Hyppää sisältöön

Akkumateriaalin tuotanto, Finnish Battery Chemicals Oy, Kotka, Hamina, Kokkola ja Vaasa

Hankkeesta vastaava

YVA-menettelyn valmistelusta vastaa Finnish Battery Chemicals Oy. Keväällä 2019 perustettu yhtiö on Suomen Malmijalostus Oy:n (engl. Finnish Minerals Group) sataprosenttisesti omistama ja hallinnoima projektiyhtiö, jonka kautta emoyhtiö koordinoi kotimaisen akkuarvoketjun kehittämiseen liittyviä hankkeita. Suomen Malmijalostus Oy on valtion kokonaan omistama erityistehtäväyhtiö, joka tähtää kotimaisten mineraalien arvon vastuulliseen maksimointiin. Yhtiö tekee työtä suomalaisten kaivos- ja akkualan yritysten aktiivisena omistajana ja teknologisen kehittäjänä sekä sähköautojen akkujen arvoketjun rakentajana.

Hankkeen kuvaus

Akkujen ja akuissa käytettävien materiaalien kysynnän odotetaan lähivuosina kasvavan merkittävästi sekä Euroopassa että muualla maailmassa. EU on määritellyt akut yhdeksi strategiseksi arvoketjuksi, jossa Eurooppa haluaa vahvistaa asemiaan. Nykyisin vain kolme prosenttia akkukennoista valmistetaan EU-maissa. Prekursori- ja katodiaktiivimateriaalien kaupallista tuotantoa ei vielä toistaiseksi ole Euroopassa. Hankkeen tavoitteena on rakentaa prekursori- ja katodiaktiivimateriaalia valmistavat tuotantolaitokset Suomeen.

Hanke koostuu kahdesta uudesta tehtaasta, joissa tuotettaisiin litiumioniakkujen valmistuksessa tarvittavaa prekursori- ja katodiaktiivimateriaalia.

Tavoitteena on, että ohjelmavaihe saadaan vietyä päätökseen kevään 2020 aikana. Selostusvaiheeseen etenemisestä ja sen tavoiteaikataulusta päätetään erikseen. Ympäristövaikutusten arvioinnin jälkeen hankkeesta vastaava päättää, miten etenee hankkeen suhteen: suunnitelmien tarkentaminen, ympäristöluvan hakeminen tietylle tuotantovaihtoehdolle ja investointipäätös jne.

Molemmat tuotantovaiheet (pCAM, CAM) vaativat ympäristö- sekä kemikaaliluvan, joiden valmistelu voidaan aloittaa hankkeen YVA-menettelyn päätyttyä.

Arvioitavat vaihtoehdot

Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan neljää toteutusvaihtoehtoa (VE1–VE4) sekä vertailuna vaihtoehtoa, jossa hanke jätetään toteuttamatta (VE 0). Lisäksi toteutusvaihtoehdoissa tarkastellaan sekä pCAM- että CAM-tuotannon osalta kolmea eri kapasiteettitasoa (20 000 tonnia vuodessa (t/a), 60 000 t/a ja 120 000 t/a).

Vaihtoehdossa VE1 tarkastellaan sekä pCAM- että CAM-tehtaan sijoittumista Vaasan Laajametsän teollisuusalueelle ja mahdollisesti pieneltä osin Mustasaaren kunnan puolelle Granholmsbackenin alueelle.

Vaihtoehdossa VE2 tarkastellaan sekä pCAM- että CAM-tehtaan sijoittumista Kotkan Keltakallion alueelle.

Vaihtoehdossa VE3 tarkastellaan pCAM-tehtaan sijoittumista Kokkolan Suurteollisuusalueelle ja CAM-tehtaan sijoittumista Vaasan Laajametsän teollisuusalueelle.

Vaihtoehdossa VE4 tarkastellaan pCAM-tehtaan sijoittumista Haminan Hillonkylään ja CAM-tehtaan sijoittumista Kotkan Keltakallion alueelle.

Arviointi tuottaa myös aineiston, jolla voidaan tarkastella pCAM- ja CAM-tuotannon sijoittumista eri alueille (pCAM Kokkola + CAM Kotka ja pCAM Hamina + CAM Vaasa).

Ympäristövaikutusten arviointiohjelma saapui  3.3.2020

Arviointiohjelma (saapunut 3.3.2020 pdf 12 284 kt)

DIGI YVA (sähköinen esitys arviointiohjelmasta)

Tiivistelma arviointiohjelmasta (pdf 17 kt)

 

 

 

Julkaistu 25.2.2020 klo 13.55, päivitetty 18.5.2020 klo 8.58