Kansallisesti merkittävää arkkitehtuuria
Arkkitehti Aarne Ervin suunnittelemat voimalaitosyhdyskunnat Oulu- ja Emäjoen varrella ovat valtakunnallisesti merkittäviä suojelukohteita. Näiden alueiden rakentaminen oli yksi osa sodanjälkeistä laajaa jälleenrakennustyötä, jolloin koko Suomi oli yhtä suurta julkista ja yksityistä rakentamisprojektia. Poikkeukselliset olot ohjasivat korvaavien rakennusmateriaalien käyttöä ja uusien rakentamisratkaisujen kokeiluja. Tämä "ajan henki" näkyi myös Oulujoen laajassa ja paljon erilaisia rakennusmateriaaleja vaativassa rakennustyössä.
Oulujoki Oy:n, johon kuului Oulujoen lisäksi Emäjoki, voimalaitosten pääsuunnittelijaksi valittiin arkkitehti Aarne Ervi (1910 -1977). Suunnittelutyöstä tuli yksi Ervin laajan tuotannon huomattavimmista. Ervi Oulujoella -sivusto esittelee Aarne Ervin ja hänen työnsä lisäksi Oulujokivarren historiaa ja voimalaitosrakentamisen merkitystä alueen kehittymiselle, voimalaitosalueiden suunnittelua ja rakentamisen vaiheita. Sivusto sisältää tarkat kuvaukset voimalaitosalueiden rakennuskannasta ympäristöineen sekä korjaus-, hoito- ja täydennysrakentamisohjeet, joiden avulla edistetään alueiden arkkitehtonisen yhtenäisyyden ja rakennusten arvon säilymistä.
Kuva: Suomen rakennustaiteen museo, Aarne Ervi.
Kuva: Kainuun ymparistökeskus.
Oulu- ja Emäjokivarren voimalaitosalueiden nykytilanne
Alueet ja niiden rakennuskanta on rakennettu 1940-1870-luvuilla ja ne ovat kokonaisuudessaan Arkkitehtitoimisto Aarne Ervin suunnittelemia. Ne edustavat aikakautensa parhaimmistoa sekä teknisesti että esteettisesti. Aarne Ervin toimiston Oulujokivarren voimalaitosalueita koskeva piirustusaineisto on edelleen tallennettuna mikrofilmeinä Fortumin arkistossa, Muhoksen Leppiniemessä. Myös rakentamisvaiheet ja valmiit alueet on aikanaan perusteellisesti dokumentoitu valokuvaamalla sekä Oulujoki Oy:n että Aarne Ervin toimesta.
Voimalaitosalueet elävät tällä hetkellä suuren muutoksen aikaa. Voimatuotannossa henkilökunnan tarve on vähentynyt radikaalisti ja tuotantoon liittyviä tiloja on jäänyt runsaasti tyhjilleen. Voimayhtiön henkilökunnan asuinalueiksi aikoinaan rakennetuille alueille ei yhtiöllä ole enää käyttöä ja Oulujoki Osakeyhtiön seuraaja Fortum on myynyt kaikki asuntoalueet yksityisille. Nykyisellään monen rakennuksen tuleva käyttö on turvattu, mutta toisaalta yksityistäminen rikkoo kokonaisuuksiksi suunniteltujen alueiden yhtenäisyyttä ja merkitsee toiminnallisesti monia muutostarpeita.
Kuva: Fortumin arkisto, Foto Roos Kuva: ERVI-hanke
Korkeasta laadusta huolimatta hyvin säilynyt rakennuskanta on korjausten ja huollon tarpeessa. Alueiden arkkitehtonista yhtenäisyyttä ja rakennusten arvojen säilymistä uhkaavat yksilöllisiin ratkaisuihin perustuvat korjaus- ja täydennysrakentamistavat. Samoin uhkana on alueisiin välittömästi liittyvä, harkitsematon uudisrakentaminen ja sen vaikutukset. Alueiden maankäytön suunnittelulla sekä niitä täydentävällä korjaus- ja hoito-ohjeistuksella pyritään turvaamaan rakennusten ja arkkitehtuurin ominaispiirteiden säilyminen.
Kuva: ERVI-hanke.