LAUSUNTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA, KOSKIEN ESPOON ÄMMÄSSUON JA KULMAKORVEN MAANKAATOPAIKKOJA

Espoon kaupunki on Uudenmaan ympäristökeskukseen 17.2.1999 saapuneella kirjeellään saattanut vireille Ämmässuon ja Kulmakorven maankaatopaikkojen laajennusta koskevan arviointiselostuksen. Arviointiselostus on hankkeesta vastaavan laatima asiakirja, jossa esitetään tiedot hankkeesta ja sen vaihtoehdoista sekä yhtenäinen arvio ympäristövaikutuksista. Arviointiselostus on laadittu suunnitteluryhmässä, jossa ovat olleet edustettuina Espoon tekninen keskus, Espoon ympäristökeskus, Espoon Sähkö Oyj, Länsi-Uudenmaan Jätehuolto Oy sekä Länsi-Uudenmaan Vesi- ja Ympäristö ry.

Ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain ja asetuksen perusteella arviointimenettelyä sovelletaan kaatopaikkoihin, jotka on mitoitettu vähintään 20 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle. Uudenmaan ympäristökeskus antoi yhteysviranomaisen lausunnon hankkeen arviointiohjelmasta 26.11.1998.

Hanke ja sen vaihtoehdot

Ämmässuon ja Kulmakorven maankaatopaikkojen hankevaihtoehdoissa käsitellään maa- ja kiviainesten, energian tuotannon jätteiden, betonoinnilla stabiloitujen saastuneiden maamassojen sekä laastin, betonin, tiilen ja asfaltin käsittelyä. Kaatopaikat palvelevat lähinnä Espoon kaupungin tarpeita. Ämmässuon ja Kulmakorven käsittelyalueet ovat olleet käytössä vuodesta 1989 ja energiantuotannon jätteitä alueille on sijoitettu vuodesta 1992 lähtien.

Vaihtoehdossa 1 sijoitetaan Ämmässuon ja Kulmakorven alueille maa- ja kiviaineksia ja energiantuotannon jätteitä (pohjatuhka, lentotuhka, rikinpoistojäte seostettuna lentotuhkaan) sekä hiiliseulan jätettä. Tuotavien maa- ja kiviainesten määrä vaihtelee vuosittain 100 000 - 650 000 m3 . Energiantuotannon jätteitä käsitellään arviolta 50 000 t/v.

Vaihtoehdossa Ämmässuon ja Kulmakorven alueita täytettäisiin maksimikorkeuteen (82 m mpy) ja Kulmakorven kaatopaikkaa laajennettaisiin siten, että täyttötilavuutta saadaan lisää 3 milj. m3. Laajennusalueeseen kuuluisi osa yleiskaavassa merkittyä EM-ja EK-aluetta. Toiminnan arvioidaan loppuvan vuoteen 2005 mennessä. Laajennusalueelta on tarkoitus louhia kallioainesta kitkamaaksi täytön tukipenkereiden rakentamiseen.

Vaihtoehdossa 2 tarkastellaan tilannetta, jossa alueelle sijoitettaisiin maa- ja kiviainesten ja energiantuotannon jätteiden lisäksi eri tavoin stabiloituja saastuneita maa-aineksia, betonimursketta, tiilimursketta ja tiepäällysteitä. Kulmakorven kaatopaikkaa laajennettaisiin yleiskaavassa EK-merkinnällä osoitetulle alueelle, sekä täytettäisiin maksimikorkeuteen (82 m mpy), samoin kuin Ämmässuon alue. Alueiden täyttötilavuus olisi 10 milj. m3 ja toiminta loppuisi vuoteen 2010 mennessä. Laajennusalueelta on tarkoitus louhia kallioainesta kaatopaikkarakenteiden edellyttämät määrät.

0-vaihtoehdossa alueelle läjitetään ainoastaan puhtaita maa- ja kiviaineksia eikä lisätäyttöä varten haeta uutta lupaa. Jäljellä oleva kokonaistäyttötilavuus on n. 1,5 milj. m3 ja toiminta loppuu vuoteen 2003 mennessä.

Asiaan liittyvät muut hankkeet

Jersanmäki Oy:lle on myönnetty ympäristölupa kallion louhintaan ja kiviainesten murskaukseen Kulmakorven maankaatopaikka-alueeseen rajoittuvalla alueella. Jersanmäki Oy on hakenut tälle alueelle ympäristölupaa puhtaiden maa- ja kiviainesten kaatopaikalle. Hanke sisältyy myös Kulmakorven ympäristövaikutusten arvioinnin 1 ja 2-vaihtoehtoehtojen rajauksiin.

Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) Ämmässuon yhdyskuntajätteen kaatopaikka sijaitsee Ämmässuon maankaatopaikan välittömässä läheisyydessä. Yhdyskuntajätteen kaatopaikan laajennukselle on haettu ympäristölupaa.

Kulmakorven alueen asemakaavan laadinta on toistaiseksi keskeytynyt. Alueen maankäyttösuunnitelmissa on esitetty moottoriurheiluradan sijoittamista Kulmakorpeen.

Arviointimenettelyn yhdistäminen muiden lakien mukaisiin menettelyihin

Ämmässuon ja Kulmakorven läjitysalueiden lisätäytölle on haettu ympäristölupaa 23.12.1996. Lupaa on haettu, koska jätelainsäädännön muutoksen myötä on vanhoille maankaatopaikoille tullut hakea ympäristölupa 31.12.1996 mennessä. Ympäristölupahakemuksista on kuulutettu 3.3-2.4.1998. Hanke vaatii myös vesiensuojelun ennakkotoimenpiteistä annetun asetuksen mukaisen ilmoituksen tekemistä Uudenmaan ympäristökeskukseen.

Arviointimenettelyä ei ole kytketty ympäristöluvan haun ja käsittelyn yhteyteen.

Arviointiselostuksesta tiedottaminen ja kuuleminen

Arviointiselostuksen vireillä olosta on ilmoitettu ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain ja asetuksen mukaisesti Huvudstadsbladetissa ja Länsiväylässä. Arviointiselostus on ollut nähtävillä 1.3-16.4.1999 välisenä aikana Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ilmoitustaululla sekä Espoon teknisessä keskuksessa ja Espoon keskuksen yhteispalvelupisteessä.

Lausunnot ja muistutukset

Arviointiselostuksesta on saatu pyydetyt lausunnot Uudenmaan liitolta, YTV:n jätehuoltolaitokselta, Etelä-Suomen lääninhallitukselta, Kirkkonummen kunnalta ja mielipiteitä Kolmperän Asukasyhdistys ry:ltä sekä Nuuksion Omakotiyhdistys ry:ltä. Lausunnoissa ja mielipiteissä on tuotu esille seuraavaa:

Uudenmaan liiton mielestä arviointiselostus on yleispiirteinen kuvaus ylijäämämassojen, energiantuotannon sivutuotteiden sekä muiden epäorgaanisten jätteiden ympäristövaikutuksista. Eri vaihtoehtojen ympäristövaikutuksia on kuitenkin tarkasteltu riittävän laajasti.

YTV toteaa, että maanläjitys vaikuttaa alueen pinta- ja pohjavesien laatuun ja läjityksen seurauksena pohjavesien virtaussuunnat voivat muuttua. Maanläjitysalueelta tulevat vedet voivat päästä vieressä sijaitsevan yhdyskuntajätteen kaatopaikan pohjamuovikalvon alle. YTV toivoo, että maanläjitysalueen yhteyteen rakennettaisiin tiivistyspato ja että maanläjitysalueen kuivatus- ym. ojat johdettaisiin kaatopaikan ohi. YTV ehdottaa, että koska kaatopaikka- ja maanläjitystoiminta ovat riski alueen pohja- ja pintavesille, alueelle laadittaisiin yhteinen vesien tarkkailuohjelma. Lisäksi halutaan, että maanläjitysalueen luiskien viimeistelyyn kiinnitettäisiin enemmän huomiota. Yhdyskuntajätteen kaatopaikan laajennusalueelle suuntautuva liikenne on tarkoitus ohjata nykyisen kaatopaikan pohjoispuolitse. Maanläjitysalueen rakentamisessa tulee huomioida uuden tielinjauksen tarve. Lausunnossa todetaan vielä, että lentotuhkan pölyämisen vähentämiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Etelä-Suomen lääninhallituksella ei ole huomauttamista I- eikä III- vaihtoehtoon. Sen sijaan II-vaihtoehto lisää eniten melukuormaa alueella.

Espoon kaupunginhallituksella ei ole huomauttamista arviointiselostuksen lopputulokseen. Vaihtoehtojen käytännön toteutuksessa erot saattavat olla paikallisesti merkittäviä. Eniten muutosta aiheuttavan 2-vaihtoehdon mahdollisia aluelaajennuksia tai täyttökorkeuksia ei esitetä selkeästi. Lisäksi asukkaiden viihtyvyys on otettava tärkeimmäksi näkökohdaksi arvioitaessa täyttöalueiden korkeutta, maisemallisia tekijöitä tai pölyhaittoja. Nykyaikaiseen ympäristövaikutusten arviointiin olisi kuulunut selvittää perustiedot eläimistöstä ja kasvillisuudesta. Lisäksi olisi pitänyt kirjata eläimistössä ja kasvillisuudessa mahdollisesti tapahtuvat muutokset.

Kirkkonummen kunta toteaa, että hankeen ympäristövaikutuksista tehdyt selvitykset ovat riittävät. Mikäli läjitysaluetta laajennetaan vaihtoehto 2 mukaan, ympäristövaikutuksia tulee seurata ja selvittää paremmin sekä vesien keräystä ja johtamista parantaa.

Kolmperän Asukasyhdistys ry:n ja Nuuksion omakotiyhdistys ry:n mielipiteet ovat samankaltaisia. Yhdistykset kritisoivat mm. sitä, että arviointiohjelmaa ei oltu asetettu nähtäville eikä siitä oltu pyydetty lausuntoa asukasyhdistyksiltä eikä arvioinnin laatimisen aikana ole oltu yhteydessä asukkaisiin. Arviointiselostusta pidetään liian vaikeaselkoisena ja karttaesityksiä puutteellisina. Yhdistysten mielestä pitäisi puhua jätteistä eikä energiantuotannon sivutuotteista. Vaihtoehtojen sijainti, läjitysalueen tilavuus, vuotuinen täyttömäärä ja läjitykseen käytettävät ainekset, täyttötapa ja ainesten sijoittamisperiaatteet sekä läjityksen kesto eivät ilmene selostuksesta. Arviointiselostuksessa ei ole selvitetty olemassa olevaa lupatilannetta, aiotun kaatopaikan luokitusta, energiantuotannon ja ekobetonoitujen ongelmajätteiden ominaisuuksia, jätteiden sijoitustapaa, alueen pohjaveden laadun muutoksen syitä eikä Kolmperän alueen kaivovesien laatua. Pintaveden laadun arviointia varten pitäisi tehdä virtaamatutkimuksia ja haitallisten aineiden kulkeutumista pitäisi arvioida virtaamamallilla. Vaikutusalueen alapuolisesta vesistöstä tulisi tutkia pohjavesieläimistöön ja kalastoon kertyviä jäämiä. Yhdistykset kannattavat tiivistysojan rakentamista läjitysalueen länsipuolelle, mutta suotovesien kääntämisen vaikutus Kolmperän järven hydrologiaan ja veden laatuun sekä Suonsilmä-lammen arvokkaaseen luontotyyppiin pitäisi tutkia. Yhdistysten mielestä myös kasvillisuutta ja eläimistöä koskevia perusselvityksiä olisi pitänyt tehdä sekä selvittää aukkaiden elinoloja ja viihtyvyyttä.

YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO

Arviointiselostusta on täydennetty jälkikäteen 4.6.1999 saapuneilla lisäselvityksillä. Lisäselvityksillä on täydennetty laajennusalueiden karttaesityksiä sekä laajennusalueiden alle jäävää kasvillisuutta. Selvityksen mukaan laajennusalueilta ei löytynyt uhanalaisia lajeja tai luontotyyppejä eikä erityistä suojelua edellyttäviä kasvilajeja.

Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että arviointiselostus täyttää ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain ja asetuksen vaatimukset. Hankkeeseen on ollut vaikea laadukkaasti soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä, koska maankaatopaikat sijaitsevat laajamittaisen ja pitkään toimineen YTV:n yhdyskuntajätteen kaatopaikan vaikutusalueella. Lisäksi maankaatopaikkatoimintaa on Kulmakorvessa ja Ämmässuolla harjoitettu jo 10 vuoden ajan. Pääosa käsiteltävistä massoista on vaikeasti hyödynnettävää savea ja silttiä. Rikinpoistotuotteiden ja Suomenojan voimalaitoksen lentotuhkan sisältämän korkean hiilipitoisuuden vuoksi sen hyödyntämismahdollisuudet betonin lisäaineena ovat huonot. Lentotuhkan ja rikinpoistotuotteen kovettuvaa seosta voidaan käyttää maanläjitysalueiden rakenteissa. Koska todellisia vaihtoehtoja läjitystoiminnan sijoittamisesta muualle ei ole, on arviointimenettelyssä päädytty selvittämään toiminnan mitoitusta ja kestoa sekä vaihtoehtoisten materiaalien läjittämisestä mahdollisesti aiheutuvia ympäristöhaittoja.

Arviointiselostuksen puutteena voidaan pitää sitä, että yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antamaa lausuntoa ei ole huomioitu kaikilta osin. Eniten ympäristöön vaikuttavasta hankevaihtoehdosta: Kulmakorven laajentamisesta ja saastuneiden massojen sijoittamisesta puuttuvat hankkeen toteuttamiseksi tarvittavat suunnitelmat, tekniset ratkaisut ja tiedot saastuneiden massojen määristä. Vaihtoehtojen tarkastelua olisi helpottanut selkeät kartat laajennusalueista, rikinpoistotuotteiden ja stabiloitujen massojen sijoittamispaikoista ja sijoittamistavoista, esitys kaatopaikan pohja- ja pintarakenteista sekä tiedot kiinteytettävien saastuneiden massojen laadusta, määristä ja arviot toiminnan mahdollisesti aiheuttamista ympäristövaikutuksia. Puutteellisten lähtötietojen vuoksi myös ympäristövaikutusten arviointi jää osin vailla toivottavaa tarkkuutta erityisesti 2-vaihtoehdon osalta. Mikäli saastuneitten massojen kiinteyttäminen tai stabilointi on tarkoitus suorittaa Ämmässuolla ja Kulmakorvessa, olisi pitänyt selvittää myös saastuneiden maiden seulonnan ja homogenisoinnin ja sijoittamisen mahdollisesti aiheuttamat ympäristöhaitat. Ympäristöluvan hakua varten joudutaan tältä osin tekemään lisäselvityksiä.

Hankkeen keskeisimmät vaikutukset liittyvät läjitysalueelta suotautuvien pinta- ja pohjavesien aiheuttamiin mahdollisiin ympäristövaikutuksiin. Ämmässuon läjitysalueen pohja on pääasiassa turvemaata, josta turve on osittain poistettu sekä vähäisessä määrin kallio- ja moreenimaata. Kulmakorven läjitysalue on perustettu hyvin kantavalle kallio- ja moreenipohjalle. Kummallekin täyttöalueelle on kalliolouheesta tehty kulkuväyliä, jotka toimivat täytön loputtua kaatopaikan suotovesien virtauskanavina. Suoto- ja pintavedet ohjataan läheisiin ojiin. Maanläjitystoimintaa varten ei ole tarvinnut tehdä mitään erityisiä kaatopaikan pohjaratkaisuja. Rikinpoistotuotteiden läjittämisen on todettu vaikuttaneen läjitysalueiden lähialueiden pinta- ja pohjavesien vedenlaatuun nostamalla vesien barium-, sulfaatti- ja kloridipitoisuuksia. Arviointiselostuksessa olisi tullut myös laskennallisesti arvioida lentotuhkasta ja rikinpoistotuotteista liukenevien haitta-ainemäärien maksimi- ja minimipitoisuuksia sekä liukenevien aineiden mahdollista kulkeutumista ympäristöön. Maa- ja kallioperässä kulkevan pohjaveden todelliset virtaussuunnat olisi tullut myös selvittää.

Hankkeen pohja- ja pintavesien seurantaa voidaan joutua tarkentamaan ja muuttamaan ympäristöluvan hakua ja vesiensuojelun ennakkoilmoitusta varten. Koska YTV:n yhdyskuntajätteen kaatopaikka sijaitsee välittömässä läheisyydessä ja on toiminnaltaan laaja-alaista, olisi YTV:n lausunnossaan ehdottama pohja- ja pintavesien yhteisseuranta aiheellista toteuttaa. Tarkkailussa on syytä huomioida Ämmässuon läjitysalueen läheisyydessä Kolmperässä sijaitseva asutus.

Kulmakorven läjitysalueen erityispiirteenä on rauhoitetun Kakarlammen luonnonsuojelualueen läheisyys. Luonnonsuojelualue on rauhoitettu, koska se on paikallisesti arvokas, edustaa hyvin suo- ja metsäluonnon kasvillisuutta ja siellä esiintyy eräitä harvinaisia kasvilajeja. Jatkosuunnittelussa olisi hyödyllistä paremmin selvittää läjityksen vaikutusta Kakarlammen luonnonsuojelualueeseen ja varotoimenpiteitä on tarkoitus tehdä, etteivät vaikutukset ulottuisi luonnonsuojelualueelle.

Ylijäämämaiden läjittämiseen tarkoitetun kaatopaikkatoiminnan voidaan yleisesti katsoa sopivan yhdyskuntajätteen kaatopaikan yhteyteen ja toimintojen täydentävän toisiaan. Alueet ovat myös hyvien kulkuyhteyksien päässä. Kulmakorven läjitysalueen ja sen laajennusalueiden läheisyydessä ei ole asutusta. Ämmässuon läjitysalueen ja asutuksen välillä on metsän muodostama suojavyöhyke ja näköeste. Alue on kaupungin omistuksessa ja se voidaan säilyttää myös tulevaisuudessa virkistysaluetyyppisenä suojavyöhykkeenä. Läjitysalueilla tukirakenteissa hyötykäytettävien energiantuotannon sivutuotteiden sekä kiinteytettyjen ja stabiloitujen saastuneiden massojen käytöllä voidaan säästää luonnonvaroja. Mikäli Kulmakorpeen tulevaisuudessa sijoitetaan moottoriurheilurata, toimisi maankaatopaikan rakenne meluesteenä lähimmän asutuksen ja luonnonsuojelualueen suuntaan.

Yhteysviranomaisen lausunnosta tiedottaminen

Uudenmaan ympäristökeskus lähettää yhteysviranomaisen lausunnon tiedoksi lausunnonantajille ja muistuttajille. Lausunto on nähtävillä myös internet-osoitteessa http://www.ymparisto.fi/poltavo/yva.index.htm. Lähetämme kopiot arviointiselostuksesta saamistamme lausunnoista ja muistutuksista hankkeesta vastaavalle. Alkuperäiset asiakirjat säilytetään Uudenmaan ympäristökeskuksessa.

Johtaja Leena Saviranta

Ylitarkastaja Matts Finnlund

Liite Maksun määräytyminen ja muutoksenhaku

Tiedoksi Ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus (2 kpl arviointiohjelmia), Uudenmaan liitto, Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV)/jätehuoltolaitos, Etelä-Suomen lääninhallitus, Espoon kaupunginhallitus, Kirkkonummen kunta, Komperän Asukasyhdistys ry, Nuuksion Omakotiyhdistys ry