Fingrid Oyj:n 400 kV:n voimajohto välillä Ulvila-Kangasala

+ Näytä tiedot

Hankkeen yhteystiedot

Hankkeen kuvaus:

Satakunnan alue on selvästi ylijäämäinen sähköntuotannon suhteen ja huomattava määrä tuotetusta sähköstä siirretään muualle. Hankkeella varaudutaan lisäksi uuden ydinvoimalaitosyksikön mahdolliseen sijoittamiseen Eurajoen Olkiluotoon. Uusi laajamuotoinen sähköntuotanto tai sähköntuonti Ruotsista Satakuntaan lisää alueelta muualle Suomeen poissiirrettävän sähkön määrää.

Uuden voimajohdon pituus on yli 120 kilometriä ja se sijoittuisi osittain Satakuntaan, Ulvilan, Kullaan, Kokemäen ja Kiikoisten kuntien alueille, osittain Pirkanmaalle, Äetsän, Vammalan, Mouhijärven, Nokian, Pirkkalan, Lempäälän,  Kangasalan, Ylöjärven ja Tampereen alueille.

Arvioitavat vaihtoehdot:

Vaihtoehto 1 (Ve 1)

Tutkittava uusi 400 kV voimajohtoreitti Ve 1:ssä sijoittuu nykyisten voimajohtoreittien yhteyteen lähes koko matkalla. Osuus Ulvilan sähköasemalta Nokian Rautakorpeen (84 km) on yhtenevä kaikissa tarkasteltavissa vaihtoehdoissa. Tällä osuudella uusi johto kulkee 22 km nykyisten johtojen rinnalla Ulvilan sähköasemalta Sääksjärven eteläpuolelle. Johtokäytävä levenee tällä osuudella 13 – 35 metriä, jolloin johtokäytävän yhteisleveydeksi tulee 90 –130 metriä nykyisen 77 – 95 metriä leveän johtokäytävän sijaan.  Sääksjärveltä – Nokian Rautakorpeen uusi voimajohtolinja (62 km) rakennetaan yhteispylväin, jolloin nykyinen 110 kV johto puretaan ja paikalle sijoitetaan 110 kV alemmalle ja suunniteltu 400 kV ylemmälle orrelle.  Loppuosuudella (45 km) uusi johto sijoittuu nykyisten johtoreittien yhteyteen, paitsi Nokian Melosta Teernijärven länsipuolitse (Taivalkunnan itäpuolitse)  suunnitellulla osuudella, jossa uutta johtokäytävää avattaisiin noin 3 km matkalla. Johtokäytävästä aiheutuisi 56 metriä leveä maankäytöllinen rajoitusvyöhyke. Teernijärven eteläpuolelta, valtatie 9:n varresta arvioitu voimajohtoreitti kulkee samassa johtokäytävässä Olkiluoto – Kangasala välisen 400 kV voimajohdon rinnalla Sorvan kautta Kaivannonselän ylitse Pirkkalan Kranstolppaan. Kranstolpasta arvioitu vaihtoehto kulkee pääsääntöisesti Olkiluoto – Kangasala voimajohdon rinnalla aina Kangasalan sähköasemalle asti. Tällä osuudella rinnalla sijoittamisesta poiketaan mm. asutuksen, liikenneväylien ja muiden merkittävien maankäytöllisten kohdalla.

Vaihtoehto 1A (Ve 1A)

Osuudella Ulvila – Rautakorpi arvioitu vaihtoehto on yhtenevä vaihtoehdon 1:n (Ve 1)  kanssa. Rautakorvesta vaihtoehto suuntautuu olemassa olevan 110 kV:n johtokäytävän rinnalla pohjoiseen.  Valtatie 11:n pohjoispuolella reittivaihtoehto suuntautuu tien läheisyydessä kohti Tamperetta . Edellä mainitulla osuudella arvioidussa vaihtoehdossa 400 kV voimajohto sijoitettaisiin 110 kV voimajohdon rinnalle valtatielle 3 asti, jolloin nykyinen johtokäytävä levenisi 50 metristä 79 metriin. Korkeimmat pylväät vaihtuisivat noin 16 metristä  32 metriin.Valtatie 3:n varresta johtolinja suuntautuisi olemassa olevaa johtokäytävää pitkin Ikurin, Tohlopin ja Ryydynpohjan kautta Lielahteen. Tällä osuudella johto sijoitettaisiin yhteispylväisiin 110 kV johdon kanssa. Uutta johtoaluetta edellä mainittu johto-osuus tarvitsisi 5 metriä.        

Yhteispylväiden korkeus olisi noin 56 metriä 110 kV johdon 16 metrin pylväiden sijaan. Lielahteen rakennettavan kaapelipääteaseman kautta siirryttäisiin ilmajohdosta vesistökaapeliin, jonka pituus arvioidussa vaihtoehdossa olisi noin 14 kilometriä. Kaapelin arvioitu sijoituspaikka olisi Siilinkarin eteläpuolelta Aitolahden ja Niihamanselän kautta Hangaslahden pohjoispuolelle, mihin sijoitettaisiin kaapelinpääteasema, jonka jälkeen voimajohto jatkuisi ilmajohtona. Hangaslahdesta eteenpäin johto sijoitettaisiin noin 2 kilometrin matkalla uuteen  johtokäytävään. Johtokäytävästä aiheutuisi 56 metriä leveä maankäytöllinen rajoitusvyöhyke. Haapakorvessa johtokäytävä yhtyisi Kangasalan sähköasemalta lähtevään johtokäytävään ja  kulkisi sen rinnalla sähköasemalle. Noin 4 kilometriä leveä johtokäytävä levenisi 35 metriä pylväskorkeuden säilyessä samana. 

Vaihtoehto 1B (Ve 1B)

Osuudella Ulvila – Rautakorpi – Melon eteläranta arvioitu vaihtoehto on yhtenevä vaihtoehdon 1:n (Ve 1)  kanssa. Melosta eteenpäin reitti kulkisi Sotkan alueen ja Luodonsaaren kautta Kaivannonselän itärannalle, missä se yhtyisi vaihtoehtoon 1. Noin 7 kilometriä pitkällä osuudella Yhteispylväälle Melo – Kangasala välisen 110 kV voimajohdon kanssa siten, että 110 kV-johto sijoitettaisiin alempaan orteen ja 400 kV-johto ylempään orteen. Uutta voimajohtoaluetta tarvittaisiin 9 metriä ja pylväiden korkeus kasvaisi noin 20 metristä 36 metriin.

Tekninen vaihtoehto

Teknisenä vaihtoehtona on selvitetty myös 400 kV johdon sijoittaminen yhtenäispylväille kaikilla niillä osuuksilla, joissa johto kulkee nykyisten johtojen rinnalla.

0-vaihtoehto

Hankkeen toteuttamatta jättäminen. Hankevastaavan näkemyksen mukaan Ulvila – Kangasala välisen 400 kV voimajohdon rakentamatta jättäminen ei ole kantaverkon toiminnan kannalta mahdollista. Kantaverkon sähkönsiirtokapasiteetti alueella ei ole enää riittävä uuden ja nykyisen sähköntuotannon siirtämiseen. Nykyisten voimajohtojen siirtokyvyn kasvattaminen ei ole mahdollista, koska johtojen pylväsrakenteet on mitoitettu kestämään ainoastaan nykyisten johtimien aiheuttamat kuormat. 

Julkaistu 3.6.2003 klo 8.00, päivitetty 9.8.2013 klo 14.39

Julkaisija: