Mustikkamaan voimalaitos, Rovaniemi

+ Näytä tiedot

Hankkeen yhteystiedot

Arvointiohjelma

Arviointiselostus

Hankekuvaus

Rovaniemen Energia Oy suunnittelee Rovaniemelle Alakorkaloon Mustikkamaan alueelle uutta polttoaineteholtaan enintään 295 MW:n lauhdutusvoimalaitosta kaukolämpöväliotolla. Uudella laitoksella korvattaisiin pääosin nykyisen Suosiolan laitoksen tuotanto. Voimalaitostontin pinta-ala on noin 50 ha, josta aidataan voimalaitoskäyttöön noin 35 ha. Hankevaihtoehdoista VE1 ja VE2 sijoittuvat alustavan suunnitelman mukaan Alakorkalon Mustikkamaan voimalaitosalueelle Kuolajoen itäpuolelle. Uusi kattilalaitos käsittää kattila- ja turbiinirakennukset, savukaasujen puhdistuslaitteiston ja tuhkasiilon. Lisäksi uutta kattilalaitosta varten rakennetaan polttoaineiden vastaanottoasema, josta käytettävät polttoaineet siirretään seulan ja tarvittaessa murskan kautta polttoainesiiloihin ja kattilaan. Piipun korkeus on 85 m ja laitoksen tarvitseman jäähdytysvedenottamo rakenteineen tullaan sijoittamaan Kemijoen läheisyyteen.

Arvioitavat vaihtoehdot

Hankevaihtoehto 1

Hankevaihtoehtona 1 (VE1) tarkastellaan kaukolämpöä ja sähköä tuottavan voimalaitoksen rakentamista ja käyttöä. Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena puupolttoainetta ja lisäpolttoaineena jyrsinturvetta sekä vara- ja käynnistyspolttoaineena raskasta polttoöljyä. Kattilan polttoaineteho on enimmillään 295 MW.

Polttoaineiden osuudet voimalaitoksen polttoaine-energiasta vaihtelevat käyttötilanteiden ja polttoaineiden saatavuuden ja hankinnan mukaan. Kattilassa poltetaan mahdollisimman paljon puupolttoainetta. Kivihiiltä käytetään varapolttoaineena, mikäli puupolttoaineen tai turpeen saatavuudessa on ongelmia.

Hankevaihtoehto käsittää kattilalaitoksen kokonaisuudessaan ja siihen sisältyy kattilan lisäksi polttoaineiden vastaanotto- ja käsittelyjärjestelmät, turbiinigeneraattorilaitos, savukaasujen puhdistuslaitos sekä savupiippu. Poltossa muodostuvat tuhkat toimitetaan jo olemassa olevalle kaato-
paikalle, omalle perustettavalle läjitysalueelle tai hyötykäyttöön esimer-
kiksi maarakentamisessa.

Hankevaihtoehdossa 1 voimalaitoksen jäähdytysvedet johdetaan Kemijokeen tai Kuolajokeen.

Hankevaihtoehdossa Rovaniemen Energia Oy:n Suosiolan voimalaitos jää varavoimalaitokseksi huippu- ja varakäyttöön ja sen elinkaari jatkuu.

Hankevaihtoehto 2

Hankevaihtoehtona 2 (VE2) tarkastellaan voimalaitoksen kaukolämpöä ja sähköä tuottavan rakentamista ja käyttöä. Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena puupolttoainetta, kierrätyspolttoaineita ja lisäpolttoaineena jyrsinturvetta sekä vara- ja käynnistyspolttoaineena raskasta polttoöljyä. Kattilan polttoaineteho on enimmillään 295 MW.

Polttoaineiden osuudet voimalaitoksen polttoaine-energiasta vaihtelevat käyttötilanteiden ja polttoaineiden saatavuuden ja hankinnan mukaan. Kattilassa poltetaan mahdollisimman paljon puupolttoainetta ja kierrätyspolttoaineita. Kivihiiltä käytetään varapolttoaineena, mikäli puupolttoaineen tai turpeen saatavuudessa on ongelmia. Kattilassa poltettavat jäteperäiset kierrätyspolttoaineet ovat materiaalihyötykäyttöön kelpaamatonta syntypaikkalajiteltua yhdyskuntien, teollisuuden ja kaupan jätettä. Kattilassa poltettavien kierrätyspolttoaineiden määrä on enimmillään 50 000 tonnia vuodessa.

Hankevaihtoehto käsittää vastaavat laitteet, järjestelmät ja rakenteet kuin hankevaihtoehto 1.

Hankevaihtoehdossa 2 voimalaitoksen jäähdytysvedet johdetaan Kemijokeen tai Kuolajokeen.

Hankevaihtoehdossa Rovaniemen Energia Oy:n Suosiolan voimalaitos jää varavoimalaitokseksi huippu- ja varakäyttöön ja sen elinkaari jatkuu.

Nollavaihtoehto

Nollavaihtoehtona (VE0) tarkastellaan hankkeen toteuttamatta jättämistä.

Rovaniemen Energia Oy:n voimalaitoksilla ja lämpölaitoksilla jatketaan energian tuottamista nykyisillä kattiloilla ja polttoaineilla. Rovaniemen seudun kasvava kaukolämpötarve tyydytetään lisäämällä puupolttoaineisiin ja raskaaseen polttoöljyyn perustuvaa energiantuotantoa Rovaniemen Energia Oy:n nykyisillä voimalaitoksilla ja Norvantien teollisuusalueelle tai Suosiolaan rakennettavalla noin 50 MW kiinteänpolttoaineen kattilalla. Nollavaihtoehdossa tuotetaan kaukolämpöenergiaa saman verran kuin em. hankevaihtoehdoissa.

Energiantuotanto ja polttoaineiden käyttö eri vaihtoehdoissa

Yhteenveto voimalaitoksen tuotannosta ja polttoaineiden kulutuksesta hankevaihtoehdoissa ja nollavaihtoehdossa on esitetty YVA-ohjelmassa taulukossa 1. Lisäksi polttoaineiden vuosittainen käyttö kaikissa vaihtoehdoissa on esitetty kuvassa 5.

 

Julkaistu 25.5.2009 klo 12.13, päivitetty 8.12.2015 klo 14.58

Julkaisija: