeen yhteystiedot

 

Arviointiselostus

Soklin kaivoshanketta täydentävä arviointiselostus vaihtoehto 3:n osalta, malmin kuljetus Kovdoriin Venäjälle ja rikastus siellä

  1. Täydentävä arviointiselostus saapunut: 22.12.2011 ja 2.1.2012
  2. Täydentävä arviointiselostus nähtävillä: 9.1.- 29.2.2012 Savukosken kunnanvirastossa sekä Lapin ELY-keskuksessa, Hallituskatu 5 C Rovaniemi. Lisäksi täydentävään arviointiselostukseen voi tutustua Savukosken kirjastossa (Sauherrantie 23 C) ja Korvatunturin sivukirjastossa Martilla.
  3. Kuulutus Soklin kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksen täydennys, malmin rikastus Venäjällä (pdf, 89 Kb) 2.1.2012
  4. Arviointiselostus Soklin kaivoshankkeen vaihtoehto 3:n malmin rikastus Venäjällä 2009 YVA:n täydennys
    - osa 1 (pdf, 561 Kb)
    - osa 2 (pdf, 145 Kb)
    - osa 3 (pdf, 170 Kb)
    - osa 4 (pdf, 1481 Kb)
    - osa 5 (pdf, 1515 Kb)
    - osa 6 (pdf, 817 Kb)
    - osa 7 (pdf, 1217 Kb)
    Liitteet
    - Liite 1 Kartta, Kaivoaslue (pdf, 773 Kb)
    - Liite 2 Kartta, Kaivosalueen ympäristö ja linjausvaihtoehdot (pdf, 2158 Kb)
    - Liite 3 Pohjaeläimet (pdf, 460 Kb)
    - Liite 4 Tiedossa olevat luontokohteet ja lajiesiintymät (pdf, 2851 Kb)
    - Liite 5 Rata- ja putkilinjojen huomionarvoiset lajit ja luontotyypit (pdf, 2082 Kb)
    - Liite 6 Alueen uhanalaisesiintymät (pdf, 2796 Kb)
    - Liite 7 Natura-arviointi (pdf, 446 Kb)
       - Natura liite 1 (pdf, 869 Kb)
       - Natura liite 2.1 (pdf, 917 Kb)
       - Natura liite 2.2 (pdf, 903 Kb)
    - Liite 8 Kartta, Alueen linnusto (pdf, 905 Kb)
    - Liite 9 SVA Kyselylomake (pdf, 974 Kb)
    - Liite 10 SVA Raportti lomakekyselystä (pdf, 532 Kb)
    - Liite 11 Kartta, Porotalous (Kemin-Sompion paliskunta) (pdf, 3617 Kb)
    - Liite 12 Vaihtoehtojen vertailutaulukko (pdf, 9 Kb)
  5. Lausuntopyyntö Soklin kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksen täydennyksestä (pdf, 33 Kb) 2.1.2012
  6. Lausuntopyyntö Metsähallitukselta Soklin kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksen täydennyksestä (pdf, 56 Kb) 4.1.2012
  7. Pyyntö ympäristöministeriölle toiselle valtiolle ilmoittamista varten (pdf, 66 Kb) 2.1.2012
  8. YVA-selostuksen tiivistelmä Venäjäksi (pdf, 2725 Kb)
    - ОТЧЕТ ПО ОЦЕНКЕ ВОЗДЕЙС ТВИЯ НА ОКРУЖАЮЩУЮ СРЕДУ
  1. YVA-selostuksen tiivistelmä Suomeksi (pdf, 161 Kb)
  2. Yleisötilaisuudet: 11.1.2012 Martilla alkaen klo 13.00, Martin lomakeidas ja Savukoskella klo 18.00, Luontokeskus Korvatunturi
  3. Mielipiteiden ja lausuntojen määräaika: 29.2.2012
  4. Yhteysviranomaisen lausunto Soklin kaivoshankkeen täydentävästä ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta (pdf, 588 Kb)
 

Soklin kaivos

Sokli sijaitsee Itä-Lapissa, Savukosken kunnassa, noin 12 km Suomen ja Venäjän rajalta. Sokliin on suunniteltu kaivostoimintaa, mikä käsittää fosforimalmien hyödyntämisen Soklin karbonatiittimassiivin alueelta. Kaivoksessa on arvioitu olevan noin 118 miljoona tonnia (Mt) varsinaisia fosforimalmeja ja rapautuneen pintakerroksen malmeja noin 75 Mt. Fosforimalmien arvioitu louhintamäärä on 4–10 Mt vuodessa riippuen malmityypistä ja malmin fosforipitoisuudesta. Vuosituotanto on noin 2 Mt. Arvion mukaan malmivarat riittävät useiden kymmenien vuosien tuotantoon, mutta tässä YVA:ssa tarkastellaan vain rikkaimpien malmien hyödyntämistä, ne riittävät noin 20 vuodeksi.

Vaihtoehdot

14.8.2009 päättyneessä Soklin kaivoshankkeen YVA-menettelyssä on tarkasteltu kolmea eri hankevaihtoehtoa:

VE0: Kaivosta ei rakenneta.
Vaihtoehto VE1: Kaivostoiminnot Soklissa, käsittäen fosfori- ja rautamalmirikasteen tuotannon.
Vaihtoehto VE2: Kaivostoiminnot Soklissa kuten VE1:ssä sekä lisäksi niobin tuotanto.
Vaihtoehto VE3: Osa malmin jalostuksesta Venäjällä. 

Tässä YVA-selostuksen täydennyksessä tarkastellaan tarkemmin vaihtoehtoa VE3. Soklissa toteutetaan vain itse kaivostoiminta sekä malmin tarvittava käsittely eli fosforimalmin louhiminen ja hienontaminen Kovdorin rikastamolle tapahtuvaa kuljetusta varten. Malmi kuljetetaan Venäjälle joko maanalaisessa putkessa lietteenä tai rautateitse murskeena. 14.8.2009 päättyneessä YVA-menettelyssä tarkastellut VE1 ja VE2 ovat tässä YVAssa mukana vain vaihtoehtojen vertailussa.

Junia tulee kulkemaan 16 junaa vuorokaudessa. Rautatielinjat lähtevät Maskaselän etelärinteellä sijaitsevalta asema-alueelta. Pohjoisempi reitti Rata-1 kulkee pääosin nykyistä tielinjaa seuraten suoraan koilliseen. Rata-1 kulkee Sokliojan sillan jälkeen Törmäojan Natura-alueen pohjoispuolelta Rouvoivanselän ohi Rouvoivanlaen länsipuolelta. Tästä linja jatkuu Rouvoivan ja Rajavaarojen välistä kohti Venäjän rajaa.

Eteläisempi reitti Rata-2 erkaantuu muutaman kilometrin jälkeen Rata-1 -linjasta kaakkoon ja kulkee Törmäojan laakson eteläpuolella valtakunnan rajalle saakka. Rata-2 kulkee Sokliojan sillan jälkeen Törmäojan Natura-alueen eteläpuolelta Pierkulinnotkon pohjoispuolelta Joutenojalle. Tästä linja jatkuu Pierkulinmurustan ja Hannu Ollin vaaran välistä, Pikkuojanvaaran eteläpuolelta kohti Venäjän rajaa.

Pumppaamolta lähtevä lieteputki kulkee malmialueen ja Kaulusrovien eteläpuolitse Soklinojan laakson eteläreunalle, josta vaihtoehdon Putki-1 mukainen linja erkanee pohjoiseen ja yhtyy noin parin kilometrin päässä Rata-1 -linjaan mukaillen sitä ja seuraa sitä lähes rajalle saakka. Putki-2:ssa lieteputki seuraa em. erkanemiskohdan jälkeen Rata-2 mukaista reittiä Törmäojanlaakson eteläpuolitse rajalle.

Hankkeeseen liittyy myös kaksi läjitysaluevarausta, aivan kaivospiirin pohjois- ja länsiosassa eli Maskanselän itäosassa ja Kiimaselän itäosassa. Kaivoksen yhteyteen rakennetaan suuri vesiallas, joka ratavaihtoehdossa toimii kuivanapitovesien selkeytysaltaana ja putkivaihtoehdossa kuivanapitovesien selkeytysaltaana sekä tarpeen mukaan raakavesialtaana. Altaan sijoituspaikkavaihtoehtoja on eteläinen allas, joka sijaitsee Yli-Nuorttin ja Tulppiojoen yhtymäkohdan yläpuolella, tai pohjoinen allas, joka sijaitsee Sokliojan yläosalla. Pohjoisen altaan purkusuuntina ovat mahdollisia sekä Kemijoki että Nuortti. Eteläisestä altaasta vedet johdetaan putkella tai avouomassa Kuttusojan kautta Kemijokeen. Lisäksi rakennetaan vara-allas tulva-ajan vesille Kiimavaaran länsipuolelle.

 

Julkaistu 22.12.2011 klo 12.12, päivitetty 8.12.2015 klo 13.33

Julkaisija: