LAUSUNTO INKOON VOIMALAITOSHANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA

U U D E N M A A N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S
N Y L A N D S M I L J Ö C E N T R A L
Helsinki 1.4.1997
DNro 0196ROO3-53

Imatran Voima Oy on 14.11.1996 saattanut vireille ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain mukaisen Inkoon voimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksen. Arviointiselostus on hankkeesta vastaavan laatima asiakirja, jossa esitetään tiedot hankkeesta ja sen vaihtoehdoista sekä yhtenäinen arvio niiden ympäristövaikutuksista.

Ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain ja asetuksen perusteella kattila- ja voimalaitoksiin, joiden suurin polttoaineteho on yli 300 MW, sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Imatran Voima Oy on 9.2.1996 jättänyt hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelman Uudenmaan ympäristökeskukselle. Ympäristökeskus on antanut 24.5.1996 yhteysviranomaisena lausunnon arviointiohjelmasta.

Hankkeesta vastaava: Imatran Voima Oy

Arviointiselostuksen asiakirjat

Hankkeesta vastaava on laatinut arviointiselostuksen ja siitä tiivistelmän. Aineistot ovat olleet käytettävissä myös ruotsiksi.

Hanke ja sen vaihtoehdot

Voimalaitoshanke sijoittuu Inkoon kunnan Joddbölen kylään. Hanke käsittää pelkästään sähköä tuottavat lauhdutusvoimalaitokset, joista ensi vaiheessa on kaavailtu rakennettavaksi kivihiiltä polttoaineena käyttävä polttoaineteholtaan 1400 MW:n ja sähköteholtaan noin 600 MW:n voimalaitos. Toisessa vaiheessa rakennettaisiin polttoaineteholtaan 1100 MW:n ja sähköteholtaan noin 600 MW:n maakaasua polttoaineena käyttävä voimalaitos. Ensimmäinen voimalaitos voisi olla tuotannossa aikaisintaan vuonna 2001, jälkimmäinen vuosina 2002 - 2005.

Nollavaihtoehtona on käsitelty sähkön (2 x 4 200 GWh/a) tuontia ulkomailta (Norja, Ruotsi, Tanska ja Venäjä) ja ulkomailla tuotetun sähkön ympäristövaikutuksia. Tekniikkavaihtoehtoina kivihiilivoimalaitoksessa ovat kivihiilen pölypoltto ja leijupoltto. Maakaasuvoimalaitos on tyypiltään ns. kaasukombilaitos. Hankkeeseen kuuluvat lisäksi käynnistysöljykattila noin 50 MW sekä hiilikentän laajennus.

Imatran Voima Oy ja Inkoon kunta ovat solmineet Joddbölen rakennuskaavamuutosta koskevan suunnittelusopimuksen. Hankkeen YVA-menettelyn piiriin kuuluvat voimalaitoksen rakennuskaava-alueella olevat ja sinne sijoittuvat voimalaitostoiminnot ja niihin välittömästi liittyvät liikenne- ja kuljetusjäjestelyt. Voimalaitosten tarvitsema maa-alue on viisi hehtaaria. Hiilen uuden velvoitevarastoalueen pinta-ala on noin 12 hehtaaria.

Voimalaitoshankkeeseen liittyviä kaava-alueen ulkopuolisia hankkeita ovat: 1) maakaasukäyttöistä voimalaitosta varten tarvittava maakaasuputki tai nestemäisen maakaasun varastoterminaali, 2) luotettavan energian siirtoon tarvittava 400 kV:n voimajohto välille Inkoo - Siuntion Kynnar ja 3) kivihiililaitoksella syntyvien jätteiden läjitykseen mahdollisesti tarvittava uusi läjitysalue. Jätteiden määrä on enimmillään 330 000 - 400 000 t/a.

Arviointimenettelyn yhdistäminen muiden lakien mukaisiin menettelyihin

Rakennuskaavan uusiminen voimalaitosalueelle on meneillään. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä 27.1.-16.2.1997. Lausuntoaika päättyi 23.3.1997. Tätä voimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiselostusta käytetään rakennuskaavan ympäristövaikutusten arviointiin.

Arviointiselostuksesta tiedottaminen ja esittely

Arviointiselostuksen vireilläolosta on ilmoitettu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain ja asetuksen mukaisesti Inkoon, Karjalohjan, Kirkkonummen, Lohjan, Pohjan, Siuntion ja Vihdin kuntien sekä Espoon, Karjaan, Lohjan ja Tammisaaren kaupunkien ilmoitustauluilla 2.12.1996 - 31.1.1997. Lisäksi vireilläolosta on ilmoitettu seuraavissa sanomalehdissä: Helsingin Sanomat, Hufvudstabladet, Kirkkonummen Sanomat, Länsi-Uusimaa ja Västra Nyland. Esittelytilaisuus arviointiselostuksesta on järjestetty 17.12.1996 Inkoossa.

Lausunnot

Arviointiselostuksesta on saatu lausunnot Uudenmaan liitolta, Turvatekniikan keskukselta, Uudenmaan maaseutuelinkeinopiiriltä, Inkoon, Siuntion, Kirkkonummen ja Vihdin kunnilta, Espoon, Karjaan ja Lohjan kaupungeilla, Karjaan seudun kansanterveystyön kuntayhtymältä sekä Nylands Fiskarförbundet rf:ltä.

Lausunnoissa on kiinnitetty huomiota erityisesti seuraaviin asioihin:

Energiapolitiikka ja hankevaihtoehdot

Uudenmaan liitto toteaa, että arviointiselostuksessa on lähtökohdaksi otettu energiatarpeen kasvu ja siihen tarvittava tuotantokapasiteetin lisäys. Nollavaihtoehtona on tarkasteltu hyvin yleispiirteisesti ainoastaan sähkön tuontia ja sen aiheuttamia ympäristövaikutuksia. Nollavaihtoehtona ei ole tarkastelu vastaavan hankkeen toteuttamista muualla Suomessa tai hankkeen kokonaan toteuttamatta jättämisen ympäristö- ja energiapoliittisia vaikutuksia.

Hankekokonaisuus

Hankkeeseen liittyvien kaava-alueiden ulkopuolisten hankkeiden ympäristövaikutuksia on tarkasteltu yleispiirteisesti. Uudenmaan liiton mielestä voimalaitoshankkeen arviointiselostuksessa on tarkasteltu näiden hankkeiden vaikutuksia siinä laajuudessa kuin se on ollut mahdollista.

Lauhdelämmön hyödyntäminen

Selvitystä lämmön hyödyntämisestä on pidetty liian suppeana. Hankkeesta vastaava ei ole tehnyt yhteistyössä lähikuntien kanssa selvitystä, kuinka hukkalämpöä voitaisiin mahdollisesti tulevaisuudessa hyötykäyttää. On vain todettu, ettei tällaista tarvetta nyt tai lähitulevaisuudessa ole. Inkoon kunta kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota lämminvesipäästöihin ympäristöä ja saariston liikenneolosuhteita ajatellen.

Jäähdytysvesien vaikutukset

Jäähdytys- ja jätevesien biologisia ja kalataloudellisia vaikutuksia on käsitelty melko ylimalkaisesti. Maaseutuelinkeinopiiri toteaa, että lämpimän jäähdytysveden haitalliset vaikutukset saattavat olla suuremmat kuin myönteiset vaikutukset. Suunnitelma kalataloudellisten haittojen lieventämiseksi olisi tullut olla selostuksessa. Myös Nylands fiskarförbund on todennut, että jäähdytysvesien haitalliset vaikutukset on jätetty selostuksesta pois. Selostuksessa ei esitetty ollenkaan lauhdevesien aiheuttamia muutoksia kalojen kutuaikoihin ja -paikkoihin. Haitallisia vaikutuksia ovat taloudellisesti vähäarvoisten kalojen kuten särjen ja ahvenen lisääntyminen ja arvokalojen kuten lohen, taimenen ja siian vähentyminen. Arvokalat vaativat hapekasta vettä, ja lämmin vesi pystyy sitomaan vähemmän happea. Kalastuskunnat ja Inkoon kalastusalue vastustavat uutta purkupaikkaa Fjusön itäpuolella ja pitävät nykyistä purkupaikkaa Fagervikissä huomattavasti parempana heidän näkökulmastaan. Uusi purkupaikka lisäisi huomattavasti lauhdevesien vaikutusaluetta ja vaatisi talvella korvaavien kulkuyhteyksien järjestämistä.

Rikkidioksidipäästöt

Rikkidioksidipitoisuuden aluejakaumakuva olisi tullut jatkua pidemmälle savukaasujen leviämissuunnassa. Rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjen takia kivihiilivoimala on huonompi vaihtoehto kuin maakaasuvoimala.

Typpioksidipäästöt

Typpioksidipitoisuuden ja typpilaskeuman karttakuvat selventäisivät selostusta.

Hapan laskeuma

Happamoittavan laskeuman ns. kriittinen kuormitus ylittyy huomattavasti nykyisin savukaasupäästöjen vaikutusalueella. Paikallisten päästöjen lisäystä ei Siuntion ympäristölautakunta pidä toivottavana happamoitumisen takia. Happamoittavan laskeuman lisääntyminen Vihdissä vaikuttaa mm. Nuuksion järviylänköalueen pieniin järviin ja lampiin. Vihdin kunta on lausunnossaan huomauttanut, ettei näitä vaikutuksia selostuksessa ole arvioitu esimerkiksi karttaliittein. Espoon kaupunki on esittänyt, että vaikkei hanke aiheuta Espoossa merkittävää ilmanlaadun huononemista ja happamoittavan laskeuman kasvua, laitoksen sijainti etelärannikolla aiheuttaa sen että päästöt kasvavat alueella, jossa jo ennestään on suuri kuormitus ja rikkilaskeuman aiheuttama luonnon sietokykyä kuvaava ns. kriittinen kuormitus ylittyy. Happaman laskeuman kokonaismäärän arvioidaan kuitenkin ensi vuosituhannella pienentyvän.

Terveysvaikutukset

Hiukkaspäästöt ja -pitoisuudet ja erityisesti pienhiukkasten leviämisen vaikutukset on selostuksessa esitetty liian suppeasti. Olisi harkittava selvityksen täydentämistä erityisesti pienhiukkasten (PM 10) osalta.

Hiilidioksidipäästöt

Vertailu globaaliin hiilidioksidipäästöön on vähättelevä. Koska Suomi on ratifioinut YK:n ilmastonmuutosta koskevan sopimuksen vuonna 1994, on 10 % hiilidioksidin kokonaispäästöjen lisäys pelkästään tämän hankkeen aiheuttamana merkittävä ja saattaa osaltaan vaikuttaa siihen, että Suomi ei pysty täyttämään sopimusta.

Alailmakehän otsonipitoisuudet

Typenoksidipäästöjen merkitystä otsonipitoisuuksiin ja otsonin vaikutuksia luonnolle ja ihmisille ei ole selvitetty. Lohjan kunta katsoo, että vaikutuksia alailmakehän otsonin muodostumiseen olisi pitänyt selvittää selostuksessa.

Liikenne

Lisääntyvien laivakuljetusten ympäristövaikutuksia satama-alueen ulkopuolella ei ole selvitetty. Maakuljetusten ympäristövaikutuksia sekä lisääntyneiden kuljetusten vaikutuksia tiestöön ja liikenteeseen olisi tullut selvittää laajemmin.

Sosiaaliset vaikutukset

Hankkeella on myönteinen työllisyysvaikutus seudulle jo rakennusvaiheessa. Voimaloihin tulee noin 70 pysyvää työpaikkaa ja lisäksi muita työpaikkoja mm. kuljetusalalle.

Muuta

- Kokonaisuutena pidettiin selostuksen antamaa kuvaa hankkeesta ja sen vaikutuksista hyvänä.

- Arviointiselostuksen perusteella maakaasuun perustuva voimantuotanto on ympäristön kannalta tavoiteltava vaihtoehto.

- Inkoon kunta katsoo alueen ympäristön kannalta soveltuvan sähkövoiman peruskapasiteetin lisärakentamiselle Suomessa, koska alueella jo nyt on sähköntuotantoa.

- Selostuksessa olisi tullut ottaa kantaa vanhan laitoksen ilmansuodattimien mahdolliseen täydentämiseen laskeumien kokonaismäärien pienentämiseksi.

- Olisi ollut aiheellista pohtia, mitä merkitystä ja hyötyä olisi siitä, jos maakaasuyksikkö toteutettaisiin ennen uutta hiilivoimayksikköä.

- Arviointi osoittaa, että ympäristön kannalta edullisin vaihtoehto olisi vesivoimallatuotetun sähkön tuonti Norjasta.

YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO

Yleistä

Yksittäisen voimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointia vaikeuttaa valtakunnallisten energiantuotantoa koskevien ohjelmien ympäristövaikutusten arviointien puuttuminen. Uudenmaan happamasta laskeumasta valtaosa tulee kaukokulkeutumana. Hapan laskeuma ylittää luonnon sietokyvyn eli ns. kriittisen kuormituksen paikoin kaksin- ja jopa kolminkertaisesta. Ympäristövaikutusten arvioinnissa olisi tullut tarkastella ulkomailta ostettavan energian lisäksi energian tuottamista muualla kotimaassa.

Arviointiohjelmassa esitettiin, että Inkoon voimalaitosta laajennettaisiin sekä kivihiili- että maakaasukäyttöisellä voimalaitoksella.Ympäristökeskus edellytti lausunnossaan, että arviointisetostuksessa tulee esittää selkeästi vaihtoehdot ja kyseisten vaihtoehtojen ympäristövaikutukset. Arvioinnissa ei kuitenkaan ole tarkasteltu vaihtoehtoja siten, että molemmat voimalaitokset olisivat kivihiiltä tai maakaasua polttoaineenaan käyttäviä tai vaihtoehtoa, jossa ensin rakennettaisiin maakaasua polttoaineena käyttävä voimalaitos.

Kokonaisuutena arviointiselostusta voidaan pitää riittävänä. Ympäristöselvityksiä tulee kuitenkin tarkentaa myöhempiin suunnittelu- ja lupavaiheisiin.

Liitännäishankkeet

Ympäristökeskus on lausunnossaan arviointiohjelmasta katsonut, että liitännäishankkeiden ympäristövaikutusten arviointi tulee tehdä riittävässä laajuudessa kokonaiskuvan saamiseksi ja pitänyt tätä välttämättömänä rakennuskaavan ympäristövaikutusten arvioimiseksi. Yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antamassa lausunnossa esitettiin, että maakaasuputken linjausvaihtoehtojen ympäristövaikutukset tulee arvioida. Niitä ei ole kuitenkaan vielä tässä vaiheessa arvioitu.

Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että rakennuskaavan laatimisen yhteydessä on riittävällä tarkkuudella selvitettävä myös liitännäishankkeiden ympäristövaikutukset.

Selvitykset

Inkoon voimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on monipuolisesti tarkasteltu sekä kivihiiltä että maakaasua polttoaineena käyttävien voimalaitosten teknisiä ratkaisuja ja ympäristöpäästöjä. Myös ympäristöä on tarkasteltu olemassaolevia selvityksiä hyväksikäyttäen laajasti, mm. luonnon monimuotoisuuden ja uhanalaisten lajien tarkastelu on laaja.

Ympäristökeskus katsoo, että lauhdelämmön hyötykäyttömahdollissuuksia ei ole selvitetty riittävästi arviointiselostuksessa. Lauhdevoimalaitoksessa kivihiiltä polttoaineena käytettäessä hyötysuhde jää alle 50 % ja maakaasua polttoaineena käytettäessä hyötysuhde nousee vähän yli 50 %:iin. Mereen johdetun hukkalämmön osalta myös hiilidioksidi- ja happamoittavat päästöt nostavat tuotetun sähkön ominaispäästöjä.

Koska monet asiat kuten jäähdytysvesien johtamiseen tarvittava purkutunneli, hiilivarastotilan louhiminen ja jätteiden hyötykäyttö ja sitä kautta läjitysalueen tarve tarkentuvat vasta suunnittelun myöhemmässä vaiheessa, selostuksesta ei saa selkeätä kuvaa hankkeen kaikista vaikutuksista.

Jäähdytysvesien johtamisen ja vaikutuksien selvitykset jäävät yleiselle tasolle. Ennen kuin valitaan vesioikeushakemuksessa esitettävä jäähdytysvesien purkupaikka, tulee tarkentaa arvioita jäähdytysvesien vaikutuksista molemmissa purkupaikkavaihtoehdoissa. Lämpötilan muutoksia on kuvattu kaksidimensioisella leviämismallilla. Tähän olisi soveltunut paremmin kolmedimensioinen malli, jonka avulla saadaan tarkempi arvio lämpökuormituksen leviämisestä. Kaksidimensioisen mallin riittävyys ennustamaan lämpötilan muutoksia eri tilanteissa tulee arvioida ja tarvittaessa käyttää kolmidimensioista mallia. Lämpötilan muutosten vaikutuksia merialueen tilaan sekä lauhdelämmön kalakannoille ja kalataloudelle aiheuttamia haittoja tulee arvioida tarkemmin vesioikeushakemuksessa ja esittää myös haittojen lieventämismahdollisuuksia. Talvisten kulkuvaikeuksien selvitykset ja korvaavien mahdollisuuksien järjestämissuunnitelmat tulee esittää vesioikeuslupahakemukseen.

Hiilivaraston louhiminen ja varaston rakentaminen ovat suuria operaatioita, joita olisi voinut paremmin havainnollistaa arviointiselostuksessa. Maisemointi puuttuu velvoitevaraston ja läjitysalueen osalta. Läjitysalueen suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota pohjan kestävyyteen. Kiviaineksen murskauksen ympäristöluvan käsittelee Uudenmaan ympäristökeskus, jos murskaus tapahtuu laitosalueella.

Arviointiohjelmasta antamassaan lausunnossa ympäristökeskus korosti tarvetta tarkastella savukaasupäästöjen vaikutusta vesien happamoitumiseen. Nykyisin kriittiset kuormitukset ylitetään moninkertaisesti Etelä-Suomessa. Nuuksion alueen järvet ovat pahiten happamoituneita ja myös muualla karuilla mailla olevat pienet järvet ovat happamoitumassa. Näitä eikä pohjavesien happamoitumista ole tarkasteltu arviointiselostuksessa. Kaivovesien happamuuden on todettu lisääntyneen ja puskurikyvyn merkittävästi alentuneen happaman laskeuman seurauksena. Ympäristölupahakemukseen tulee arvioida savukaasupäästöjen vaikutusalueen luonnon happaman laskeuman sietokyvyn alapuolelle pääsemistä.

Voimalaitoksen käyttöikää ei ole määritelty arviointiselostuksessa. Hankkeen elinkaaritarkastelu, jossa myös jätteiden hyötykäyttö ja sijoittaminen läjitysalueille on esitetty, tulee esittää ympäristölupahakemukseen.

Vaikutusten merkittävyyden arviointi on selostuksessa esitetty taulukkomuodossa. Perusteluja merkittävyyden arvioinnille ei ole esitetty. Erityisesti merkittävyyksien arvioinnin tekemiselle olisi ollut eduksi, jos ympäristövaikutusten arvioinnissa olisi ollut mukana ohjaava työryhmä, joka olisi tuonut ulkopuolisten tahojen näkemyksiä arviointimenettelyyn.

Asiakirjojen säilytys

Yhteysviranomainen toimittaa hankkeesta vastaavalle arviointiselostuksesta jätetyt lausunnot. Alkuperäiset lausunnot säilytetään Uudenmaan ympäristökeskuksen arkistossa.

Johtaja Leena Saviranta

Ympäristöinsinööri Aino Tamsi-Joensuu

TIEDOKSI Ympäristöministeriö Kauppa- ja teollisuusministeriö Suomen ympäristökeskus Länsi-Suomen vesioikeus Uudenmaan lääninhallitus Uudenmaan liitto Uudenmaan maaseutuelinkeinopiiri Turvatekniikan keskus Inkoon kunta Espoon kaupunki Karjaan kaupunki Karjalohjan kunta Virkkonummen kunta Lohjan kaupunki Pohjan kunta Siuntion kunta Tammisaaren kaupunki Vihdin kunta Karjaan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä Nylands Fiskarförbund rf. Alueelliset ympäristökeskukset