Kyyjärven Peuralamminnevan turvetuotantohanke, Kyyjärvi

+ Näytä tiedot

Hankkeen yhteystiedot

Hankkeen kuvaus: Vapo Oy suunnittelee turvetuotannon käynnistämistä Kyyjärven Peuralamminnevalla (hankealueen pinta-ala 461 ha).

Tuotantoalueella on tarkoitus korvata tuotannosta poistuvia tuotantopinta-aloja sekä varautua lähialueiden tuleviin energiantuotantoratkaisuihin. Yli 150 hehtaarin soiden pysyväisluonteiset muutokset lukeutuvat hankkeisiin, joihin on sovellettava lakia ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA-laki). YVA:n päätarkoitukset ovat: 1. tuottaa päätöksenteon perustaksi tietoja hankkeen vaihtoehdoista, ympäristövaikutuksista, haitallisten vaikutusten lieventämismahdollisuuksista sekä eri osapuolten kannoista niihin sekä 2. tuottaa tietoa hankesuunnittelun tarpeisiin ja ohjata suunnittelua ympäristöä säästävään suuntaan. Oheinen arviointiohjelma on suunnitelmaluonnos vaikutusten arvioinnissa tarvittavista selvityksistä sekä arviointimenettelyn järjestämisestä. Arvioinnin sisältöä tarkennetaan tiedottamis- ja kuulemisvaiheen jälkeen. Arvioinnin tuloksista laaditaan arviointiselostus syksyllä 2000.

YVA-ohjelman on laatinut Vapo Oy:n toimeksiannosta Sigma Konsultit Oy suunnittelutoimisto. Hankkeen yhteysviranomaisena toimii Keski-Suomen ympäristökeskus.

Turvetuotannon päätarkoituksena on energiaturpeen tuotanto teollisuuden ja yhdyskuntien käyttöön. Energiaturve käytetään täysin Keski-Suomen sekä sen lähimaakuntien energiantuottolaitosten polttoaineena. Hankealueen lähimpien tuotantoalueiden energiaturpeen pääkäyttäjät sijaitsevat Kokkolassa ja Jyväskylässä. Lisäksi hankkeella turvataan Pietarsaareen rakenteilla olevan voimalaitoksen polttoainetarvetta. Turvetuotannon keskeisemmät hyödyt ovat tuontipolttoaineen korvautuminen ja tyollistäminen. Peuralamminnevalta tuotettavan turpeen kokonaisenergia määrä on noin 2,9 milj. MWh.

Peuralamminnevan kuivatusvedet johdetaan Nopolanjoen kautta Kymijoen vesistöalueeseen kuuluvaan Kyyjärveen (pinta-ala on 16,1 km²). Kyyjärvi sijaitsee tuotantoalueesta noin 1.5 kilometrin etäisyydellä. Hankealueen alapuolisten vesistöjen suurin kuormittaja on maatalous. Kyyjärven vesi on runsasravinteista ja väriltään tummaa. Järven pohjan happitilanne on ajoittain huono ja happikatoja on ollut useana vuonna (Laitinen 1997).

Peuralamminneva on laajojen ojittamattomien suoalueiden ja maisemallisen merkityksen vuoksi paikallisesti merkittävä metsästys- ja marjastuskohde.

YVA-hankkeissa selvitetään keskeisiksi arvioidut vaikutukset. Turvetuotannon merkittävimmät ympäristöön kohdistuvat stressitekijät ovat vesistökuormitukset, suon muuttuminen elinympäristönä, tuotannon aikaiset pöly ja meluvaikutukset sekä liikenne. Arvioinnissa tarkastellaan näiden keskeisten haittatekijöiden vaikutuksia luonnonympäristöön sekä terveyteen ja viihtyvyyteen ( sosiaaliset vaikutukset ) sekä maisemaan ja kulttuuriperintöön. Arvioinnissa rajoitutaan tuotantoon liittyvien vaikutusten arviointiin. Lopputuotteiden käytön, kuten energiaturpeen polttamisen vaikutukset rajataan selvityksen ulkopuolelle.

Arviointi pohjautuu kerättävään aineistoon sekä vastaavista hankkeista saatuihin kokemuksiin ja tutkimustuloksiin. Arvioidulta vaikutusalueelta selvitetään ympäristön nykytilaa, arvoa ja muutosherkkyyttä kuvaavia tekijöitä. Keskeiset arviointia varten laadittavat selvitykset ovat: nevan ekologiset inventoinnit, vaikutusalueen vesistön kalastus- ja kalastotiedustelut, lähiseudun asukkaille suunnattu kyselytutkimus, vedenlaatuanalyysit sekä pölyämisen, melun- ja liikenteen vaikutusalueelle sijoittuvien maankäyttömuotojen ja toimintojen laatu ja määrä.

Rinnan ympäristövaikutusten arvioinnin kanssa laaditaan suon kuivatus- ja tuotantosuunnitelma, millä pyritään optimoimaan haittojen ehkäisy ja tuotantotaloudelliset tekijät. Suunnitelman keskeinen osa on haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksien selvittäminen ja tarvittavien suojelutoimenpiteiden suunnittelu. Arviointiselostuksessa kuvataan haittojen vähentämismahdollisuuksia ja vaihtoehtoja, niiden vaikutuksia sekä kustannuksia. Haittojen ehkäisyvaihtoehdoista tarkastellaan etenkin eri vesiensuojelutoimenpiteitä sekä kuivatusvesien johtamispaikkojen sijoittelua. Muiden suojelutoimenpidevaihtoehtojen esittämisen tarpeellisuuteen ja laajuuteen vaikuttavat keskeisesti mahdollisesti esiin nousevien tuotannon ja ympäristön välisten ristiriitojen määrä ja laatu.

Tiedottaminen ja eri tahojen kuuleminen on keskeinen osa arviointia. Osallistuminen on tärkeää sekä kansalaisten mielipiteiden välittymisen, että vaikutusten arvioinnin ja hankkeen onnistuneen suunnittelun kannalta. Tiedottamis- ja kuulemismenetelmät tässä hankkeessa ovat: lain mukaiset kuulemiset arviointiohjelmasta ja -selostuksesta, yleisötilaisuudet arviointiohjelman sekä -selostuksen kuulemisaikana, paikallisten asiantuntijoiden haastattelut, kalastuskunnille lähetettävät kalastustiedustelut sekä lähistön asukkaille suunnattu kyselytutkimus. Yleisötilaisuuksia pidetään kaksi: yksi arviointiohjelman ja yksi arviointiselostuksen kuulemisvaiheessa.

Ympäristövaikutusten arvioinnin jälkeen hankkeelle haetaan ympäristölupaa. Toteuttaminen alkaa lupapäätöksen jälkeen todennäköisesti vuonna 2002. Ensimmäisenä vaiheena on alueen kuivatus ja tuotannon valmistelu, jotka yhdessä vievät 2-5 vuotta. Varsinainen tuotanto alkaisi 2004 - 2007 ja kestäisi noin 25 vuotta. Tuotannon jälkeen suo palautetaan muuhun käyttöön, jolloin metsitys on yleisin ja todennäköisin jälkikäyttömuoto. Suopohja soveltuu myös perinteiseen maatalouskäyttöön sekä monenlaiseen erikoisviljelyyn. Suo voidaan myös palauttaa kosteikoksi, rakentaa lintujärveksi tai vaikkapa luonnonravintolammikoksi.

Julkaistu 19.4.2000 klo 10.00, päivitetty 4.6.2019 klo 12.16