LAUSUNTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA, KEHÄ II VÄLILLÄ TURUNTIE - HÄMEENLINNANVÄYLÄ, KAUNIAINEN, ESPOO, VANTAA JA HELSINKI

Ympäristövaikutusten arvioinnista (YVA) annetun lain (468/94, muutos 267/99) ja YVA-asetuksen (268/99) 6 §:n hankeluettelon kohdan 9 c mukaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan tiehankkeeseen, jossa tien uudelleen linjaus tai leventäminen tehdään siten, että näin muodostuvan yhtäjaksoisen neli- tai useampikaistaisen tieosan pituudeksi tulee vähintään 10 kilometriä.

Uudenmaan tiepiiri on saattanut 11.11.2002 vireille Kehä II välillä Turuntie - Hämeenlinnanväylä nimisen hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksen. Uudenmaan ympäristökeskus toimii hankkeessa YVA-lain tarkoittamana yhteysviranomaisena.

Hankkeesta vastaava

Hankkeesta vastaa Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiri. Yhteyshenkilöinä ovat toimineet DI Ari Puhakka ja ympäristövastaava Arto Kärkkäinen.

Konsultteina arviointiselostuksen laadinnassa ovat toimineet yhteenliittymä Maa- ja Vesi Oy, (yhteyshenkilönä Sakari Grönlund), SCC Viatek Oy (yhteyshenkilönä Pekka Kuorikoski) ja JP-Transplan.

Arviointiohjelma ja arviointiselostus

Arviointiselostus on hankkeesta vastaavan laatima asiakirja, jossa esitetään tiedot hankkeesta ja sen vaihtoehdoista sekä yhtenäinen arvio niiden ympäristövaikutuksista. Selostuksen laatimisessa on pyritty ottamaan huomioon myös muissa lausunnoissa, muistutuksissa, yleisötilaisuuksissa ja ohjausryhmien kokouksissa esiin tulleet seikat. Arviointiselostus laaditaan arvi-ointiohjelman ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon perusteella. Uudenmaan ympäristökeskus on antanut arviointiohjelmasta yhteysviranomaisen lausunnon 13.12.2001.

Hanke ja tarkasteltavat vaihtoehdot

Ympäristövaikutusten arviointimenettely koskee Kehä II:n jatketta Turuntien (Mt 110) ja Hämeenlinnantien (Vt 3) välillä.

Hankkeen tavoitteena on:

- parantaa seudun päätieverkkoa ja parantaa pääkaupunkiseudun aluekeskusten saavutettavuutta,
- tukea seudun suunnitellun aluerakenteen kehitystä, - vähentää katuverkon läpiajoliikennettä ja parantaa siten asuinalueiden viihtyisyyttä ja turvallisuutta sekä - turvata pääkaupunkiseudulla voimakkaasti lisääntyvän kehämäisen liikenteen sujuvuus

Arviointiselostuksessa on esitetty neljä vaihtoehtoa:
- Kehä II:n jatketta ei rakenneta
- Kehä II:n jatkeen rakentaminen Turuntieltä Hämeenlinnanväylälle (2+2 kaistaa)
- Kehä II: jatkeen rakentaminen Turuntieltä Kehä III:lle (2+2 kaistaa)
- Kehä II:n jatkeen rakentaminen Turuntieltä Vihdintielle (2+2 kaistaa) ja Vihdintien parantaminen liittymästä pohjoiseen Kehä III:n liittymä mukaan lukien.

Asiaan liittyvät muut hankkeet ja maankäyttösuunnitelmat

Kehä II:n eteläosa Länsiväylän ja Turuntien välillä avattiin liikenteelle syk-syllä 2000. Länsiväylän ja Turunväylän välillä tie on kaksiajoratainen, ja yksiajoratainen jakso Turuntien ja Turunväylän välillä on varauduttu muuttamaan myöhemmin kaksiajorataiseksi.

Tielaitos teki yhteistyössä Vantaan, Helsingin ja Espoon kaupunkien kanssa pääsuuntaselvityksen Kehä II:n jatkeen eri vaihtoehdoista vuonna 1991. Selvityksessä suositeltiin Hämeenlinnanväylälle suuntautuvan linjauksen suunnittelun jatkamista. Tielaitos ei kuitenkaan ristiriitaisten lausuntojen vuoksi tehnyt asiasta päätöstä.

Ympäristöministeriö poisti 1996 taajamia ja liikenneväyliä koskevaa seutukaavaa vahvistaessaan Kehä II:n jatkeen varauksen sillä perusteella, että varaus on ristiriidassa seutukaavassa osoitettujen seudullisten virkistys- ja ulkoilualuevarausten kanssa eikä väylän tarvetta ja vaikutuksia oltu selvitetty riittävästi.

Vuosina 1997-98 Uudenmaan tiepiiri laati osana Espoon eteläosien yleiskaavan valmistelua tarkentavia selvityksiä eri vaihtoehdoista.

Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan YTV:n pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa PLJ 1998 Kehä II:n jatkeen on vuosina 2005 - 2010 rakennettavien hankkeiden joukossa.
Vuonna 2000 tiehallinto ja ao. kaupungit laativat yhteisen maankäyttöselvityksen Lintuvaaran ja Myyrmäen välisestä maankäytöstä ja Kehä II jatkeen sovittamisesta olemassa olevaan ja suunniteltuun maankäyttöön. Selvityksestä ei ole tehty päätöksiä.

Arviointimenettelyn yhdistäminen muiden lakien mukaisiin menettelyihin

Kehä II:n jatkeen suunnittelua on sovitettu yhteen Uudenmaan maakuntakaavan laatimisen aikataulun kanssa. Tarkoituksena on ollut, että tämän ympäristövaikutusten arvioinnin perusteella voidaan tehdä päätös siitä, tuleeko Kehä II:n jatkeen tievaraus osoittaa maakuntakaavassa.

Arviointiselostuksesta tiedottaminen ja kuuleminen

Arviointiselostuksen vireillä olosta on ilmoitettu ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain ja asetuksen mukaisesti Helsingin Sanomissa, Hufvudstadsbladetissa, Vantaan Sanomissa ja Länsi-Väylässä 17.11.2001. Arviointiselostuksesta on kuulutettu 18.11.2002-16.1.2003 välisenä aikana Vantaan, Espoon, Kauniaisten ja Helsingin kaupunkien virallisilla ilmoitustauluilla ja arviointiselostus on ollut tuolloin nähtävänä näiden kaupunkien virastoissa, tiehallinnon palvelupisteessä, monissa kirjastoissa ja internetissä. Arviointiselostuksesta järjestettiin esittelytilaisuuksia yleisölle Espoossa, Vantaalla ja Helsingissä 19.-21.11.2002 välisenä aikana. Esittelytilaisuuksiin osallistui satoja henkilöitä. Arviointiselostuksesta laadittiin yleisölle jaettava tiivistelmä suomeksi ja ruotsiksi.

Vuorovaikutus arviointiohjelmaa laadittaessa

Hankkeesta vastaava perusti hanketta varten hankeryhmän, jossa ovat olleet edustettuina Espoon, Helsingin, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit, YTV, Uudenmaan liitto sekä Uudenmaan ympäristökeskuksen edustaja asiantuntijana. Hanketta varten perustettiin myös hankeryhmää laajempi seurantaryhmä ja hankeryhmää suppeampi projektinhallintaryhmä. Lisäksi hanketta varten perustettiin tie- ja liikenneasioiden asiantuntijaryhmä sekä maankäyttö- ja ympäristöasioiden asiantuntijaryhmä.

Yleisötilaisuuksien ja internetin palautteen lisäksi hankkeesta vastaava on selvittänyt ihmisten näkemyksiä satunnaisotantana tehtävän lomakekyselyn sekä ryhmähaastattelujen avulla.

Lausunnot ja muistutukset

Pyysimme arviointiohjelmasta lausunnot Espoon, Vantaan, Helsingin ja Kauniaisten kaupungeilta, YTV Pääkaupunkiseudun yhteystyövaltuuskunnalta, Etelä-Suomen lääninhallitukselta, Uudenmaan liitolta ja Helsingin kaupunginmuseolta.

Vantaan kaupunginhallitus toteaa, että Kehä II: jatkeen arviointiselostuksessa, vaihtoehtojen alustavissa yleissuunnitelmissa sekä koko arviointiprosessissa on käsitelty väylän periaatteellisia ratkaisuja ja niiden vaikutuksia monipuolisesti ja riittävästi seudun tulevan päätieverkon kehittämiseksi. Vantaan kaupunki katsoo tehtyjen selvitysten ja arviointikriteerien osoitta-van, että Hämeenlinnanväylälle ulottuva vaihtoehto täyttää parhaiten maankäytön kehittämiselle ja liikennejärjestelmälle asetutetut tavoitteet. Lausunnon mukaan tässä vaihtoehdossa pystytään ratkaisemaan tyydyttävästi liikenteestä ympäristölle aiheutuvat haitat ja viheralueiden tarjonta ja jatkuvuus toteuttamalla Kehä II:n jatke tarpeellisilta osin tunneliratkaisuina.

Kaupungin mukaan ympäristövaikutusten arviointi osoittaa, että Kehä III:lle suuntautuva linjaus aiheuttaisi niin merkittäviä luonto- ja kulttuuriarvojen menetyksiä ja haittoja seudulliselle virkistysalueverkostolle että vaihtoehto on toteuttamiskelvoton. Vaihtoehdon ei katsota myöskään täyttävän liikennejärjestelmälle asetettuja tavoitteita.

Kaupunki toteaa Vihdintielle päättyvän vaihtoehdon vaikutusten osoittavan, että se ei täytä Myyrmäen aluekeskuksen saavutettavuuden parantamista koskevia tavoitteita. Lisäksi kaupunki katsoo, että Vihdintielle päättyvässä vaihtoehdossa nykyisen pääkatuverkon liikenteen kuormituksen ja siitä aiheutuvien haittojen vähentämisen tavoite jää toteutumatta.

Vantaan kaupunki katsoo, että nyt tehtyjen selvitysten pohjalta ei ole mahdollista valita Kehä II:n liittymäjärjestelmää Vihdintien ja Hämeenlinnantien väliselle tiejaksolle. Lausunnon mukaan ratkaisu riippuu mm. tulevan maankäytön ja sen tarvitsemien katuyhteyksien ryhmittelyn, suojelualuevarausten ja viherreittien sijoittelun kuten myös Malminkartanon täyttömäen laajennuksen ja ympäristöhäiriöiden torjunnan muodostamasta kokonaisuudesta, jota on suunniteltava yksityiskohtaisemmin kuin nyt on tehty.

Lausunnon mukaan joukkoliikenteen vaatimuksia on jatkossa selvitettävä yksityiskohtaisemmin.

Espoon kaupunginhallitus arviointi on tehty riittävän laajasti arviointiohjelman mukaan ja se täyttää YVA-lainsäädännön vaatimukset. Kehä II rakentamatta jättäminen aiheuttaisi asumisen ja ympäristön laadun heikkenemisen ja terveellisyyden sekä liikenneturvallisuuden haittojen lisääntymistä Jupperin, Laaksolahden ja Lähderannan alueilla. Kehä III:lle suuntautuvaa vaihtoehtoa kaupunki pitää luonnon monimuotoisuuden ja suojelukohteiden kannalta ongelmallisena ja toteaa että toteuttamiskelpoisuuden ehtoja on vaikea täyttää. Kaupunki toteaa Karakallion lehtokorven olevan luonnonarvoiltaan merkittävin kohde Kehä II:n jatkeen alueella ja katsoo Karakallion kohdalla esitetyn pohjoisemman linjauksen olevan tästä näkökulmasta toteuttamiskelvoton.

Vihdintielle ja Hämeenlinnanväylälle suuntautuvien vaihtoehtojen kaupunki katsoo olevan ympäristö- ja liikennevaikutuksiltaan Espoolle likimain samanarvoiset. Moottoritieratkaisun rinnalla Espoo esittää tutkittavaksi mahdollisuutta toteuttaa Kehä II jatke myös kevyempänä väylänä.

Helsingin kaupunginhallitus on antanut arviointiselostuksesta hyvin seikkaperäisen 11-sivuisen lausunnon, jossa tarkastellaan niin ympäristövaikutusten arviointia kuin eri vaihtoehtoja niiden vaikutuksia ja ongelmia monipuolisesti Helsingin näkökulmasta.

Helsinki pitää puutteena, että Kehä II:n jatkamisen liittymistä seudun liikenteeseen ja maankäytön laajempiin tavoitteisiin ei ole juurikaan valotettu, vaan johtopäätöksissä tutkittuja vaihtoehtoja on verrattu vain hankkeen omiin tavoitteisiin.

Helsingin kaupunki toteaa Kehä III:lle suuntautuvan vaihtohehdon olevan Espoon ja Vantaan alueilla toteuttamiskelvoton ympäristövaikutustensa vuoksi, vaikka sillä ei olisi vaikutuksia Helsingin maankäyttöön. Kaupunki puoltaa Kehä II:n suunnittelun jatkamista Vihdintielle suuntautuvan vaihtoehdon pohjalta ja tuo esiin Hämeenlinnanväylälle ulottuvan vaihtoehdon aiheuttamia ongelmia maankäytölleen. Helsinki korostaa, että ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä laadittu alustava yleissuunnitelma ei ole riittävän yksityiskohtainen Helsingin alueella väylän toteuttamiskelpoisuuden arvioimiseksi.

Helsinki pitää hanketta henkilöautoliikennettä lisäävänä eikä joukkoliikenne sanottavasti hyödy siitä ja korostaa joukkoliikennettä palvelevien liiken-nehankkeiden tärkeyttä. Tehtyä sosiaalisten vaikutusten arviointia pidetään varsin kattavana.

Yhteenvetona Helsingin kaupunki toteaa kokoavasti, että Kehä II:n mahdollisen jatkosuunnittelun pohjaksi tulisi valita Vihdintielle päättyvä vaihtoehto ja että laaditun ympäristövaikutusten arviointiselostuksen perusteella Hämeenlinnanväylälle jatkettavan Kehä II:n hyödyt Helsingille olisivat melko vähäisiä, mutta ympäristölliset haitat sitä vastoin suuria.

Kauniaisten kaupunginhallitus toteaa, että selvityksen mukaan mitkään suunnitellut Kehä II:n jatkamiseen perustuvat verkkovaihtoehdot eivät Kauniaisten kannalta täytä suunnittelulle esitettyjä tavoitteita siltä osin kun tavoitteena on katuverkon läpiajoliikenteen vähentäminen sekä viihtyisyyden ja turvallisuuden lisääminen. Selvityksen perusteella Kauniainen ehdottaa, että Kehä II:n jatke suunnitellaan Hämeenlinnanväylälle ulottuvan vaihtoehdon pohjalta sen liikenneverkollisesti suuren merkityksen ja erityisesti seudullisen liikenneverkon tasaista kuormitusta edistävän luonteensa vuoksi.

Uudenmaan liitto ei ole antanut lausuntoa.

YTV pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta toteaa, että ympäristövaikutukset on arvioitu arviointiohjelman mukaisesti ja että laaditut selvitykset riittävät vaikutusten arviointiin ja vaihtoehtojen vertailuun.

YTV pitää parhaana Hämeenlinnanväylälle ulottuvaa vaihtoehtoa, vaikkakin sen vaikutukset Mätäojan laakson maisemaan ovat haitalliset. YTV pitää tätä vaihtoehtoa parhaana Myyrmäen aluekeskuksen kehittämisedellytysten kannalta. YTV katsoo ettei Kehä III:lle suuntautuva vaihtoehto tule kysymykseen arviointiselostuksessa esitettyjen haitallisten ympäristövaikutusten vuoksi.

YTV esittää jatkosuunnitteluun nyt selvitettyä moottoriväylää kevyempää vaihtoehtoa erityisesti Vihdintien ja Hämeenlinnanväylän välille hankkeen toteuttamiskelpoisuuden vuoksi. YTV katsoo katumaisen ratkaisun olevan parempi niin joukkoliikenteen, muun hyötyliikenteen kuin kaupunkikuvankin kannalta. Lisäksi YTV suosittaa pitkiä tunneleita ja esittää jatkosuunnittelussa ' selvitettävän niiden poistoilmapiippujen tarve.

Etelä-Suomen lääninhallitus pitää arviointiselostusta laajana ja kattavana. Sosiaalisten vaikutusten osalta lääninhallitus toteaa alueen väestön pääosin kannattavan tiehanketta ja toteaa hankkeen terveydellisten vaikutusten olevan vähäisiä. Lääninhallitus näkee hankkeen positiivisena ja pitää vaihto-ehdoista Hämeenlinnanväylälle ulottuvaa vaihtoehtoa toteuttamiskelpoisimpana. Mikäli hanke toteutetaan, lääninhallitus pitää tärkeänä, että hankkeen seurantaohjelmaan sisällytetään terveysvaikutusten ohella myös ihmisiin kohdistuvien sosiaalisten vaikutusten seuranta.

Espoon perinneyhdistys Aurora ry, Suur-Leppävaaran alueneuvottelukunta, Veinin omakotiyhdistys ry, Hämevaara-Seura ry, Hämeenkylän Omakotiyhdistys ry, Lintuvaaran Omakotiyhdistys ry, Jupperin omakotiyhdistys ry, Rastaalan omakotiyhdistys ry, Kaarelan omakotiyhdistys ry (sisältäen 700 henkilön allekirjoittaman adressin), Askiston omakotiyhdistys ry, Malminkartanon sosiaalidemokraatit ry, Frihersin Sosialidemikraatit ry, SKP:n Pitäjänmäen osasto, Länsi-Vantaan Vihreät, Keskustan Länsi-Vantaan paikallisyhdistys ry, Espoon kauppakamari, Kaivoksela-Seura ry, Hämevaara-Seura ry, Hämeenkylän Omakotiyhdistys ry, Linnaisten Omakotiyhdistys ry, Lassila & Tikanohja Oyj, Lohja Rudus Oy, Pajuniityn perhekoti, Asunto-osakeyhtiö ekotorppa, Asunto-osakeyhtiö Vantaan Mainari, Asunto Oy Kehruutie 5 ja Asunto Oy Värttinäkuja 2, Kiintiestö Oy Vaskivuori, VVO/Naavapolku 1 ja 4 sekä Asunto Oy Peurankello ovat jättäneet arviointiselostuksesta muistutuksensa. Malminkartanon asukasyhdistys ja Uusimäki-Seura ovat kumpikin jättäneet kaksi osin erilaista muistutusta.

Tehtyä ympäristövaikutusten arviointia pidetään osassa muistutuksia perusteellisena ja kattavana kun taas osassa muistutuksia tehtyä arviointia pidetään puutteellisena. Monissa muistutuksissa erityisesti Vihdintien ja Hämeenlinnanväylän välistä osuutta pidetään ongelmallisena. Muistutuksissa käsitellään laajasti eri asuinalueiden kannalta tärkeitä ympäristöarvoja ja tarkastellaan niitä vaikutuksia, joita Kehä II:n jatkeen vaihtoehdoilla on alueelle. Lukuisissa muistutuksissa korostetaan olemassa olevan tie- ja katuverkon nykyisiä ja ennustettuja ongelmia, joihin Kehä II:n jatkeen katsotaan tuovan parannusta ja siltä pohjalta kiirehditään Kehä II:n jatkeen toteuttamista. Muistutuksissa on huolella paneuduttu nykyisen liikenneverkon ympäristön asutukselle aiheuttamiin ongelmiin ja korostettu lähialueiden virkistysalueiden ja -reittien arvoa sekä niiden säilyttämisen tärkeyttä. Erityisesti näiden kohteiden säilyttämisen kannalta tunnelivaihtoehtoja on pidetty hyvinä. Osassa muistutuksia on myös periaatteellisempia kannanottoja liikennepolitiikasta ja -suunnittelusta.

Yksityishenkilöt ovat jättäneet noin 240 muistutusta, joista noin 80 (arviointiohjelmasta 30) on Espoosta, noin 145 (arviointiohjelmasta 100) Vantaalta ja 7 (arviointiohjelmasta runsaat 20) Helsingistä. Monissa muistutuksissa on useita allekirjoittajia eikä kaikkien muistuttajien asuinkuntaa ei ole mainittu. Muistutuksissa on tuotu esiin seuraavan erittelyn lisäksi runsaasti yksityiskohtaista tietoa suunnittelualueesta ja sen nykytilasta.

Espoolaisten yksityishenkilöiden muistutuksissa korostuu huoli liikenteen kielteisestä vaikutuksista nykyisillä asuinkaduilla ja tällä perustellaan tarvetta Kehä II:n jatkeelle ja sen pikaiselle toteuttamiselle. Toisaalta monissa muistutuksissa tulee esiin huoli nykyisten virkistys- ja ulkoilualueiden sekä ulkoilureittien tuhoutumista Kehä II:n jatkeen myötä, tällä perustellaan nykyisen tie- ja katuverkon kehittämistä ja vastustetaan Kehä II:n jatkamista. Esitettyjä tunnelivaihtoehtoja pidetään hyvänä ja niiden katsotaan estävän ja lieventävän haitallisia vaikutuksia, koska ne säilyttävät viheralueita ja vähentävät liikenteestä asutukselle aiheutuvia haittoja.

Vantaalaisten yksityishenkilöiden muistutuksissa korostuu jonkun vaihtoehdon vastustaminen sen mukaan kuin se sijoittuu omaan asuinympäristöön. Hämeenkylän ja Linnaisten alueelta korostuvat alueen kulttuurihistorialliset arvot ja alueen luonnonläheisyys sekä maaseutumaisuus sekä näiden myötä alueen virkistysarvot. Osassa muistutuksia tulee esiin myös tarve Kehä II:n jatkolle ja sen pikaiselle toteutukselle. Useissa muistutuksissa pidetään Kehä II:n jatkeen päättämisestä Vihdintielle hyvänä vaihtoehtoa.

Helsinkiläisten yksityishenkilöiden muistutuksissa korostuu Kehä II:n jatkeen tarpeen kyseenalaistaminen ja huoli nykyisistä virkistysalueista.

Liikenteen aiheuttama melu koettiin monissa muistutuksissa tärkeänä tekijänä ja Kehä II:n jatkeen katsotaan tulevan liian lähelle asutusta. Useissa muistutuksissa pidetään Vihdintielle päättyvää vaihtoehtoa hyvänä.

YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO

Arviointiselostusta on monissa lausunnoissa pidetty kattavana ja katsottu sen täyttävän YVA-lainsäädännön vaatimukset, erityisesti sosiaalisten vai-kutusten arviointia on pidetty ansiokkaana. Vuorovaikutuksen rooli on korostunut tässä hankkeessa ja se on ollut laajaa. Hankkeen eteneminen on aiemmin pysähtynyt kaupunkien siitä antamiin ristiriitaisiin lausuntoihin eikä ympäristövaikutusten arviointikaan kaikilta osin tuonut yhteistä käsitystä hankkeen jatkosuunnittelusta. Ympäristövaikutusten arviointi on kuitenkin niin kattava ja perusteellinen, että sen perusteella voidaan ainakin karsia esillä olleita vaihtoja.

Muistutuksissa on kiinnitetty huomiota usein asioihin, jotka arviointiseloskuksessa on esitetty. Lausunnot ja muistutukset tuovat esiin tältä osin kunkin tahon tärkeinä pitämiä seikkoja ja palvelevat hankkeen mahdollista jatkosuunnittelua tarjoten hyvän tietopohjan hankkeen eri vaihtoehtojen vaikutuksista. Arviointiselostus täyttää YVA-lainsäädännön ympäristövaikutusten arviointiselostukselle asettamat vaatimukset, se on laadittu arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon mukaisesti ja se on käsitelty YVA-lainsäädännön mukaisesti.

Arvioinnin ja suunnittelun tarkkuustaso

Ympäristövaikutusten arviointi on tehty rinnan hankkeen alustavan yleissuunnitelman laatimisen kanssa. Tämä on tarjonnut mahdollisuuden ottaa ympäristövaikutusten arvioinnissa tulleet asiat huomioon hankkeen suunnittelussa; ympäristönäkökulma on muokannut suunnittelua niin, että monia haitallisia ympäristövaikutuksia on voitu ehkäistä tai lieventää. Toisaalta suunnittelun eteneminen on mahdollistanut arvioinnin tarkentamisen.

Kehä II:n jatkeen alustava yleissuunnitelma on kuitenkin yleispiirteinen, eikä sen perusteella ole voitu arvioida kaikkia ympäristöllisiä yksityiskohtia vaan niiden selvittäminen on mahdollista myöhemmässä tarkemmassa suunnittelussa. Kehä II:n jatkeen yksityiskohtaisemman suunnittelun, tarvittavien kaavojen laatimisen ja toteuttamisen aikajänne on myös niin pitkä, ettei kaikkia yksityiskohtia ole ollut järkevää selvittää tässä vaiheessa. Tällaisia ovat muun muassa eri vaihtoehtojen vaikutusalueella arvioinnissa esiin tulleet erityissuojellut eliölajit. Vaikutusalueen maankäytössä voi myös tapahtua muutoksia, jotka aiheuttavat suunnittelun tarkistustarpeita.

Vaihtoehtotarkastelut

Vakavin tarkistustarve yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antamassalausunnossa liittyi vaihtoehtojen muodostamiseen. Lausunnossa esitettiin tarkasteluun otettavaksi mukaan Kehä II:n jatkeen vaihtoehtoa, joka päättyisi Vihdintielle. Tämä edellytti myös Vihdintien tarkastelua ainakin Kehä III:lle saakka tällaisen vaihtoehdon liikenteellisen toimivuuden ja ympäristövaikutusten selvittämiseksi. Vihdintielle päättyvä vaihtoehto otettiin mukaan arviointiselostukseen ja se on käsitelty samantasoisesti muiden vaihtoehtojen kanssa.

Kehä III:lle suuntautuvasta vaihtoehdosta on ympäristövaikutusten arvioinnissa tullut esiin vakavia haittoja alueen merkittäville luonnonarvoille ja kulttuurimaisemalle. Näiden tekijöiden osalta tämä vaihtoehto on arvioinnissa todettu huonoimmaksi. Useissa lausunnoissa Kehä III:lle suuntautuvaa vaihtoehtoa on tästä syystä pidetty toteuttamiskelvottomana. Vaihtoehto ei arvioinnin mukaan juurikaan tarjoa muita ympäristöllisiä tai liikenteellisiä etuja Vihdintielle ja Hämeenlinnanväylälle suuntautuviin vaihtoehtoihin verrattuna. Tältä osin arviointia voidaan pitää oikeana. Ottaen huomioon myös arviointiselostuksesta saadut lausunnot Kehä III:lle suuntautuva vaihtoehto voidaan jättää pois jatkosuunnittelusta.

Ympäristövaikutusten arviointi ei tee juurikaan eroa Vihdintielle päättyvän vaihtoehdon ja Hämeenlinnanväylälle ulottuvan vaihtoehdon ympäristövai-kutusten välillä, mutta liikenteellisesti ja Myyrmäen aluskeskuksen yhteyksien kannalta Hämeenlinnanväylälle ulottuva vaihtoehto on arvioitu edullisemmaksi. Helsingin maankäytön ja Mätäojan laakson viheralueen kannalta Hämeenlinnanväylälle ulottuva vaihtoehto ei ole ongelmaton ja vaatii mahdollisessa jatkosuunnittelussa lisää selvittämistä ja tarkentamista. Vihdintielle päättyvä vaihtoehto aiheuttaa lyhyempänä ja Mätäojan laaksoon ulottumattomana vähemmän luontovaikutuksia, mutta arviointiselostuksen ja saatujen lausuntojen perusteella Hämeenlinnanväylälle ulottuvan vaihtoehdon ja Vihdintielle päättyvän vaihtoehdon ympäristövaikutuksilla ei ole merkittävää eroa.

Hankkeen suhde ulkoilu- ja virkistysalueisiin

Ympäristöministeriö poisti 1996 taajamia ja liikenneväyliä koskevaa seutu-kaavaa vahvistaessaan Kehä II:n jatkeen varauksen sillä perusteella, että varaus on ristiriidassa seutukaavassa osoitettujen seudullisten virkistys- ja ulkoilualuevarausten kanssa eikä väylän tarvetta ja vaikutuksia oltu selvitetty riittävästi. Korkein hallinto-oikeus vahvisti sittemmin ympäristöministeriön päätöksen. Nämä vaikutukset on selvitetty perusteellisesti ja esitetty selkeästi olemassa olevan tietoaineiston pohjalta. Suunniteltujen tunneliratkaisu-jen avulla virkistysalueisiin kohdistuvia haittoja on pystytty estämään ja lieventämään tehokkaasti.

Hankkeen suhde maankäyttösuunnitelmiin

Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on mainittu valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, mutta hankkeen tarkastelu suhteessa niihin jää kapeaksi. Kehä II:n jatkeen liittymistä seudun liikenteeseen ja maankäytön laajempiin tavoitteisiin ei ole juurikaan valotettu. Hankkeen liikenteellisiä vaikutuksia on tarkasteltu lähinnä suhteessa hankkeelle itselleen asetettuihin tavoitteisiin. Näitä laaja-alaisempia vaikutuksia on syytä tarkastella jos hanketta viedään eteenpäin.

Kehä II:n jatkeen suunnittelua on sovitettu yhteen Uudenmaan maakunta-kaavan laatimisen aikataulun kanssa. Tarkoituksena on ollut, että ympäristövaikutusten arvioinnin perusteella voidaan tehdä päätös siitä, tuleeko tie-varaus osoittaa maakuntakaavassa. Uudenmaan liiton lausunto olisi voinut selkeyttää hankkeen seudullisia vaikutuksia. Hankkeen mahdollisesti edetessä jatkosuunnitteluun valittava vaihtoehto tulee otettavaksi huomioon myös muissa kaavoissa.

Joukkoliikenteen rooli on jäänyt arvioinnissa vähäiseksi. Joukkoliikenteen kehittämisen mahdollisuuksia ja potentiaaleja onkin vielä syytä jatkossa tarkastella syvällisemmin myös suunnittelemalla joukkoliikennejärjestelmää.

Lausunnot ja muistutukset tietolähteenä

Kehä II:n jatkeen arviointiselostuksesta jätettiin miltei 300 lausuntoa ja muistutusta. Tässä yhteysviranomaisen lausunnossa on vain hyvin yleispiirteinen tiivistelmä niiden sisällöstä. Lausunnot ja muistutukset muodostavat arvokkaan aineiston, jossa on esitetty paljon yksityiskohtia suunnittelualueen nykytilasta, hankkeen vaihtoehdoista ja eri tahojen käsityksiä arvioitavien vaikutusten merkittävyydestä. Suunnittelun edetessä on syytä perehtyä tarkoin arviointiselostuksesta saatuun palautteeseen ja käyttää tätä aineistoa hyödyksi yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Myöhemmissä suunnitteluvaiheissa on myös syytä vastata mahdollisimman tarkoin lausunnoissa ja muistutuksissa esiin nousseisiin asioihin, jotta eri tahoilla ja kansalaisilla on mahdollisuus saada vastaus kysymyksiinsä ja lähiympäristöään koskeviin huoliinsa. Aineisto on käyttökelpoinen tietolähde hankkeen myös ihmisiin kohdistuvia vaikutusten seurannan suunnittelussa.

Yhteysviranomaisen lausunnosta tiedottaminen

Lähetämme yhteysviranomaisen lausunnon tiedoksi lausunnonantajille ja osoitteensa maininneille muistuttajille. Lausunto on nähtävissä myös internetosoitteessa http://www.vyh.fi/poltavo/yva/arkisto/uyk/41/index.htm.

Lähetämme kopiot arviointiohjelmasta saamistamme lausunnoista ja muistutuksista hankkeesta vastaavalle. Alkuperäiset asiakirjat säilytetään Uudenmaan ympäristökeskuksessa.

Johtaja Leena Saviranta

Ylitarkastaja Jorma Jantunen

Liite Maksun määräytyminen ja muutoksenhaku

Tiedoksi
Ympäristöministeriö
Suomen ympäristökeskus (lausunto + 2 kpl arviointiselostuksia)
Lausunnonantajat
Osoitteensa maininneet muistuttajat
Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV
Alueelliset ympäristökeskukset


 

Päivitetty 17.3.2003