Soklin kaivoshanke, Savukoski

+ Näytä tiedot

Hankkeen yhteystiedot

Arviointiohjelma

Arviointiselostus

Hankekuvaus

Soklin malmiesiintymä sijaitsee Savukosken kunnassa noin 12 km Suomen ja Venäjän rajalta. Suunniteltu toiminta käsittää pääasiallisesti Soklin fosforimalmien hyödyntämisen avolouhintana Soklin karbonaattimassiivin pintaosasta noin 300 ha:n alueelta. Fosforimalmien arvioitu louhintamäärä on alkuvaiheessa 4–6 Mt/a ja tuotannon loppuvaiheessa 6–10 Mt/a. Arvioidut 115 milj. tonnin malmivarat riittävät noin 20 vuoden tuotantoon. Tuotannon on suunniteltu alkavan vuonna 2012. Lisäksi selvitetään esiintymän sisältämien rautamineraalien sekä niobimalmien ja niiden sisältämien arvoaineiden (uraani, tantaali, torium) sekä vermikuliitin talteenottoa ja tuotantoa.

Malmin rikastamisen osalta YVA-menettelyssä tarkastellaan neljää eri vaihtoehtoa:

  • VE 1: Malmin louhinta ja rikastus Soklissa. Tuote kuljetetaan rautateitse Soklista asiakkaille.
  • VE 2: Malmin rikastus Suomessa muualla kuin Soklissa. Malmi siirretään rikastukseen Soklista joko rautateitse tai pumppaamalla
  • VE 3: VE 1 tai VE2 lisättynä niobin jalostuslaitoksilla.
  • VE 4: Malmi johdetaan rikastettavaksi Venäjän puolelle Kovdoriin.

Kaikissa vaihtoehdoissa Sokliin rakennetaan malmin louhintaan liittyvät murskaus-, jauhatus-, huolto- ja varastorakennukset. Jos malmi myös rikastetaan Soklissa (VE1 ja VE3), rikastamo rakennetaan joko maan alle tai päälle. Rikastushiekan käsittely- ja varastointiallas sekä siihen liittyvä selkeytysallas rakennetaan Sotajoen laaksoon. Suunnitellun altaan laajuus on 20 km2 ja varastointitila 90 milj. m3. Rikastushiekasta erottuvan veden selkeytystä sekä vesistöön johdettavan veden säännöstelyä varten tarvittava allas on suunniteltu padottavaksi myös Sotajokilaaksoon. Altaassa on arvioitu tarvittavan vesitilavuutta selkeytykseen 5 milj.m3 ja säännöstelyyn 9 milj. m3 eli yhteensä 14 milj. m3. Kaivos- ja rikastamotoiminnassa muodostuvat prosessi-  ym. vedet on suunniteltu johdettavaksi Vouhtusjokeen ja edelleen Kemijokeen.

Soklin kaivoshankkeen YVA:ssa keskitytään ensisijaisesti vaihtoehdon 1 selvittelyyn. Siinä mm. arvioidaan hankkeen vaikutuksia sekä vertaillaan kaivostoiminnan edellyttämän infrastruktuurin vaihtoehtoisia toteutustapoja. Hankkeen toteutus tarkentuu YVA:n aikana. Jos malmi päätetään rikastaa Suomessa muualla kuin Soklissa (VE2 ja VE3), käynnistetään erillinen rikastamotoimintaa koskeva YVA-menettely. Myös Sokliin tarvittavan rautatien ja mahdollisesti myös voimajohdon YVAt toteutetaan erillisinä.

Täydentävä arviointiohjelma, joka koskee 220 kV:n johtohanketta välillä Pelkosenniemi-Savukoski-Sokli

Hankekuvaus

Täydentävän YVA-ohjelman mukaan 220 kV:n johtoreitin on tarkoitus sijoittua välille Pelkosenniemi-Savukoski-Sokli ja se alkaa Pelkosenniemellä sijaitsevalta Kokkosnivan voimalaitokselta. Suunnitellun voimajohdon yhteispituus on noin 125 km ja se sijoittuu Savukosken ja Pelkosenniemen kuntien alueelle. YVA-ohjelmassa tarkastellaan ja vertaillaan voimassa olevassa Itä-Lapin maakuntakaavassa olevan johtoreitin mukaista päävaihtoehtoa (VE1). Tämän lisäksi tarkastellaan viittä alavaihtoehtoa, jotka perustuvat pitkälti päävaihtoehtoon. Lisäksi tarkastellaan ns. nollavaihtoehtoa, jossa kaivosta ei avata lainkaan eikä voimajohtoa siis rakenneta.

Vaihtoehto VE1: Voimajohto sijoittuu reitille Pelkosenniemi-Savukoski-Sokli alkaen Pelkosenniemellä sijaitsevalta Kokkosnivan voimalaitokselta. Välillä Kokkosniva-Kitisen länsipuoli Pelkosenniemen kirkonkylän pohjoispuolella se sijoittuu vanhan johtokäytävän viereen, mutta muille alueille rakennetaan uusi johtokäytävä. Johtoreitti noudattaa pääosin maakuntakaavan linjausta. Myös piakkoin käynnistyvän Soklin rautatiehankkeen YVA-menettelyn hankevaihtoehto VE2 noudattelee pääosin samaa reittiä.

Alavaihtoehto VE1.1: Vaihtoehto tarkoittaa poikkeamaa päävaihtoehdosta Kupittajan pohjavesialueen ja Kemihaaran soiden suojelualueen kohdalla. Johtoreitti kulkee olemassa olevan 45 kV:n johdon rinnalla sen eteläpuolella ylittäen pohjavesialueen ja suoalueen päävaihtoehdon VE1 eteläpuolella.

Alavaihtoehto VE1.2: Reitti tukeutuu Soklin ratahankkeen VE2:een Kitisen ylityksessä ja Luiron soiden suojelualueen kohdalla. Mikäli ratahanke tullaan rakentamaan VE2:n mukaisesti Pelkosenniemen kautta, niin Luiron soiden osalta ratalinjaus ja voimajohto halkaisisivat suojellun suoalueen.

Alavaihtoehdot VE1.3 ja VE1.4: Vaihtoehdot seuraavat alustavaa Soklin ratahankkeen vaihtoehtoa VE2 myös Lunkkauksen kylän kohdalla ja Savukosken kirkonkylän pohjoispuolella.

Alavaihtoehto VE1.5: Vaihtoehtoinen reitti kiertää Martin kylän länsipuolelta ylittäen samalla Kemijoen, etenee Kemijoen itäpuolella Ruuvaojan pohjoispuolelle saakka ja palaa sitten päävaihtoehdon VE1 reitille.

Julkaistu 14.8.2009 klo 10.45, päivitetty 18.6.2019 klo 13.51

Julkaisija: