Saasteettomuus ja ympäristöriskit
Saasteettomuuden saavuttaminen vaatii kokonaisvaltaisten muutosten aikaansaamista taloudessa ja yhteiskunnassa. On kiinnitettävä huomiota yhä suurempaan joukkoon saasteita ja niiden yhteisvaikutuksiin. Käytössä olevia ohjauskeinoja on sovellettava nykyistä tehokkaammin.
Saasteettomuus edellyttää kokonaisvaltaista muutosta
Ympäristöriskeillä tarkoitetaan ihmisen terveyteen, elin- ja työympäristöön sekä muihin eliöihin ja fyysiseen ympäristöön kohdistuvia riskejä. Saastumisen ja ympäristöä uhkaavien riskien torjuntaan tarvitaan uutta puhtia ihmisten ja ympäristön suojelemiseksi.
Otsonikerrosta heikentäviä päästöjä on onnistuttu vähentämään ja otsonikerros on vähitellen toipumassa.
Ilmansaastepäästöt ovat vähentyneet, mutta huonolle ilmanlaadulle altistutaan silti ajoittain. Työ ilmanlaadun parantamiseksi jatkuu.
Yhteiskunta ei tule toimeen ilman kemikaaleja. Osa kemikaaleista on kuitenkin haitallisia ympäristölle ja eliöille.
Maaperää suojellaan ennaltaehkäisemällä pilaantumista sekä kunnostamalla pilaantuneita alueita.
Kuinka saasteettomassa ympäristössä asumme?
Suomalaisten asuinympäristöt ovat melko terveellisiä. Kaupunkilaisia kuitenkin kiusaavat pienhiukkaset, melu ja roskaantuminen.
Haitallisten aineiden päästöt ilmaan vähenevät Suomessa ja Euroopassa. Samalla vähenevät aineiden laskeumat ja pitoisuudet ympäristössä.
Suomalaisten asuinympäristöt ovat melko terveellisiä. Kaupunki-ilmaa heikentävät pienhiukkaset. Melu kiusaa laajasti.
Ulkoilman laatu on Suomessa parantunut ja paranee edelleen. Eniten huolta ja terveysvaikutuksia aiheuttavat pienhiukkaset.
Ympäristömelu on edelleen yleinen asuinalueiden vitsaus. Valtaosa melukuormasta johtuu tieliikenteestä. Hiljaiset alueet ovat vähissä.
Jätteitä kerätään niiden tuottajilta ja syntypaikoilta ja kuljetetaan sekä välitetään sellaisiin laitoksiin, joissa ne voidaan hyödyntää tai loppukäsitellä. Jätteiden keräilijällä, kuljettajalla, välittäjällä sekä niitä varastoivalla ja käsittelevällä yrityksellä pitää olla tarvittavat luvat.