LAUSUNTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA, ESPOON ÄMMÄSSUON JA KULMAKORVEN LÄJITYSALUEET

UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUS
NYLANDS MILJÖCENTRAL
Helsinki 26.11.1998
DNro 0198R0006-53

Ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain ja asetuksen perusteella ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan kaatopaikkoihin, jotka on mitoitettu vähintään 20 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle. Espoon kaupunki on 27.8.1998 saattanut vireille ympäristövaikutusten arviointiohjelman. Uudenmaan ympäristökeskus toimii tässä arviointimenettelyssä yhteysviranomaisena.

Arviointiohjelma on laadittu suunnitteluryhmässä, jossa ovat olleet edustettuina Espoon tekninen keskus, Espoon ympäristökeskus, Espoon Sähkö Oyj, Länsi-Uudenmaan Jätehuolto Oy sekä Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry.

Hankkeesta vastaava

Hankkeesta vastaa Espoon kaupungin tekninen keskus.

Arviointiohjelma ja arviointiselostus

Arviointiohjelma on hankkeesta vastaavan laatima suunnitelma tarvittavista selvityksistä. Hankkeesta vastaava laatii arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon perusteella arviointiselostuksen, joka tulee julkiseen käsittelyyn.

Hanke ja tarkasteltavat vaihtoehdot

Ämmässuon ja Kulmakorven läjitysalueille on tuotu puhtaita maa- ja kiviaineksia sekä vuodesta 1992 lähtien energiantuotannon sivutuotteita. Sivutuotteet ovat kivihiilivoimalaitoksen pohjakuonaa, lentotuhkaa ja savukaasujen rikinpoistosta kertyvää ainesta sekä hiiliseulan jätettä. Tuotujen maa- ja kiviainesten määrä on vaihdellut 250 000-650 0000 m3/v ja sivutuotteiden määrä 40 000- 50 000 t/v. Ämmässuon alueella täyttötilavuutta on jäljellä noin 1 milj. m3 ja Kulmakorven alueella noin 0, 65 milj. m3 . Ämmässuon alue toimii ensisijaisena täyttökohteena.

Ämmässuon läjitysalue on perustettu suolle. Suolta on poistettu turvetta ja alueelle on rakennettu kalliolouheesta kulkuväyliä, jotka toimivat allasmaisina patoina ja myöhemmin suoto- ja pohjavesien virtauskanavina. Altaisiin sijoitetaan liejut, savet ja muut huonosti kantavat massat. Energiantuotannon sivutuotteet sekä maa- ja kiviainekset on läjitetty erilleen. Lentotuhkaa on käytetty läjitysmaakerroksien lujittamiseen sekä penkereiden ja teiden rakentamiseen. Alueen pinta-ja pohjavesiä tarkkaillaan.

Kulmakorven läjitysalue on otettu käyttöön vuonna 1992. Läjitysalueen pohjamaa on moreenia ja kalliota. Läjittämisperiaatteet ovat samat kuin Ämmässuon alueella. Alueen pinta- ja pohjavesiä tarkkaillaan.

Ämmässuon alueella on vahvistettu yleiskaava, jonka mukaan suurin osa täyttöalueesta tulee toiminnan loputtua olemaan virkistysaluetta. Täytön loputtua Kulmakorven alueelle on suunniteltu moottoriurheilutoimintoja.

Läjitysalueiden käytön tarkasteluun on esitetty seuraavat kolme vaihtoehtoa:

Vaihtoehto 1

Ämmässuon ja Kulmakorven alueille läjitetään maa- ja kiviaineksia sekä energiantuotannon sivutuotteita.

Vaihtoehto 2

Läjitysalueille tuodaan maa- ja kiviaineksia, energiantuotannon sivutuotteita sekä ekobetonoituja massoja, eri tavoin stabiloituja maa-aineksia, betonimursketta, tiilimursketta ja tiepäällysteitä.

0-vaihtoehto

Läjitysalueille tuotaisiin vain maa- ja kiviaineksia.

Vaikutusalue ja tarkasteltavat vaikutukset

Läjitystoiminnan merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat pinta- ja pohjavesiin. Ämmässuon ja Kulmakorven läjitysalueilta pintavedet valuvat puroja pitkin Gumbölenjokeen sekä Loojärveen. Kirkkonummen puolella vesistövaikutuksia esiintyy myös Loojärven yläpuolisissa puroissa. Gumbölenjoessa vesistövaikutukset ulottuvat korkeintaan Dämman-järveen, joka toimii Espoon yhtenä raakavesilähteenä.

Hankkeen liikenteen vaikutukset eivät ole merkittäviä. Alueet sijaitsevat hyvien liikenneyhteyksien päässä.

Arvioitavat ympäristövaikutukset on tarkoitus rajata pääosin vesistövaikutuksiin. Tarkasteltavat alueet ovat Ämmässuon ja Kulmakorven lähialueet, YTV:n kaatopaikka-alue, Kakaralammen luonnonsuojelualue, Kolmperän ja Laitamaan asuinalueet sekä alueelta laskevat purot ja joet.

Asiaan liittyvät muut hankkeet

Espoon kaupungin hallitus on ottanut vuosien 1997-98 kaavoitusohjelmaansa Kulmakorpi II asemakaavan valmistelun.

Pääkaupunkiseudun Yhteistyövaltuuskunnan YTV:n Ämmässuon yhdyskuntajätteen kaatopaikka sijaitsee Ämmässuon läjitysalueen välittömässä läheisyydessä. Kaatopaikan laajennukselle on haettu ympäristölupaa. Ämmässuon alueelle sijoittuu myös muita jätehuoltotoimintoja. Suhteessa Ämmässuon alueen muihin jätehuoltotoimintoihin läjityshankkeiden vaikutukset ovat vähäisempiä.

Arviointiohjelman yhdistäminen muiden lakien mukaisiin menettelyihin

Ämmässuon ja Kulmakorven läjitystoiminnalle on haettu ympäristölupaa. Arviointiselostuksesta tiedottaminen ja kuuleminen on mahdollista yhdistää ympäristöluvasta tiedottamiseen ja kuulemiseen.

Lausunnot ja muistutukset

Pyysimme arviointiohjelmasta lausunnot Espoon kaupungilta, Kirkkonummen kunnalta, Pääkaupunkiseudun Yhteistyövaltuuskunnalta YTV:ltä, Uudenmaan liitolta ja Etelä-Suomen lääninhallitukselta.

Espoon kaupunki toteaa, että vahvistetussa yleiskaavassa Ämmässuo on merkitty osittain virkistysalueeksi ja osittain kaatopaikka-alueeksi. Kulmakorpi on merkitty kaatopaikka-alueeksi ja osittain teollisuuden ja varastoinnin alueeksi. Näiden välissä on moottorirata-alue ja kaatopaikka-alueeksi merkitty moottoriradan meluvalli. Ämmässuon täyttöalueelta lähinpään asutukseen on matkaa 400 metriä ja Kulmakorvesta 700 metriä.

YTV:n kaatopaikalla on alueen ympäristövaikutuksiin ratkaisevampi merkitys kuin läjitysalueilla. Yhdyskuntajätettä toimitettiin vuonna 1997 YTV:n kaatopaikalle 540 700 tonnia. Yhdyskuntajätettä liikennöi 300-500 autoa päivässä, kun taas läjitysalueelle liikennöi 160 autoa päivässä.

Espoon kaupunki korostaa pohja- ja pintavesien seurannan merkitystä. Ämmässuon alueen pohjavesissä on todettu haitallisia muutoksia.

Kirkkonummen kunnan mielestä tulisi selvittää tarkemmin teollisuuden sivutuotteista liukenevat haitta-aineet.

Etelä-Suomen lääninhallituksen mukaan tulisi arvioida hankkeen vaikutukset talousveden saantiin ja laatuun, selvittää yhteisvaikutus alueen muun toiminnan kanssa, selvittää energiantuotannon sivutuotteiden koostumus ja vaikutus sekä vertailla eri hankevaihtoehtoja keskenään.

Uudenmaan liiton mukaan ekobetonoitujen massojen, stabiloitujen maa-ainesten ja muiden vastaavien massojen sijoittamiselle arviointiohjelma on liian yleispiirteinen. Lisäksi sijoittamista tulisi tarkastella koko pääkaupunkiseutua palvelevana toimintana.

YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO

Läjitysalueet sijaitsevat Ämmässuon kaatopaikan vaikutusalueella hyvien kulkuyhteyksien varrella. Ylijäämämaita on läjitetty Ämmässuolle ja Kulmakorpeen noin 10 vuoden ajan. Toiminnan voidaan katsoa sopivan alueelle, sillä läjityksen ympäristölle aiheuttamat todennäköiset haitat ovat sangen vähäiset suhteessa läheiseen yhdyskuntajätteen kaatopaikkaan ja alueen maankäyttö on sopeutettu laajamittaisiin jätehuoltotoimintoihin. Näistä syistä arviointiohjelmassa ei ole selvitetty toiminnalle muita mahdollisia sijoituspaikkoja.

Ämmässuon ja Kulmakorven läjitysalueiden ympäristövaikutusten arvioinnissa keskeisimpiä ovat vaikutukset pohja- ja pintavesiin. Siten ehdotettu vaikutusaluetarkastelu on riittävä.

Arviointiohjelma on yleispiirteinen työohjelma tehtävistä selvityksistä.Arviointiohjelma ei sisällä katsausta ympäristön nykytilaan. Erityisesti on selvitettävä, onko voimalaitosten sivutuotteiden sijoittaminen ja läjittäminen jo muuttanut vesien laatua ja miten eri hankevaihtoehdoissa haitallisten aineiden leviäminen pohja- ja pintavesiin aiotaan estää. Rikinpoistotutotteista helposti liukenevia aineita ovat ainakin kloridi ja sulfaatti; lentotuhkasta voi liueta ainakin molybdeenia. Mikäli ekobetonoituja massoja ja saastuneita maa-aineksia sijoitetaan läjitysalueille, on arvioitava millaisia vaatimuksia ja teknisiä toimenpiteitä näiden massojen ja maa-ainesten käsittely- ja sijoittaminen edellyttää.

Lisäksi on syytä pohtia, miten eri hankevaihtoehdot toteuttuvat jätelain ja Uudenmaan ympäristöohjelman periaatteita. Maa-aineksia tulisi kierrättää rakennuskohteisiin, betoni, tiili ja asfaltti tulisi ensisijaisesti ohjata rakennusmateriaaleja hyötykäyttäviin laitoksiin.

Eri vaihtoehtoihin liittyvää täyttöaluetta ja tulevaa täyttöä on syytä havainnollistaa poikkileikkauskaaviolla tai muulla vastaavalla tavalla. Toimintojen sijoittumisesta tulee olla karttapiirros. Lisäksi on selvitettävä täytön korkeus ja havainnollistettava sen mahdollista maisemallista vaikutusta.

Ämmässuon läjitysalue sijaitsee 400 metrin päässä lähimmästä asutuksesta. Kulmakorven läjitysalue rajoittuu osittain Kakarlammen luonnonsuojelualueeseen. Arviointiselostuksessa tulee tarkastella toiminnan mahdollista vaikutusta Kakarlammen luonnonsuojelualueeseen ja lähimpään asutukseen sekä toimenpiteitä mahdollisten haittojen estämiseksi tai lieventämiseksi.

Yhteysviranomaisen lausunnosta tiedottaminen

Lähetämme yhteysviranomaisen lausunnon tiedoksi lausunnonantajille ja se on nähtävissä Internetissä osoitteessa http://www.ymparisto.fi/poltavo/yva/index.htm. Arviointiohjelmasta saamistamme lausunnoista lähetämme kopiot hankkeesta vastaavalle. Alkuperäiset asiakirjat säilytetään Uudenmaan ympäristökeskuksen arkistossa.

Johtaja Leena Saviranta

Ylitarkastaja Jorma Jantunen

Tiedoksi: Espoon kaupunki, Kirkkonummen kunta, Etelä-Suomen lääninhallitus, Uudenmaan liitto, Suomen ympäristökeskus, Alueelliset ympäristökeskukset, Espoon Sähkö Oyj, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry