Ympäristöhallinnon verkkopalvelu

Vesien- ja merenhoidon suunnitteluvaiheet ja toimijat

Vesienhoitoa suunnitellaan Manner-Suomessa seitsemällä vesienhoitoalueella. Vesienhoidon suunnittelusta vastaa Lupa- ja valvontavirasto. Merenhoidon suunnittelusta vastaa ympäristöministeriö yhteistyössä Lupa- ja valvontaviraston kanssa.

Vaikuta vesiin!

Kommentoi suunnitelmaehdotuksia seuraavissa kuulemisissa!

  • Vesienhoitosuunnitelmien kommentointivaihe on vuodenvaihteessa 2026–27. Samaan aikaan voi antaa palautetta tulvariskien hallintasuunnitelmista. Ajankohdat tarkentuvat lähempänä kuulemisia.

Lupa- ja valvontavirasto valmistelee vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat

Lupa- ja valvontavirasto arvioi ihmisen toiminnan vaikutuksia vesistöihin ja seuraavat vesien tilaa. Lupa- ja valvontavirasto luokittelee alueensa pintavedet niiden ekologisen ja kemiallisen tilan mukaan ja pohjavedet niiden määrällisen ja kemiallisen tilan mukaan. Tieto alueen vesistä ja niiden kunnosta esitetään vesienhoitosuunnitelmassa.

Lupa- ja valvontavirasto laatii myös toimenpideohjelmat, joissa esitetään toimet vesienhoitosuunnitelmissa esitettyjen ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi. Vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelmien toimeenpanosta vastaavat elinvoimakeskukset.

Vesienhoitoalueiden sivut

Vesienhoitoalueet muodostuvat yhdestä tai useammasta vesistöalueesta:

  1. Vuoksen vesienhoitoalue
  2. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
  3. Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
  4. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue
  5. Kemijoen vesienhoitoalue
  6. Tornionjoen vesienhoitoalue (yhdessä Ruotsin kanssa)
  7. Tenon, Näätämöjoen ja Paatsjoen vesienhoitoalue (yhdessä Norjan kanssa)
  8. Ahvenanmaa huolehtii itse vesipuitedirektiivin toimeenpanosta ja muodostaa oman vesienhoitoalueen.

Vesienhoitoa suunnitellaan yhteistyössä useiden viranomaisten ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkimustietoa tuottavat Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus. Vesienhoidon suunnittelua ja toteutusta ohjaavat ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö yhdessä.

Miten voi vaikuttaa?

Kansalaiset ja muut sidosryhmät voivat vaikuttaa ja osallistua vesienhoidon suunnitteluun oman vesienhoitoalueensa vesien- ja merenhoidon alueellisissa yhteistyöryhmissä. 

Kansalaiset ja muut sidosryhmät voivat vaikuttaa ja osallistua vesienhoidon suunnitteluun alueellisissa yhteistyöryhmissä. Vesienhoidon suunnittelun eri vaiheissa järjestetään lisäksi kuulemisia, joissa kaikki kansalaiset voivat antaa palautetta Lupa- ja valvontavirastolle.

Vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat päivitetään kuuden vuoden välein

Suunnittelussa on kolme peräkkäistä vaihetta:

  1. Työohjelma, aikataulu, lähtökohdat ja haasteet

    Lupa- ja valvontavirasto laatii vesienhoidon suunnittelulle työohjelman ja aikataulun sekä kuvaa suunnittelun lähtökohdat ja vesienhoidon keskeiset haasteet vesienhoitoalueella. Suunnitteluprosessista ja keskeisistä kysymyksistä pyydetään palautetta eli järjestetään kuuleminen.

  2. Tilaluokitus

    Lupa- ja valvontavirasto arvioi jokien, järvien sekä pohjavesien tilan ja laatii niiden tilaluokituksen. Lupa- ja valvontavirasto tunnistaa vesien tilaan vaikuttavat tekijät eli paineet ja määrittää vesien tilatavoitteet.

  3. Vesienhoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma

    Lupa- ja valvontavirasto laatii yhteistyössä alueen keskeisten sidosryhmien kanssa ehdotuksen vesienhoitosuunnitelmaksi ja alueelliseksi toimenpideohjelmaksi. Vesienhoitosuunnitelmaehdotuksesta järjestetään kuuleminen.
    Konkreettisia vesiensuojelutoimia toteuttavat muun muassa kunnat, toiminnanharjoittajat, vesienhoitoyhdistykset, kiinteistöjen omistajat ja asukkaat.

Ympäristöministeriö vastaa merenhoidon suunnittelusta

Merenhoito on kytketty tiiviisti jokia, järviä, rannikkovesiä ja pohjavesiä koskevaan vesienhoitoon.

Merenhoitosuunnitelman laatii ympäristöministeriö yhdessä Suomen ympäristökeskuksen, maa- ja metsätalousministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön sekä Lupa- ja valvontaviraston kanssa.

Tutkimustiedon tuottamisesta vastaavat Metsähallitus, Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus. Merenhoidon suunnittelua ohjaa ympäristöministeriö..

Merenhoitosuunnitelma päivitetään kuuden vuoden välein

Suunnittelussa on kolme vaihetta:

  1. Tila-arvio, tavoitteet ja mittarit

    Ympäristöministeriö ja Lupa- ja valvontavirasto arvioivat meren nykytilan, määrittelevät hyvän tilan sekä asettavat tavoitteet hyvän tilan saavuttamiseksi ja mittarit tilan seuraamiseksi. Tästä merenhoitosuunnitelman ensimmäistä osaa koskevasta ehdotuksesta pyydetään palautetta eli järjestetään kuuleminen.

  2. Seurantaohjelma

    Merenhoitosuunnitelman seurantaohjelman laativat ympäristöministeriö ja Lupa- ja valvontavirasto. Seurantaohjelmaa koskevasta ehdotuksesta järjestetään kuuleminen.

  3. Toimenpideohjelma

    Ympäristöministeriö ja Lupa- ja valvontavirasto laativat toimenpideohjelman, jossa esitetään toimia meren hyvän tilan saavuttamiseksi. Toimenpideohjelmaa koskevasta ehdotuksesta järjestetään kuuleminen.

Tutustu tarkemmin

Julkaistu 10.5.2022 / Päivitetty 28.5.2026

Julkaisija

Suomen ympäristökeskus (Syke)

Vesienhoidon suunnittelu ja yhteistyö - Pohjois-Savo

Vesienhoitoa suunnitellaan yhdessä vesien käyttäjien ja muiden toimijoiden kanssa, jotta mahdollisimman suuri osa vesistöistä olisi hyvässä tilassa. Kansalaiset voivat kommentoida suunnitelmia kuulemisissa tai vaikuttaa yhteistyöryhmän kautta. Lupa- ja valvontavirasto toimii vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomaisena ja vastaa yhteistyön järjestämisestä Manner-Suomen seitsemällä vesienhoitoalueella.
Jokikuva tyypillistä savolaista valuma-aluetta ja rakennettu kosteikkoa Kiurujoella.
Rakennettua kosteikkoa Pohjois-Savossa. © Antti Kanninen
Pohjois-Savo jakaantuu kahdelle vesienhoitoalueelle: Kymijoen-Suomenlahden ja Vuoksen vesienhoitoalueelle.

 

Vesienhoidon tavoitteena on vesien hyvä tila

Vesienhoidon tavoitteena Pohjois-Savossa on saavuttaa jokien, järvien ja pohjavesien hyvä tila sekä samalla estää hyvässä tilassa olevien vesien heikkeneminen.  

Lupa- ja valvontavirasto arvioi ihmisen toiminnan vaikutuksia vesistöihin ja pohjavesiin ja seuraa vesien tilaa. Lupa- ja valvontavirasto luokittelee järvet, joet ja rannikkovedet niiden ekologisen ja kemiallisen tilan mukaan ja pohjavesialueet niiden määrällisen ja kemiallisen tilan mukaan. Lupa- ja valvontavirasto tarkastelee myös pohjavesialueiden rajoja ja luokkia hydrogeologisen tiedon, suojelutarpeen ja vedenhankintakäytön soveltuvuuden perusteella.    

Vesienhoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma

Vesienhoitosuunnitelmissa ja niitä täydentävissä toimenpideohjelmissa esitetään tietoa vesien tilasta ja niihin vaikuttavista tekijöistä sekä tarvittavista toimista, joilla vesien hyvä tila aiotaan saavuttaa ja ylläpitää. 

Vesienhoitosuunnitelmat tehdään vesienhoitoalueittain. Pohjois-Savossa lähinnä Rautalammin reitin alue kuuluu Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueelle ja muilta osin maakunta on Vuoksen vesienhoitoaluetta.

Vesienhoidon suunnittelu etenee kuuden vuoden jaksoissa ja se toteutetaan laajassa yhteistyössä. Eri toimijoita kuullaan useissa vaiheissa suunnittelua. 

Uusin vesienhoitosuunnitelma on valmistunut vuosiksi 2022-2027. Vesienhoitosuunnitelman päivittäminen aloitettiin kuulemalla kansalaisia, viranomaisia, järjestöjä ja yrityksiä vesienhoidon työohjelmasta, aikataulusta ja keskeisistä kysymyksistä. Vuonna 2021 kuultiin vesienhoitosuunnitelmaehdotuksista. Palaute on huomioitu soveltuvin osin lopullisissa vesienhoitosuunnitelmissa ja toimenpideohjelmassa.

Vesienhoidon toimenpideohjelmasta selviää tarkemmin käytännön toimet:

Vesienhoidon yhteistyöryhmä osallistuu suunnitteluun

Pohjois-Savon alueella toimii yksi vesienhoidon yhteistyöryhmä. Sen jäsenet edustavat erilaisia sidosryhmiä, joita ovat mm. kunnat, vesialueiden omistajat, valtion aluehallinto, asiantuntijatahot, teollisuuden, maa- ja metsätalouden sekä vesihuollon toimijat sekä muut intressiryhmät. Yhteistyön keskeinen tavoite on saavuttaa yhteisymmärrys vesienhoidon ongelmista ja niihin tarvittavista ratkaisuista.

Yhteistyöryhmän tehtävät

  • Osallistua vesienhoitosuunnitelmien valmisteluun Pohjois-Savon osalta.
  • Tehdä ehdotuksia vesiensuojelun tavoitteista ja tarvittavista toimenpiteistä niihin pääsemiseksi.
  • Seurata, arvioida ja ennakoida vesien käyttöä, suojelua ja tilaa sekä näiden kehitystä alueellaan.
  • Yhteistyöryhmän jäsenet toimivat linkkinä ja tiedotuskanavana taustatahojensa ja yhteistyöryhmän välillä.
  • Yhteistyöryhmän kokoonpano 2024-2029 (pdf, 201.25 kt)

 Yhteistyöryhmän pöytäkirjat:

Tarkempaa tietoa Pohjois-Savon vesien tilasta ja toimenpiteistä

Tarkempaa tietoa vesiemme tilasta, tavoitteista ja toimenpiteistä löydät alla olevista verkkoraporteista ja linkeistä:

Lisätietoja:

  • Vesienhoitoryhmän ryhmäpäällikkö Sanna Katajamäki, p. 0295 026 804
Julkaistu 19.5.2022 / Päivitetty 12.8.2026

Julkaisija

Elinvoimakeskukset