LAUSUNTO YVA-OHJELMASTA, KEHÄ II VÄLILLÄ TURUNTIE - HÄMEENLINNANVÄYLÄ ESPOO, VANTAA JA HELSINKI

Ympäristövaikutusten arvioinnista (YVA) annetun lain (468/94, muutos 267/99) ja YVA-asetuksen (268/99) 6 §:n hankeluettelon kohdan 9 c mukaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan tiehankkeeseen, jossa tien uudelleen linjaus tai leventäminen tehdään siten, että näin muodostuvan yhtäjaksoisen neli- tai useampikaistaisen tieosan pituudeksi tulee vähintään 10 kilometriä.

Uudenmaan tiepiiri on saattanut 25.9.2001 vireille Kehä II välillä Turuntie - Hämeenlinnanväylä nimisen hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelman. Uudenmaan ympäristökeskus toimii hankkeessa YVA-lain tarkoittamana yhteysviranomaisena.

Hankkeesta vastaava

Hankkeesta vastaa Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiri. Yhteyshenkilöinä ovat toimineet DI Ari Puhakka ja ympäristövastaava Arto Kärkkäinen.

Konsultteina arviointiohjelman laadinnassa ovat toimineet yhteenliittymä Maa- ja Vesi Oy, (yhteyshenkilöinä Timo Huhtinen ja Sakari Grönlund), SCC Viatek Oy (yhteyshenkilönä Pekka Kuorikoski) ja JP-Transplan.

Arviointiohjelma ja arviointiselostus

Arviointiohjelma on hankkeesta vastaavan laatima suunnitelma niistä selvityksistä, joita ympäristövaikutusten arvioimiseksi on tarpeen tehdä sekä siitä miten arviointimenettely järjestetään. Hankkeesta vastaava laatii arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon perusteella arviointiselostuksen, joka tulee julkiseen käsittelyyn.

Hanke ja tarkasteltavat vaihtoehdot

Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) koskee Kehä II:n jatketta Turuntien (Mt 110) ja Hämeenlinnantien (Vt 3) välillä.

Hankkeen tavoitteena on:

- parantaa seudun päätieverkkoa ja parantaa pääkaupunkiseudun aluekeskusten saavutettavuutta,
- tukea seudun suunnitellun aluerakenteen kehitystä,
- vähentää katuverkon läpiajoliikennettä ja parantaa siten asuinalueiden viihtyisyyttä ja turvallisuutta sekä
- turvata pääkaupunkiseudulla voimakkaasti lisääntyvän kehämäisen liikenteen sujuvuus

Arviointiohjelmassa on esitetty kolme vaihtoehtoa:

- Kehä II:n jatketta ei rakenneta
- Kehä II:n jatkeen rakentaminen Turuntieltä Hämeenlinnanväylälle (2+2 kaistaa)
- Kehä II rakentaminen Turuntieltä Kehä III:lle (2+2 kaistaa)

Asiaan liittyvät muut hankkeet ja maankäyttösuunnitelmat

Kehä II:n eteläosa Länsiväylän ja Turuntien välillä avattiin liikenteelle syksyllä 2000. Länsiväylän ja Turuntien välillä tie on kaksiajoratainen, ja yksiajoratainen jakso Turuntien ja Turunväylän välillä on varauduttu muuttamaan myöhemmin kaksiajorataiseksi.

Tielaitos teki yhteistyössä Vantaan, Helsingin ja Espoon kaupunkien kanssa pääsuuntaselvityksen Kehä II:n jatkeen eri vaihtoehdoista vuonna 1991. Selvityksessä suositeltiin Hämeenlinnanväylälle suuntautuvan linjauksen suunnittelun jatkamista. Tielaitos ei kuitenkaan ristiriitaisten lausuntojen vuoksi tehnyt asiasta päätöstä.

Ympäristöministeriö poisti 1996 taajamia ja liikenneväyliä koskevaa seutukaavaa vahvistaessaan Kehä II:n jatkeen varauksen sillä perusteella, että varaus on ristiriidassa seutukaavassa osoitettujen seudullisten virkistys- ja ulkoilualuevarausten kanssa eikä väylän tarvetta ja vaikutuksia oltu selvitetty riittävästi.

Vuosina 1997-98 Uudenmaan tiepiiri laati osana Espoon eteläosien yleiskaavan valmistelua tarkentavia selvityksiä eri vaihtoehdoista.

Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan YTV:n pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa PLJ 1998 Kehä II on vuosina 2005 - 2010 rakennettavien hankkeiden joukossa.

Vuonna 2000 tiehallinto ja ao. kaupungit laativat yhteisen maankäyttöselvityksen Lintuvaaran ja Myyrmäen välisestä maankäytöstä ja Kehä II jatkeen sovittamisesta olemassa olevaan ja suunniteltuun maankäyttöön. Selvityksestä ei ole tehty päätöksiä.

Arviointimenettelyn yhdistäminen muiden lakien mukaisiin menettelyihin

Kehä II jatkeen suunnittelua on sovitettu yhteen Uudenmaan maakuntakaavan laatimisen aikataulun kanssa. Tarkoituksena on, että tämän ympäristövaikutusten arvioinnin perusteella voidaan tehdä päätös siitä, tuleeko tievaraus osoittaa maakuntakaavassa.

Arviointiohjelmasta tiedottaminen ja kuuleminen

Arviointiselostuksen vireillä olosta on ilmoitettu ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain ja asetuksen mukaisesti Helsingin Sanomissa, Hufvudstadsbladetissa, Vantaan Sanomissa ja Länsi-Väylässä 30.9.2001. Arviointiohjelmasta on kuulutettu 1.10.-29.11.2001 välisenä aikana Vantaan, Espoon, Kauniaisten ja Helsingin kaupunkien virallisilla ilmoitustauluilla ja arviointiohjelma on ollut tuolloin nähtävänä näiden kaupunkien virastoissa, tiehallinnon palvelupisteessä, neljässä kirjastossa ja internetissä. Arviointiohjelmasta järjestettiin esittelytilaisuuksia yleisölle Espoossa, Vantaalla ja Helsingissä 10.-17.10.2001 välisenä aikana. Esittelytilaisuuksiin osallistui noin 300 henkilöä.

Vuorovaikutus arviointiohjelmaa laadittaessa

Hankkeesta vastaava perusti hanketta varten hankeryhmän, jossa ovat olleet edustettuina Espoon, Helsingin, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit, YTV, Uudenmaan liitto sekä Uudenmaan ympäristökeskus. Hanketta varten perustettiin myös hankeryhmää laajempi seurantaryhmä ja hankeryhmää suppeampi projektinhallintaryhmä. Lisäksi hanketta varten perustettiin tie- ja liikenneasioiden asiantuntijaryhmä sekä maankäyttö- ja ympäristöasioiden asiantuntijaryhmä.

Yleisötilaisuuksien ja internetin palautteen lisäksi hankkeesta vastaava selvittää ihmisten näkemyksiä satunnaisotantana tehtävän lomakekyselyn sekä ryhmähaastattelujen avulla.

Lausunnot ja muistutukset

Pyysimme arviointiohjelmasta lausunnot Espoon, Vantaan, Helsingin ja Kauniaisten kaupungeilta, YTV Pääkaupunkiseudun yhteystyövaltuuskunnalta, Etelä-Suomen lääninhallitukselta, Uudenmaan liitolta ja Helsingin kaupunginhallitukselta.

Vantaan kaupunginhallitus pitää hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmaa hankkeen tärkeyteen suhteutettuna ja riittävän laajana. Kaupunginhallitus katsoo sen sisältävän oikeita seikkoja ja vuorovaikutuksen olleen riittävää. Kaupunginhallitus toteaa Kehä III:lle suuntautuvan vaihtoehdon olevan Vantaan kaupungin maankäyttötavoitteiden ja vahvistetun yleiskaavan vastainen. Kaupungin mielestä tämän vaihtoehdon ympäristövaikutukset voitaneen kuitenkin selvittää tässä yhteydessä. Lausunnossaan kaupunginhallitus yhtyy ohjelmassa esitettyihin perusteluihin Vihdintielle ulottuvan vaihtoehdon jättämisestä arvioinnin ulkopuolelle. Lisäksi lausunnossa esitetään tarkastelua siitä miten melukuorma hankkeen seurauksena muuttuu katuverkossa eri vaihtoehdoissa. Kaupunginhallitus kiinnittää lisäksi huomiota siihen etteivät erityisesti luonnonsuojelun ja kulttuurihistorian selvitykset ole yhteismitallisia ja esittää tältä osin pohjatietojen saattamista yhteismitallisiksi. Lausuntoon on lisäksi liitetty teknisen lautakunnan ja kaavoituslautakunnan asiasta antamat lausunnot, joiden sisältö oli koottu yllä kuvattuun kaupunginhallituksen lausuntoon.

Kauniaisten kaupunginhallituksella ei ole huomautettavaa ohjelmasta.

Uudenmaan liitto toteaa suunnittelun ja arvioinnin lähtökohdan olevan seudullisten maankäyttötavoitteiden mukainen, niiden mukaan Kehä II ei jatku pitkälläkään aikavälillä Hämeenlinnanväylältä itää. Lausunnossa kerrataan hankkeen taustaa ja sen jättämistä aiemmin pois seutukaavasta.

Uudenmaan liitto on laatimassa koko alueensa kattavaa maakuntakaavaa. Kaavan luonnosvaiheessa Kehä II:lle esitetään kaksi vaihtoehtoista ja alustavaa linjausta, jotka vastaavat ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkasteltavia päävaihtoehtoja. Merkintä mahdollistaa myös ratkaisun, jossa Kehä II päättyisi 2+2 kaistaisena tienä Vihdintielle. Myyrmäen aluekeskuksen yhteyksien kannalta liitto pitää perusteltuna väylän jatkamista yleisenä tienä Hämeenlinnanväylälle, jos suunnittelussa päädytään tämän suunnan vaihtoehtoon. Lausunnon mukaan esitetty vaikutusten arviointi on kattava, menetelmät asianmukaisia ja se puoltaa Kehä ii:n jatkeen ympäristövaikutusten arviointia ohjelman mukaisesti.

YTV pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta pitää arvioinnissa mukana olevia vaihtoehtoja riittävinä sekä käytettäviä menetelmiä ja tutkimustapoja asianmukaisina. YTV esittää arvioinnissa käytettävien liikenne-ennusteiden ajantasaisuuden tarkistamista, jotta viimeisin tieto on käytettävissä ennusteita tehtäessä.

Etelä-Suomen lääninhallitus korostaa sosiaalisten vaikutusten arvioinnin tärkeyttä ja painottaa haitallisten vaikutusten lieventämismahdollisuuksien selvittämistä. Se katsoo vaikutusten kohdentuvan muun muassa asumiseen ja liikkumiseen, luontosuhteeseen, väestöön, paikalliseen talouteen sekä yksityisiin ja julkisiin palveluihin. Lausunnossa esitetään myös selvitettäväksi hankkeen vaikutuksia elintarviketuotantoon ja puutarhaviljelyyn.

Espoon kaupunginhallitus katsoo arviointiohjelman täyttävän pääosiltaan YVA-lainsäädännön vaatimukset, mutta katsoo arviointiohjelman keskeisimmän puutteen liittyvän esitettyihin vaihtoehtoihin. Yhtenä realistisena ja kokonaisena toteutusvaihtoehtona tulee kaupunginhallituksen mielestä tarkastella Turuntieltä Vihdintielle ulottuvaa linjausta. Lausunnossa mukaan hankkeen tavoitteet on esitelty hyvin yleisellä tasolla ja että niitä tulee tarkentaa alueittaisin ja kussakin vaihtoehdossa vertailukelpoisin ratkaisuin. Lausunnon mukaan ympäristövaikutusten arvioinnin tulisikin käsittää myös vaihtoehtojen maankäytöllisten tavoitteiden ja suunnitteluedellytysten vertailu ja arviointi. Kaupunginhallitus esittää myös että paikalliskatuverkossa vuoteen 2025 mennessä tapahtuvat muutokset tulee tutkia tarkemmin mainiten tällaisena katuyhteytenä esimerkiksi Lintulaaksontien. Vaihtoehdon 0+ osalta tulee kaupunginhallituksen mukaan selvittää riittävällä painoarvolla myös nykyiselle verkolle aiheutuvat liikenteelliset ongelmat sekä väylien ympäristön asukkaille aiheuttamat ympäristövaikutukset.

Espoon kaupunginhallitus tuo lausunnossaan lisäksi esiin uusien väylien vaikutuksen liikenteen määriin ja korostaa alueen viheralueiden ja viheryhteyksien tärkeyttä. Lausunnossa tuodaan esiin myös melukysymysten tärkeys ja painotetaan uhanalaisten ja EU:n luonto- ja lintudirektiivien mukaisten lajien selvittämistä koko hankealueelta. Lopuksi lausunnossa kiinnitetään vielä huomiota hankkeen suhteeseen maankäyttösuunnitelmiin, maankäytön ja liikenteen kehitykseen, vaikutusalueen rajaukseen sekä haittojen lieventämiseen, epävarmuustekijöihin ja seurantaa. Espoon kaupungin tekninen keskus ja kaupunkisuunnittelukeskus ovat antaneet myös lausuntonsa kaupunginhallituksen valmistelussa.

Helsingin kaupunginhallitus mainitsee, että Kehä II:n jatkeen suunnittelu on osa pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman 1998 toteuttamista. Arviointiohjelma on YVA-lainsäädännön ja YVA-menettelyn hengen mukainen. Kaupunginhallitus pitää arviointiohjelmaa varsin kattavana ja käytettäviä menetelmiä asianmukaisina, mutta esittää kuitenkin joitain tarkistuksia.

Kaupunginhallitus esittää arvioitaviin vaihtoehtoihin lisättäväksi itsenäisenä vaihtoehtona Vihdintielle päättyvää vaihtoehtoa. Sen mukaan on todennäköistä, että Kehä II:sta käytävässä keskustelussa tullaan esittämään kysymys mitä Kehä II:n päättäminen Vihdintielle merkitsisi. Asiaa olisi arvioitava riittävästi Kehä II:n YVA-prosessin ja alustavan yleisuunnitelun yhteydessä. Muutoin voi syntyä tilanne, jossa prosessiin joudutaan palaamaan uudelleen.

Samoin lausunnossa esitetään tarkasteltavaksi Hämeenlinnanväylälle ulottuvan vaihtoehdon alavaihtoehtona ratkaisua, jossa Kehä II:lta ei ole suoraa liittymää ja yhteyttä Raappavuorentien jatkeen kautta Myyrmäen aluekeskukseen. Kaupunginhallitus tuo esiin myös muita yksityiskohtia tarkasteltaviksi alavaihtoehdoiksi. Lausunnossa muistutetaan Malminkartanon täyttömäen laajentamisesta ja esitetään huomioitavaksi tämän tuomat rajoitukset Kehä II linjaukseen. Lausunnossa muistutetaan myös vaarallisten aineiden kuljetusten aiheuttamat riskitilanteet erityisesti tunneliosuuksilla.

Kaupunginhallitus korostaa hankkeen maisemaan, luonnonympäristöön ja virkistysalueisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin tärkeyttä. Lausunnossa toivotaan myös hankkeen kehittämistä siten, että se parantaa joukkoliikenteen vaatimatonta osuutta poikittaisesta henkilöliikenteestä.

Yhteenvetona kaupunginhallitus toteaa, että vasta ympäristövaikutusten arvioinnin jälkeen voidaan päättää itse hankkeen tarkoituksenmukaisuudesta. Tässä vaiheessa Helsingin kannalta on tärkeää, että arvioidaan kaikki esitetyt vaihtoehdot sekä lisäksi Vihdintielle päättyvä vaihtoehto ja että kaikissa vaihtoehdoissa varmistetaan niiden käyttömahdollisuudet joukkoliikenteen reittikatuna, Helsingin yleisten töiden lautakunta, joukkoliikennelautakunta, sosiaalilautakunta, Helsingin Vesi ja ympäristölautakunta ovat antaneet asiasta lausuntonsa kaupunginhallitukselle.

Helsingin kaupunginmuseo - Keski-Uudenmaan maakuntamuseo toteaa, että riittävän ajantasaista rakennetun ympäristön inventointia ei alueelta ole välttämättä saatavissa ja että muinaismuistolain alaisista kohteista lausuu Museovirasto erikseen. Museo tuo lausunnossaan esiin eri vaihtoehtojen alueelta tiedossa olevia arvokohteita ja toteaa kulttuurimaiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön säilymisen kannalta 0+ ratkaisun olevan paras.

Espoon perinneyhdistys Aurora ry, Viherlaaksolaiset ry, Leppävaaran alueneuvottelukunta, Veinin omakotiyhdistys ry, Pro Espoonjoki ry, Laaksolahden huvilayhdistys, Jupperin omakotiyhdistys ry, Rastaalan omakotiyhdistys ry, Kanta-Espoon sos.dem.Kerho ry, Malminkartanon sosiaalidemokraatit ry, För Kårböle Gille rf, Vapaalan Omakotiyhdistys ry, Hämevaara-Seura ry, Hämeenkylän Omakotiyhdistys ry, Linnaisten Omakotiyhdistys ry, Malminkartanon Asukasyhdistys ry, Koivuvaaran tiekunta, As. Oy Ainonportti, Asunto Oy Espoon Varstatie, VVO / Naavapolku 1 ja 4, As. Oy Tuomelanrinne, As. Oy Pihkatie, As Oy Vantaan Koivulinna, Keimolan Kaiku ry, Pajuniityn Perhekoti ja Autoliiton Helsingin osasto ry:n Liikennetoimikunta ovat jättäneet arviointiohjelmasta muistutuksensa.

Muistutuksissa tuodaan monipuolisesti esille eri asuinalueiden kannalta tärkeitä ympäristöarvoja ja tarkastellaan niitä uhkia, joita Kehä II:n jatkeen jokin vaihtoehto alueelle voi tuoda. Lukuisissa muistutuksia korostetaan olemassa olevan tie- ja katuverkon nykyisiä ja ennustettuja ongelmia, joihin Kehä II:n jatkeen katsotaan tuovan parannusta ja siltä pohjalta kiirehditään Kehä II:n jatkeen toteuttamista. Muistutuksissa on huolella paneuduttu nykyisen liikenneverkon ympäristön asutukselle aiheuttamiin ongelmiin ja korostettu lähialueiden virkistysalueiden ja -reittien arvoa sekä niiden säilyttämisen tärkeyttä. Erityisesti näiden kohteiden säilyttämisen kannalta tunnelivaihtoehtoja on pidetty hyvinä. Joissain muistutuksissa on esitetty muidenkin vaihtoehtojen kuin arviointiohjelmassa esitettyjen vaihtoehtojen selvittämistä. Muutamissa muistutuksissa on myös periaatteellisempia kannanottoja liikennepolitiikasta ja -suunnittelusta.

Yksityishenkilöt ovat jättäneet yli 150 muistutusta, joista runsaat 30 on Espoosta, noin 100 Vantaalta ja noin 20 Helsingistä. Monissa muistutuksissa on useita allekirjoittajia, osa on useammasta kunnasta kotoisin olevan henkilön allekirjoittama ja kaikkien muistuttajien asuinkuntaa ei ole mainittu. Näissä on tuotu esiin seuraavan erittelyn lisäksi runsaasti yksityiskohtaista tietoa suunnittelualueesta ja sen nykytilasta.

Espoolaisten yksityishenkilöiden muistutuksissa korostuu huoli liikenteen kielteisestä vaikutuksista nykyisillä asuinkaduilla, tällä perustellaan tarvetta Kehä II:n jatkeelle ja sen pikaiselle toteuttamiselle. Toisaalta muistutuksissa tulee esiin huoli nykyisten virkistys- ja ulkoilualueiden sekä ulkoilureittien tuhoutumista Kehä II:n jatkeen myötä, tällä perustellaan nykyisen tie- ja katuverkon kehittämistä.

Vantaalaisten yksityishenkilöiden muistutuksissa korostuu jonkun vaihtoehdon vastustaminen sen mukaan kuin se sijoittuu omaan asuinympäristöön. Hämeenkylän ja Linnaisten alueelta korostuvat alueen kulttuurihistorialliset arvot ja alueen luonnonläheisyys sekä osin maaseutumaisuus sekä näiden myötä alueen virkistysarvot. Monissa näistä muistutuksissa epäillään myös Kehä II: jatkeen Kehä III:lle liittämisen liikenteellistä mielekkyyttä. Osassa muistutuksia tulee esiin myös tarve Kehä II:n jatkolle ja sen pikaiselle toteutukselle. Muutamissa muistutuksissa tuodaan myös esiin vaihtoehto Kehä II:n jatkeen päättämisestä Vihdintielle.

Helsinkiläisten yksityishenkilöiden muistutuksissa korostuu Kehä II:n jatkeen tarpeen kyseenalaistaminen ja huoli nykyisistä virkistysalueista ja Mätäojan luontoarvoista. Liikenteen aiheuttama melu koettiin monissa muistutuksissa tärkeänä tekijänä ja Kehä II:n katsotaan tulevan liian lähelle asutusta.

YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO

Arviointiohjelmaa on monissa lausunnoissa pidetty kattavana ja katsottu sen täyttävän YVA-lainsäädännön vaatimukset, myös tiedotuksen ja vuorovaikutuksen järjestämistä on pidetty riittävänä. Vuorovaikutuksen roolia tässä hankkeessa ei voi olla korostamatta liikaa, koska hankkeen eteneminen on aiemmin pysähtynyt kaupunkien siitä antamiin ristiriitaisiin lausuntoihin. Tavoitteena tulee olla, että ainakin ympäristövaikutusten arvioinnissa syntyvästä ympäristöllisestä päätöksentekoaineistosta eri tahoilla voisi olla yhteinen käsitys.

Lausunnoissa ja muistutuksissa on kiinnitetty huomiota usein asioihin, jotka arviointiohjelmassa on esitetty selvitettäväksi. Lausunnot ja muistutukset tuovat esiin tältä osin kunkin tahon tärkeinä pitämiä seikkoja ja palvelevat ympäristövaikutusten arviointia eri vaikutusten merkittävyyden määrittelyssä. Ympäristökeskuksen mielestä arviointiohjelma sinänsä täyttää YVA-lainsäädännön vaatimukset, mutta katsoo tarpeelliseksi tehdä siihen joitain tarkennuksia.

Liikenne-ennuste

Arviointiselostuksessa ei ole kootusti esitetty vaihtoehtotarkasteluissa käytettävän liikenne-ennusteen lähtökohtia ja oletuksia, vaan ne ovat hajallaan arviointiohjelmassa. Arviointiselostuksessa liikenne-ennuste, sen lähtökohdat ja oletukset on syytä esittää selkeämmin.

Vaihtoehtotarkastelut

Vakavin huomio arviointiohjelmasta liittyy vaihtoehtojen muodostamiseen. Monissa lausunnoissa ja osassa muistutuksiakin on esitetty tarkasteluun otettavaksi mukaan Kehä II:n jatkeen vaihtoehtoa, joka päättyisi Vihdintielle. Tämä edellyttää myös Vihdintien tarkastelua ainakin Kehä III:lle saakka tällaisen vaihtoehdon liikenteellisen toimivuuden ja ympäristövaikutusten selvittämiseksi. Tällainen vaihtoehto on syytä ottaa mukaan Kehä II:n jatkeen ympäristövaikutusten arviointiin.

Ympäristövaikutusten arvioinnin uskottavuuden kannalta on oleellista, että eri vaihtoehdot selvitetään ja arvioidaan samantasoisesti. Hankkeen pitkästä suunnitteluhistoriasta johtuen eri vaihtoehtojen suunnittelutilanne ja -valmius on luonnollisesti erilainen ja edellytykset hankkeen toteuttamatta jättämisen arviointiin hankevaihtoehtojen tasoisesti voi olla puutteellinen. Tästä huolimatta Kehä II:n jatkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa tulee pyrkiä eri vaihtoehtojen samantasoiseen selvittämiseen ja arviointiin.

Lausunnoissa ja muistutuksissa on tuotu esiin myös aiemmin suunnittelussa olleita muita vaihtoehtoja tai alavaihtoehdoiksi luonnehdittavia ratkaisuja. Tällaisten osalta arviointiselostuksessa on syytä esittää ainakin perustelut sille, miksi ne ovat karsiutuneet pois varhaisemmissa vaiheissa eivätkä ole enää mukana arvioitavina vaihtoehtoina.

Lausunnot ja muistutukset tietolähteenä

Kehä II:n jatkeen arviointiohjelmasta jätettiin miltei 200 lausuntoa ja muistutusta. Tässä yhteysviranomaisen lausunnossa on vain yleispiirteinen tiivistelmä niiden sisällöstä. Lausunnot ja muistutukset muodostavat kuitenkin arvokkaan aineiston, joissa on esitetty paljon tietoja suunnittelualueen nykytilasta, hankkeen vaihtoehdoista ja eri tahojen käsityksiä arvioitavien vaikutusten merkittävyydestä. Arviointityön kuluessa on syytä perehtyä tarkoin arviointiohjelmasta saatuun palautteeseen ja käyttää tätä aineistoa hyödyksi. Arviointiselostuksessa on myös syytä vastata mahdollisimman tarkoin lausunnoissa ja muistutuksissa esiin nousseisiin kysymyksiin, jotta eri tahoilla ja kansalaisilla on mahdollisuus saada vastaus esiin tuomiinsa kysymyksiin ja lähiympäristöään koskeviin huoliin. Tämä edistää myös YVA-menettelyn tavoitteena olevaa vuorovaikutteisuutta ja kansalaisten tiedonsaantia sekä osallistumismahdollisuuksia. Aineisto on lisäksi käyttökelpoinen tietolähde hankkeen ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa.

Hankkeen suhde ulkoilu- ja virkistysalueisiin

Ympäristöministeriö poisti 1996 taajamia ja liikenneväyliä koskevaa seutukaavaa vahvistaessaan Kehä II:n jatkeen varauksen sillä perusteella, että varaus on ristiriidassa seutukaavassa osoitettujen seudullisten virkistys- ja ulkoilualuevarausten kanssa eikä väylän tarvetta ja vaikutuksia oltu selvitetty riittävästi. Korkein hallinto-oikeus vahvisti sittemmin ympäristöministeriön päätöksen. Arvioinnissa on syytä erityisellä huolella paneutua hankkeen tarpeen selvittämiseen ja kiinnittää huomiota sen vaikutuksiin seudullisten virkistys- ja ulkoilualuevarauksiin sekä virkistysalueverkoston jatkuvuuteen. Hankkeen vaikutukset virkistys- ja ulkoilualueisiin ja ulkoilureitteihin on ehkä eniten esiin noussut asia yksityisten muistuttajien ja erilaisten asukasjärjestöjen taholta.

Hankkeen suhde maankäyttösuunnitelmiin

Kehä II:n jatkeen suunnittelua on sovitettu yhteen Uudenmaan maakuntakaavan laatimisen aikataulun kanssa. Tarkoituksena on, että ympäristövaikutusten arvioinnin perusteella voidaan tehdä päätös siitä tuleeko tievaraus osoittaa maakuntakaavassa. Hankkeen mahdollisesti edetessä se tulee ottaa huomioon myös muissa kaavoissa. Arviointiselostusta laadittaessa on pyrittävä siihen, että se samalla täyttäisi mahdollisimman hyvin maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön muiden kaavatasojen ympäristöselvityksiä koskevat sisältövaatimukset.

Luontokohteet

Suunnittelualueen luontokohteiden tiedot on kerätty pääosin kuntien eri aikaan ja eri menetelmin tekemistä selvityksistä, joissa kohteiden arvotusperusteet vaihtelevat. Arvottamisen yhtenäistäminen on ongelmallista hankkeesta vastaavalle. Tästä syystä arvioinnin kuluessa on syytä selvittää tämän luontotietojen arvottamisen yhtenäistämistä yhdessä kaupunkien ja muiden tarvittavien asiantuntijoiden kanssa. Tässä yhteydessä on syytä ottaa huomioon, että tehdyt luontoselvitykset ovat suurimmaksi osaksi vanhan luonnonsuojelulain ajalta, eikä niitä laadittaessa ole otettu huomioon EU:n luonto- ja lintudirektiivin vaikutuksia lajistotason selvittämistä. Myös kotimainen tietopohja ja käsitys esimerkiksi uhanalaisista lajeista on muuttunut. Näiltä osin tietopohja on syytä saattaa ajan tasalle.

Kulttuuriympäristöt ja muinaismuistot

Suunnittelualueen rakennettua kulttuuriympäristöä ja muinaismuistoja koskevat tiedot eivät myöskään välttämättä ole ajantasalla. Tästä syystä näiden tietojen mahdollisista täydennystarpeista on syytä keskustella alan viranomaisten kanssa.

Yhteysviranomaisen lausunnosta tiedottaminen

Lähetämme yhteysviranomaisen lausunnon tiedoksi lausunnonantajille ja osoitteensa maininneille muistuttajille. Lausunto on nähtävissä myös internet-osoitteessa http://www.ymparisto.fi/poltavo/yva/arkisto/uyk/41/index.htm.

Lähetämme kopiot arviointiohjelmasta saamistamme lausunnoista ja muistutuksista hankkeesta vastaavalle. Alkuperäiset asiakirjat säilytetään Uudenmaan ympäristökeskuksessa.

Johtaja Leena Saviranta

Ylitarkastaja Jorma Jantunen

Liite Maksun määräytyminen ja muutoksenhaku

Tiedoksi
Ympäristöministeriö
Suomen ympäristökeskus (lausunto + 2 kpl arviointiohjelmia)
Lausunnonantajat
Muistuttajat
Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV
Alueelliset ympäristökeskukset


 
Päivitetty 13.12.2001