LAUSUNTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA, KOSKIEN KERAVAN SAVION RAKENNUSJÄTTEEN KAATOPAIKKAA

WM ympäristöpalvelut Oy on Uudenmaan ympäristökeskukseen 12.10.1999 saapuneella kirjeellään saattanut vireille Keravan Savion rakennusjätteen kaatopaikan perustamista koskevan arviointiselostuksen. Arviointiselostus on hankkeesta vastaavan laatima asiakirja, jossa esitetään tiedot hankkeesta ja sen vaihtoehdoista sekä yhtenäinen arvio ympäristövaikutuksista. Suunnittelukeskus Oy on toiminut konsulttina arviointiohjelmaa laadittaessa.

Ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain ja asetuksen perusteella arviointimenettelyä sovelletaan kaatopaikkoihin, jotka on mitoitettu vähintään 20 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle. Uudenmaan ympäristökeskus antoi lausuntonsa hankkeen arviointiohjelmasta 12.3.1999.

Hankkeesta vastaava on perustanut viranomaisten yhteistoiminnan edistämiseksi ohjausryhmän, jossa ovat edustettuina WM ympäristöpalvelut Oy, Keravan kaupunki, Vantaan kaupunki sekä Suunnittelukeskus Oy. Yhteysviranomaisen edustaja on ollut asiantuntijana ohjausryhmän toiminnassa.

Hanke ja sen vaihtoehdot

Hanke on rakennusjätteen kaatopaikan perustaminen. Kaatopaikalle sijoitetaan rakennusjätteen käsittelylaitoksen esilajittelusta syntyvää jätettä ja jätteenkäsittelylinjan loppujaetta 45 000 t/v, rumpuseulan alitetta 24 000 t/v sekä hiekanerotuskaivojen hiekkajätettä 6 000 t/v. Hanke käsittää kaksi vaihtoehtoa.

Vaihtoehdossa 1 jätteet loppusijoitetaan Keravan Savion yhdyskuntajätteen kaatopaikan viereen rakennettavalle Savion rakennusjätteen kaatopaikalle. Kaatopaikka rakennetaan neljässä vaiheessa, jolloin kallioon louhitaan kolme allasmaista rakennetta. Kaatopaikkatoiminta kestää vuosittaisista jätemääristä riippuen 15 - 25 vuotta. Täytön loputtua kaatopaikka maisemoidaan samalle korkeudelle kuin nykyinen kaatopaikka.

Vaihtoehdossa 2, joka on nollavaihtoehto, hanketta ei toteuteta. Tällöin jätteet viedään Keravan Savion yhdyskuntajätteen kaatopaikalle niin kauan kuin se on mahdollista ja tämän jälkeen jollekin muulle seudun kaatopaikalle, kuten Hyvinkäälle, Hämeenlinnaan tai Espooseen.

Maankäyttö

Seutukaavassa (1996) alue on merkitty yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET 1) ja se on varattu yhdyskuntateknisen huollon alueeksi. Keravan kaupunginvaltuuston hyväksymässä yleiskaavassa (26.11.1980) jätehuoltoalue on merkitty yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET/1). Korkein hallinto-oikeus on kumonnut (7.7.1992) Savion jätteenkäsittelyalueen asemakaavan ja edellyttänyt asian käsittelyä lupamenettelyssä. Keravan valmisteilla olevassa taajama-alueen yleiskaavassa jätehuoltoalue on osoitettu kaatopaikka-alueeksi (EK) ja viheralueiden vahvistetussa yleiskaavassa (4.4.1997) on kaatopaikan etelä- ja länsipuoli varattu kaatopaikan suoja-alueena (ek) toimivaksi lähivirkistysalueeksi (VL-2). Vantaan yleiskaavassa (14.9.1992) Leppäkorven ja kaatopaikan väliin jäävä alue on merkitty lähivirkistysalueeksi (VL) ja osa siitä on merkitty kaatopaikan suoja-alueeksi (ek).

Asiaan liittyvät muut toiminnot

Uudenmaan ympäristökeskus on hyväksynyt (6.8.1997) WM ympäristöpalvelut Oy:n jätteen rakennusjätteen käsittelylaitoksen ja (20.11.1998) Keravan kaupungin Savion jätehuoltoalueen ympäristöluvat.

Arviointimenettelyn yhdistäminen muiden lakien mukaisiin menettelyihin

Keravan Savion rakennusjätteen kaatopaikalle on haettu ympäristölupaa Uudenmaan ympäristökeskukselta 30.4.1999 päivätyllä hakemuksella. Ympäristölupahakemuksesta on kuulutettu 13.10 - 16.11.1999.

Arviointimenettely on kytketty ympäristöluvan haun ja käsittelyn yhteyteen.

Arviointiselostuksesta tiedottaminen ja kuuleminen

Arviointiselostuksen vireillä olosta on ilmoitettu ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain ja asetuksen mukaisesti Viikkouutisissa ja Helsingin sanomissa. Arviointiselostus on ollut nähtävillä 20.10 - 18.11.1999 välisenä aikana Keravan kaupungin kirjaamon ja kaupunginkirjaston sekä Vantaan kaupungin kirjaamon ja asemakaavaosaston asiakaspalvelupisteen ja Korson kirjaston ilmoitustauluilla. Ympäristövaikutusten arviointia ja ympäristölupaa koskeva kuulemistilaisuus järjestettiin 25.10.1999 Vantaan Leppäkorven koululla.

Lausunnot ja muistutukset

Arviointiselostuksesta on saatu pyydetyt lausunnot Uudenmaan liitolta, Etelä-Suomen lääninhallitukselta, Keravan kaupungilta, Vantaan kaupungilta, Leppäkorpi-Metsola asukasyhdistys ry:ltä ja mielipiteitä Muistuttaja 1:ltä, Muistuttaja 2:lta, Muistuttajat 3:lta, Muistuttaja 4:ltä, Muistuttaja 5:ltä, Muistuttajat 6:lta, Muistuttajat 7:ltä ja Muistuttaja 8:lta. Lausunnoissa ja mielipiteissä on tuotu esille seuraavaa:

Uudenmaan liitolla ei ole huomauttamista arviointiselostuksesta. Lisäksi liitto toteaa, että hanke toteuttaa sekä valtakunnallisen että Uudenmaan jätesuunnitelman tavoitteita ja se sijoittuu pääasiassa vahvistetun seutukaavan mukaiselle jätehuollon toiminnoille varatulle alueelle.

Etelä-Suomen lääninhallituksella ei ole huomauttamista selostuksen suhteen.

Keravan kaupungin ympäristölautakunta toteaa, että yleiskaavassa sijoituspaikka on varattu kaatopaikkatoimintaan ja on tarkoitukseen sopiva. Jätteen suhteellinen haitattomuus, suoja-alueen pinnanmuodot ja metsäisyys sekä esitetyt tekniset ratkaisut mahdollistavat ympäristö- ja terveyshaitan riittävän ehkäisyn ja torjunnan. Tarpeelliset toimenpiteet tulee kuitenkin tarkemmin määrätä ympäristölupaehdoissa. Selvityksen perusteella on ilmeistä, että lähiasutus saattaa kokea suurimpana haittana louhinnan ja murskauksen. Tämän suunnitteluun tulee kiinnittää erityistä huomiota ja viimeistään ympäristölupakäsittelyn yhteydessä tulee antaa tarkempi selvitys aiheutuvan melun ja pölyn leviämisestä, torjunnasta ja seurannasta.

Vantaan kaupunginhallitus esittää, että Vantaan yleiskaava 1992 lähtee siitä, että Savion kaatopaikkatoiminta lakkaa alueen tultua täyteen ja alue on maisemoinninjälkeen virkistyskäytössä. Kaavassa oleva suojavyöhyke mitoitettiin kaatopaikkatoiminnan perusteella (500 m). Hanke laajentaa kaatopaikka-aluetta Vantaan asutuksen suuntaan ja pidentää alueen käyttöaikaa. Vantaan kaupungin mielestä arviointiselostukseen pitää lisätä hankkeen Vantaan maankäytölle aiheutuvien vaikutusten arviointi. Lisäksi melu-, tärinä- ja pölyvaikutukset on arvioitu puutteellisesti. Melun ja pölyn leviämiskäyrien esittäminen kartalla olisi helpottanut terveys- ja viihtyvyysvaikutusten arviointia Leppäkorven asutusalueen kannalta. Alueellisen jätehuollon tarpeitten ja tehokkuuden yhteismitallinen vertailu läjitysalueen viihtyvyysaspekteihin on mahdotonta ja ympäristövaikutusselostuksen anti jää tässä mielessä vähäiseksi.

Leppäkorpi-Metsola asukasyhdistys ry esittää lausunnossaan mm., että kaatopaikan sijoitusvaihtoehtoja on liian vähän ja että tässä yhteydessä olisi tullut tarkastella myös jätehuoltoalueen pohjoispuolella sijaitsevia alueita. Elektroniikkaromun käsittelystä syntyvä jäte on ympäristövaikutusten arviointimenettelyn aikana ilmestynyt arviointiselostukseen. Arviointi on liian suppea ja siinä jää selvittämättä hankkeen vaikutus ihmisen terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen. Virkistysalue on liian lähellä kaatopaikkaa, jolloin pöly ja kevyet jätekappaleet leviävät sinne. Hanke kaventaa alueen käyttömahdollisuuksia ulkoiluun, marjastukseen ja sienestykseen.

Arviointiselostuksessa ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota kaatopaikan vaikutuksiin pinta- ja pohjavesiin, lähiasutuksen kaivoihin ja uimapaikkaan.

Etäisyydet Leppäkorven asutukseen ovat liian pienet, lähimpään kiinteistöön n. 360 m. Etäisyys ei täytä EU-direktiivissä määrättyä 500 m:n rajaa. Maisemallisesti kaatopaikka tulee näkymään joihinkin Leppäkorven asuinkiinteistöihin ja täyttökorkeutta tulee madaltaa ( +55 mpy).

Kallion louhinta kolmessa vaiheessa jaksottuu ainakin 6 - 7 vuoden ajalle, jolloin kyseessä on käytännössä pitkäaikaisen louhinta- ja murskaustyömaan perustaminen kylän välittömään läheisyyteen. Tämä aiheuttaa melu- ja pölyhaittoja. Melun leviämisen tarkastelu on esitetty hyvin karkeasti, eikä impulssimaista melua ole otettu huomioon. Murskauslaitoksen työkoneiden ja räjäytysten pölyn leviäminen on jätetty selvittämättä. Näitä koskeva selvitysyhteenveto lähdetietoineen tulisi liittää arviointiselostukseen. Vuosaaren satamaradan louhintatöiden ja kaatopaikan louhintayöt merkitsevät yhdessä pitkää haitallista vaihetta Leppäkorven alueelle. Toimintojen yhteisvaikutusta ei ole lainkaan arvioitu.

Uuden kaatopaikan perustaminen osaksi vanhan päälle on ympäristöriski ja uusi kaatopaikka tulisi perustaa erilleen vanhasta täytöstä.

Läjityksen ja liikenteen melusta ei ole tehty arviota. Mitä korkeammaksi jätevuori kasvaa, sitä paremmin melu kantautuu Leppäkorven alueelle. Läjityksessä syntyvän pölyn leviämiseen ei ole kiinnitetty huomiota, eikä läjitettävän rejektin partikkelikokoja ole analysoitu. Kaatopaikan hajuhaittoja ja kaasunmuodostusta ei ole tarpeeksi käsitelty.

Lausuntoon on liitetty kaatopaikkaa vastustava adressi, jonka on allekirjoittanut 658 lähiasukasta.

Muistuttaja 1 muistutuksen mukaan kaatopaikasta saattaa aiheutua kohtuuttomia hajuhaittoja. Kaatopaikkavedet valuvat Leppäkorpeen päin painovoimaisesti ja pitkien sähkökatkosten aikana suotovesiallas saattaa tulvia ympäristöön. Leppäkorven uimapaikka saattaa saastua. Kivenmurskaus huolestuttaa ja siitä aiheutuva pöly. Kaatopaikan vuoksi omakotialueen myyntiarvo alenee.

Muistuttaja 2 muistutuksen mukaan ei ole perusteltua sallia asutusta mahdollisesti häiritsevää toimintaa. Arvioinnissa ei ole lainkaan käsitelty maisemaa, kuten voivatko jätteet, käsittelylaitokset tai koneet näkyä asuinalueelle. Arvioinnissa keskitytään vain Keravan alueeseen kun vastaavat vaikutukset ulottuvat myös Vantaalle. Vaikutukset asukkaiden sosioekonomiselle hyvinvoinnille tulee huomioida.

Muistuttajat 3 muistutusten mukaan kaatopaikkaa tulisi laajentaa Keravan, eikä Vantaan Leppäkorven suuntaan. Lisäksi kiinnitetään huomiota eläinhaittoihin, hajuhaittoihin, pinta- ja pohjavesille mahdollisesti aiheutuviin haittoihin ja uimapaikan pilaantumiseen.

Muisuttaja 4 muistutusten mukaan kaatopaikan valuma-alue on pääsääntöisesti etelässä ja läheisen suon vedet osin ohjataan Leppäkorven läpi. Valumien tarkastelu ja estäminen on puutteellisesti tarkasteltu. Eläinten ruhojen, teurasjätteen, sairaalajätteen tai vastaavan materiaalin, etenkin tartuntavaarallisen materiaalin sijoittaminen ei ole soveliasta. Kaatopaikasta tulisi esittää eläinkannan valvontaa koskeva suunnitelma.

Muistuttaja 5 kiinnittää huomiota rakennusjätteen kiinteistökohtaiseen hyötykäyttöön ja lintuhaittoihin.

Muistuttaja 6 muistutuksen mukaan hänen kiinteistöllään on riittoisa kaivo, jonka vesi on juomakelpoista. Huomiota kiinnitetään louhinnan aiheuttamiin vaikutuksiin, veden määrään ja laatuun.

Muistuttajat 7 muistutuksen mukaan kaatopaikka-alue tulee liian lähelle asutusta. Arviot melu-, pöly-, haju- ja muista haitoista on esitetty vähätellen. Haittaeläimiä on nykyäänkin enemmän kuin ennen. Kaatopaikan etäisyys asutukseen on esitetty virheellisesti. Leppäkorpea rasittaa rautatien ja lentoliikenteen melu ja tämän lisäksi tulevat useita vuosia kestävä louhinta ja murskaustoiminta sekä kuorma-autoliikenne. Pohjavesialueet on ilmoitettu virheellisesti ja selostuksesta puuttuu Leppäkorvessa sijaitseva uimapaikka.

Muistuttaja 8 muistutuksen mukaan arviointiselostuksessa ei ole tyydyttävästi arvioitu Leppäkorven asukkaiden asuinviihtyvyyttä ja siinä on myös vähätelty asukkaiden huolestumista. Räjäytysten, louhinnan ja murskausten haittavaikutukset ja niiden tehokas torjunta perustuvat arvailuihin ja oletuksiin. Lisäksi kiinnitetään huomiota melun lisääntymiseen kun jo nyt viihtyvyyttä vähentävät lentoliikenteen ja rautatien melu. Kaatopaikka-aluetta ympäröivillä metsillä on virkistysarvo, joka on syytä säilyttää.

Kuulemistilaisuus

Ympäristövaikutusten arvioinnista ja ympäristöluvasta järjestettiin yhteinen kuulemistilaisuus, johon osallistui nimilistan mukaan 36 henkilöä. Esitetyt mielipiteet käsittelivät muun muassa kaatopaikkatoiminnan aiheuttamia melu-, pöly-, haju-, kaatopaikkakaasu-, maisema- pintavesi- ja pohjavesivaikutuksia, haittaeläinongelmia sekä suojavyöhykkeiden ja etäisyyksien riittävyyttä. Kaatopaikan ympäristövaikutusten selvittämistä ja niihin liittyvien tutkimusten suorittamista pidettiin eräissä kannanotoissa puutteellisina. Hankkeesta vastaava ilmoitti, että arviointisuunnitelmassa mainittua elektroniikkaromun käsittelystä syntyvän jätteen sijoittamista kaatopaikalle ei toteuteta.

YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO

Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että arviointiselostus täyttää ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain ja asetuksen vaatimukset. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn laadukasta soveltamista hankkeeseen vaikeuttaa muiden jätehuoltotoimintojen, kuten Keravan yhdyskuntajätteen kaatopaikan ja WM ympäristöpalvelut Oy:n rakennusjätteen käsittelylaitoksen sijainti suunnitellun rakennusjätteen kaatopaikan välittömässä yhteydessä. Kaatopaikkatoimintaa on alueella harjoitettu vuodesta 1964 lähtien. Lisäksi kaatopaikan yhteydessä harjoitetaan puhdistamolietteen kompostointia ja mullan valmistusta. Näillä toiminnoilla on omat ympäristövaikutuksensa.

Arviointiselostuksessa puutteena voidaan pitää sitä, että eräitä ympäristövaikutusten arvioinnin laskennallisia perusteita ei ole esitetty eikä tuloksia havainnollistettu riittävästi. Tällaisia olisivat rakentamis- ja käyttövaiheiden melun ja pölyn leviämislaskelmat ja tulosten esittäminen karttapohjalla esimerkiksi nomogrammikuvina. Lisäksi olisi ollut perusteltua tarkastella sellaisia mahdollisia yhteisvaikutuksia ja muutoksia, jotka läjitysalueen sijoittaminen saattaa aiheuttaa suhteessa muihin alueen toimintoihin. Tällaisia ovat esimerkiksi muutokset rakennusjätteen käsittelylaitoksen ympäristövaikutuksiin, kuten melun ja pölyn leviämiseen. Lisäksi vaikutukset ihmisten terveyteen ja viihtyvyyteen edellyttäisi perusteellisempaa käsittelyä.

Ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä joudutaan ottamaan kantaa sellaisiin arviointiselostuksessa annettuihin tietoihin, jotka edellyttävät tarkentamista. Tällaisia ovat mm. hiekanerotuskaivojen jätteen kaatopaikkakelpoisuus, kalliopohjaveden seurannan järjestäminen. Myös rakennusjätteen kaatopaikan liitoskohdassa, jossa täyttö tulee osaksi Keravan yhdyskuntajätteen kaatopaikan päälle, ratkaisu edellyttää rakenteen vakavuuden mittaamista ja arviointia.

Savion rakennusjätteen kaatopaikka tulee käsittämään vajaan seitsemän hehtaarin alueen ja se rakennetaan neljässä vaiheessa. Kolme täyttöaluetta tullaan rakentamaan louhimalla. Lähimmät asutusalueet Keravalla ja Vantaalla ovat noin 400 m:n päässä täyttöalueesta. Ottaen huomioon kaatopaikalle sijoitettavan jätteen laatu, kaatopaikkarakenteet, etäisyys asutukseen ja suoja-alueet, voidaan kaatopaikan toiminta ympäristökeskuksen käsityksen mukaan järjestää siten, että toiminnasta ei aiheudu kohtuutonta haittaa ympäristölle ja terveydelle. Tämä edellyttää, että kaatopaikan rakentamisessa ja hoidossa käytetään tarpeellisia sekä tehokkaita toimenpiteitä ympäristöhaittojen synnyn ehkäisemiseksi. Näitä koskevat tarkemmat määräykset annetaan louhintaa ja kaatopaikkaa koskevissa ympäristöluvissa.

Yhteysviranomaisen lausunnosta tiedottaminen

Uudenmaan ympäristökeskus lähettää yhteysviranomaisen lausunnon tiedoksi lausunnonantajille ja muistuttajille. Lausunto on nähtävillä myös internet-osoitteessa http://www.ymparisto.fi/poltavo/yva.index.htm. Lähetämme kopiot arviointiselostuksesta saamistamme lausunnoista ja muistutuksista hankkeesta vastaavalle. Alkuperäiset asiakirjat säilytetään Uudenmaan ympäristökeskuksessa.

Johtaja Leena Saviranta

Ylitarkastaja Matts Finnlund

Liite Maksun määräytyminen ja muutoksenhaku

Tiedoksi Ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus (2 kpl arviointiohjelmia), Uudenmaan liitto, Etelä-Suomen lääninhallitus, Keravan kaupunginhallitus, Keravan ympäristölautakunta, Vantaan kaupunginhallitus, Vantaan ympäristönsuojelulautakunta, Suunnittelukeskus Oy, Muistuttajat, Leppäkorven-Metsolan asukasyhdistys ry;Ahmatie 4, 01450 VANTAA