Happamoittavat yhdisteet

Typen oksidit  aiheuttavat sekä happamoitumista että rehevöitymistä ja ne myötävaikuttavat alailmakehän otsonin muodostumiseen. Yläilmakehässä hyödyllinen otsoni on alailmakehässä ilmansaaste, jolla on terveyshaittoja ja joka heikentää kasvien kasvua. Typen oksidien päästöjä syntyy liikenteessä sekä energiantuotannossa hiili-, turve- ja sekapolttokattiloissa. Pohjois-Savossa maantieliikenteen osuus typen oksidien päästöistä oli vuonna 2015 yli neljänneksen. Teollisuussektorin osuus oli samaa luokkaa. Julkisen sähkö- ja lämmöntuotannon osuus (sisältäen myös palvelusektorin ja yhteisöjen energiatuotannon sekä kaukolämmöntuotannon) oli noin 15%. Kotitalouksien energiantuotannon osuus typen oksidien päästölähteenä oli 5%.

Typen oksidien päästöt ilmaan ovat Pohjois-Savossa vähentyneet 2000-luvulla lähes 40% (2015). Vähenemä samaa luokkaa kuin koko Manner-Suomessa keskimäärin. Pohjois-Savossa vähennystä on tapahtunut kaikilla muilla sektoreilla paitsi kotitalouksien energiantuotannossa, jonka päästöt ovat kasvaneet ajanjaksolla 2000-2015 noin viidenneksen. Määrällisesti suurin päästövähennys toteutui maantieliikenteessä.

Valtakunnallisesti suurimmat typpioksidipäästöt tulevat Uudellamaalta ja Varsinais-Suomesta, joiden yhteinen osuus on yli kolmannes koko Manner-Suomen päästöistä. Pohjois-Savon osuus on alle 5%. Pohjois-Karjalassa, Etelä-Savossa ja Kainuussa päästöt ovat Pohjois-Savoa pienemmät.

Rikkiyhdisteiden päästöjä tulee etenkin kivihiilen, raskaan polttoöljyn ja turpeen poltosta ja eräistä teollisista prosesseista. Rikkipäästöt ilmoitetaan rikkidioksidina (SO2). Rikkidioksidipäästöt ovat suurimmat Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa, joiden yhteinen osuus on puolet koko Manner-Suomen päästöistä. Pohjanmaalta tulee päästöistä viidennes.  Pohjois-Savon osuus rikkidioksidipäästöistä on samaa luokkaa kuin Hämeen, Kaakkois-Suomen ja Keski-Suomen, noin 5%. Pohjois-Savon rikkidioksidipäästöistä yli 60% on peräisin teollisuussektorilta ja alle kolmannes julkisen ja palvelusektorin energiantuotannosta (mm kaukolämpö). Kotitalouksien sekä maa- ja metsätalouden yhteinen osuus on 4%.

Rikkidioksidipäästöt ovat vähentyneet Pohjois-Savossa alle puoleen 2000-luvun vaihteen tasosta (vuoden 2015 tilanne). Vähenemä on suhteellisesti suurempi kuin koko-Manner-Suomessa, mutta Pirkanmaalla,  Kainuussa ja Kaakkois-Suomessa rikkidioksidipäästöt ovat vähentyneet vieläkin voimakkaammin.

Ammoniakkipäästöissä on ollut havaittavissa noususuuntausta. Pohjois-Savossa ammoniakkipäästöt kasvoivat vuosien 2000-2014 kuluessa noin 15% eli hieman enemmän kuin koko Manner-Suomessa keskimäärin. Kaakkois-Suomessa päästöt ovat selvästi jo laskeneet ja naapurimaakunnissamme ei ole tarkasteluajanjaksolla havaittavissa selvää muutosta. Pohjois-Savossa ammoniakkipäästöt olivat ELY-keskuksista neljänneksi suurimmat Etelä-Pohjanmaan, Varsinais-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan jälkeen. Näiltä neljältä alueelta tuli yhteensä noin kaksi kolmasosaa ammoniakkipäästöistä heijastaen kotieläintalouden intensiteettiä. Vuonna 2014 Pohjois-Savon ammoniakkipäästöistä 77% oli peräisin nautakarjataloudesta, 6 % muusta kotieläintaloudesta ja 9% lannoiteteollisuudesta. Vuonna 2015 Pohjois-Savon kokonaisammoniakkipäästö laski lähes neljänneksellä, mikä johtui juuri karjatalouden päästöjen pienenemisestä. Seuraavien vuosien tilastot osoittavat muutoksen pysyvyyden.

Happamoittavien yhdisteiden muutossuuntien tulkintaan sisältyy epävarmuutta, koska eri vuosien tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia muun muassa menetelmällisten erojen ja päästölähteiden kattavuuserojen vuoksi.

NH3_NH4_Nox_SO2

Lähde: Hertta 2.8.2017

Indikaattorin tietoaineisto löytyy osoitteesta www.syke.fi/avointieto kohdasta Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta > Ympäristön kuormitus >Ilmapäästöt. Sivuston käyttö edellyttää rekisteröitymistä.

Julkaistu 24.8.2017 klo 14.17, päivitetty 24.8.2017 klo 14.37