Tenon, Näätämöjoen ja Paatsjoen vesienhoitoalue
Kommentoi vesienhoitosuunnitelmien 2028–2033 valmistelua kuulemisessa 15.12.2023-17.6.2024.
Palautetta toivotaan nyt vesienhoitoalueen keskeisistä kysymyksistä, työohjelmasta ja vesienhoitosuunnitelman ympäristöselostuksen laadinnasta.
Keskeiset kysymykset antavat viitteitä siitä, mihin kysymyksiin vesienhoitosuunnitelmassa ja toimenpideohjelmissa aiotaan kiinnittää erityistä huomiota. Voit ottaa kantaa esimerkiksi siihen, onko keskeiset asiat tuotu riittävän hyvin esille vai onko syytä painottaa muita asioita.
- Kuulemisasiakirja: Vesienhoidon keskeiset kysymykset ja työohjelma Tenon, Näätämöjoen ja Paatsjoen vesienhoitoalueella 2028–2033 FI (pdf, 15 Mt)
- Høringsdokument: Vannforvaltningens sentrale spørsmål og arbeidsprogram i Tana-Neiden-Pasvik vannregion for 2028 – 2033 NO (pdf, 14 Mt)
- Anna palautetta lausuntopalvelussa (lausuntopalvelu.fi)
- Valtakunnallinen vesienhoidon kuulemissivu
- Vesienhoidon karttapalvelu Vesikartta antaa tietoa vesien tilasta ja siihen vaikuttavista toiminnoista (paikkatieto.ymparisto.fi)
Tenon-Näätämöjoen-Paatsjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma
Vesienhoitoalueelle on laadittu oma vesienhoitosuunnitelma. Siihen on koottu tiedot vesien tilasta ja vesienhoitokaudella 2022–2027 tarvittavista toimenpiteistä vesien tilan parantamiseksi ja ylläpitämiseksi. Kansallisiin suunnitelmiin sisältyy lisäksi yhteinen suunnitelma, jossa suomalais-norjalainen vesienhoitoalue on kuvattu yhtenä kokonaisuutena.
- Tenon-Näätämöjoen-Paatsjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille 2022–2027 : Osa 1 (doria.fi)
- Vesienhoitosuunnitelma 2022-2027, osa 2: Suunnittelussa käytetyt menetelmät ja periaatteet, (doria.fi)
- Tenon-Näätämöjoen-Paatsjoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma vuosille 2022-2027 (doria.fi)
- Vesienhoidon toimenpideohjelmat sähköisessä tietopalvelu (eTPO.fi)
Edellisen suunnittelukauden vesienhoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma:
Tenon-Näätämöjoen-Paatsjoen vesienhoitoalueen erityispiirteet
Pintavedet
Alueen subarktisille vesistöille on tyypillistä karuus ja vähähumuksisuus. Suurimmat joet ovat Tenojoki, Inarijoki, Näätämöjoki, Utsjoki, Vaskojoki, Ivalojoki ja Juutuanjoki. Teno- ja Näätämöjoen vesistöt ovat merkittäviä merilohen ja taimenen lisääntymisalueita. Suurin osa järvistä on tunturijärviä sekä pieniä ja keskikokoisia vähähumuksisia järviä. Alueen suurin järvi on Inarijärvi, josta vedet laskevat Pohjoiseen jäämereen Norjan ja Venäjän välistä rajajokea, Paatsjokea, pitkin.
Ihmisen aiheuttama kuormitus on verraten vähäistä ja painottuu vesienhoitoalueen eteläosaan. Inarijärveä ja Rahajärveä säännöstellään vesivoimantuotantoa varten.
Pohjavedet
Vesienhoitoalueen vedenhankintaa varten tärkeillä ja vedenhankintaan soveltuvilla sekä E-luokan pohja-vesialueilla muodostuu arviolta 32 420 kuutiometriä pohjavettä vuorokaudessa ja alueiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 133 km2. Lisäksi vesienhoitoalueella on vielä useita III luokan pohjavesialueita, joiden soveltuvuutta yhdyskuntien vedenhankintaan ei vielä ole selvitetty. III luokan alueiden luokitusten tarkistus jatkuu Lapin alueella ainakin vuoteen 2023 saakka. III luokan pohjavesialueilla muodostuu vesienhoitoalueella merkittävä määrä pohjavettä, yhteensä noin 187 300 kuutiometriä vuorokaudessa. Alueiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 704 km2.
Pohjavesivarat ovat nykyiseen käyttöön nähden runsaat, mutta pohjavesialueet eivät jakaannu tasaisesti. Pohjavedellä on keskeinen merkitys vesienhoitoalueen vedenhankinnalle, sillä vesienhoitoalueen kaikkien vesilaitosten jakama vesi on pohjavettä. Lisäksi haja-asutusalueilla talousvetenä käytetään pääasiassa pohjavettä.
Harjut ovat yleisin pohjavesien muodostumatyyppi. Monesti harjut sijaitsevat vaarojen ja tuntureiden reunustamissa laaksoissa ja ovat siten hyviä vedenottopaikkoja.
Alueen pääjoet kulkevat paljolti selkeissä, monesti jyrkissäkin laaksomuodostumissa ja näissä jokilaaksoissa on runsaasti pohjavesialueita, jotka ovat rakenteiltaan monimutkaisia, hiekasta ja sorasta koostuvia laaksontäytteitä ja ovat rakenne- ja muodostumapiirteiltään erikoisia pohjavesialueita Suomessa.
Tenojoen sivuhaaroilla sijaitsee erittäin suuri Sulaojan pohjavesiesiintymä kanjonimaisessa jokilaaksossa. Sulaojan muodostuman pohjavedet purkautuvat lähteenä, jonka valuma on yli 30 000 m3/d. Alueen eteläisimmässä osassa on paikoin rapautunutta kallioperää, mikä tekee siitä vähän huokoisempaa ja edistää osaltaan pohjaveden virtausta. Tällä alueella onkin useampia kallioporakaivoja yleisinä vedenottamoina.
Keskeisimmät vesienhoitoalueen pohjaveden laatua uhkaavat riskitekijät ovat maa-ainesten otto, asutus, pilaantuneet maat ja maankäyttö yleisesti. Vesienhoitoalueella on kolme riskialueeksi nimettyä pohjavesialuetta, joilla on todettuja haitta-ainepitoisuuksia. Lisäksi kaksi pohjavesialuetta on nimetty selvityskohteiksi. Näiden alueiden pohjaveden laadusta ei ole tällä hetkellä riittävästi tietoa. Kaikkien vesienhoitoalueella sijaitsevien pohjavesialueiden on arvioitu olevan hyvässä määrällisessä ja kemiallisessa tilassa.
Vesienhoitoalueen pohjavesimuodostumissa on kuitenkin tunnistettu ihmistoiminnasta aiheutuvia riskejä, joiden perusteella hyvä laadullinen tila on vaarassa heikentyä. Näille alueille on siten hyvän kemiallisen tilan ylläpitämiseksi esitetty toimenpideohjelmassa toimenpiteitä. Tärkeässä asemassa on pohjavesialueiden suojelusuunnitelman laatiminen alueille, joilla sijaitsee riskitoimintoja. Suojelusuunnitelman avulla riskit kartoitetaan ja niille osoitetaan toimenpiteitä riskien vähentämiseksi. Selvityskohteiden osalta tärkeää on saada lisätietoa pohjaveden laadusta. Kaikilla vesienhoitoalueen luokitelluilla pohjavesialueilla tulee pyrkiä siihen, että pistemäisetkin pilaantumat puhdistetaan, jotta pohjavesialueiden hyvä kemiallinen tila voidaan turvata jatkossakin.
Vesienhoidon organisointi
Tenon-Näätämöjoen-Paatsjoen vesienhoitoalueen (VHA7) vastuuviranomainen Suomen puolella on Lapin ELY-keskus. Sidosryhmäyhteistyötä vesienhoidon suunnittelussa tehdään vesienhoidon yhteistyöryhmässä. Yhteistyöryhmään kuuluu edustus vesien käyttöön, suojeluun ja tilaan vaikuttavista keskeisistä valtion ja kuntien viranomaisista, elinkeinon harjoittajista, järjestöistä, vesialueiden omistajista sekä vesien käyttäjistä. Ryhmän tehtävänä on mm. vesienhoidon suunnittelun eri vaiheiden yhteistyö, vesienhoitosuunnitelmaehdotuksen käsittely ja arviointi sekä toimenpiteiden toteutumisen seuranta.
Sopimus suomalais-norjalaisesta vesienhoitoalueesta luo puitteet kahdenväliselle yhteistyölle ja hallinnollisille järjestelyille vesienhoitoalueella. Suomi ja Norja laativat kumpikin omalle alueelleen vesienhoitosuunnitelman, jotka sopimus velvoittaa sovittamaan yhteen.
Vesienhoitoalueilla, jotka kattavat usean ELY-keskuksen alueen, ohjausryhmä yhteensovittaa vesienhoitoalueella valmistellut selvitykset, seurantaohjelmat ja toimenpideohjelmat sekä kokoaa niistä ehdotuksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi.
Lapin ELY-keskuksen vesienhoidon yhteistyöryhmän ja ohjausryhmän puheenjohtajana toimii ympäristövastuualueen johtaja Timo Jokelainen.
Kokousmuistiot 2022-2027:
- Vesien tila ja kunnostus (vesi.fi)
- Sopimus suomalais-norjalaisesta vesienhoitoalueesta (Finlex.fi)
- Suomalais-norjalainen rajavesistökomissio
- Norjan puoleinen osa vesienhoitoalueesta (vatt-nett.no)