Ympäristöhallinnon verkkopalvelu

Vesien- ja merenhoidon suunnitteluvaiheet ja toimijat

Vesienhoitoa suunnitellaan Manner-Suomessa seitsemällä vesienhoitoalueella. Vesienhoidon suunnittelusta vastaavat ELY-keskukset. Merenhoidon suunnittelusta vastaa ympäristöministeriö yhteistyössä ELY-keskusten kanssa.

Kommentoi vesien- ja merenhoitoa ohjaavaa suunnittelua 15.12.2023 alkaen

Vaikuta vesiin ELY-keskusten valmistelemissa kuulemisissa, joissa pyydetään kommentteja meriympäristön tilan arviosta sekä vesienhoidon suunnittelun aikataulusta, työohjelmasta ja keskeisistä kysymyksistä. Lisäksi voit kommentoida 15.3.2024 alkaen ehdotuksia merkittävistä tulvariskialueista.

Lisätietoja julkaistaan 15.12. ELY-keskusten virallisissa kanavissa, ely-keskus.fi-palvelussa sekä näillä sivuilla. 

ELY-keskukset valmistelevat vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat

ELY-keskukset arvioivat ihmisen toiminnan vaikutuksia vesistöihin ja seuraavat vesien tilaa. ELY-keskukset luokittelevat alueensa pintavedet niiden ekologisen ja kemiallisen tilan mukaan ja pohjavedet niiden määrällisen ja kemiallisen tilan mukaan. Tieto alueen vesistä ja niiden kunnosta esitetään vesienhoitosuunnitelmassa.

ELY-keskukset laativat myös toimenpideohjelmat, joissa esitetään toimet vesienhoitosuunnitelmissa esitettyjen ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi. Jokaisella vesienhoitoalueella yksi ELY-keskus koordinoi ELY-keskusten rajat ylittävää vesienhoitotyötä.

Vesienhoitoalueiden ja ELY-keskusten sivut

Vesienhoitoalueet muodostuvat yhdestä tai useammasta vesistöalueesta:

  1. Vuoksen vesienhoitoalue
  2. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue 
  3. Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
  4. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue
  5. Kemijoen vesienhoitoalue
  6. Tornionjoen vesienhoitoalue (yhdessä Ruotsin kanssa)
  7. Tenon, Näätämöjoen ja Paatsjoen vesienhoitoalue (yhdessä Norjan kanssa)
  8. Ahvenanmaa huolehtii itse vesipuitedirektiivin toimeenpanosta ja muodostaa oman vesienhoitoalueen.

ELY-keskusten sivut 

Vesienhoitoa suunnitellaan yhteistyössä useiden viranomaisten ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkimustietoa tuottavat Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus. Vesienhoidon suunnittelua ja toteutusta ohjaavat ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö yhdessä.

Miten voi vaikuttaa?

Kansalaiset ja muut sidosryhmät voivat vaikuttaa ja osallistua vesienhoidon suunnitteluun alueellisissa yhteistyöryhmissä, joita ELY-keskukset koordinoivat. Vesienhoidon suunnittelun eri vaiheissa järjestetään lisäksi kuulemisia, joissa kaikki kansalaiset voivat antaa palautetta ELY-keskuksille.

Vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat päivitetään kuuden vuoden välein

Suunnittelussa on kolme peräkkäistä vaihetta:

  1. Työohjelma, aikataulu, lähtökohdat ja haasteet

    ELY-keskus laatii vesienhoidon suunnittelulle työohjelman ja aikataulun sekä kuvaa suunnittelun lähtökohdat ja vesienhoidon keskeiset haasteet vesienhoitoalueella. Suunnitteluprosessista ja keskeisistä kysymyksistä pyydetään palautetta eli järjestetään kuuleminen.

  2. Tilaluokitus

    Ely-keskus arvioi jokien, järvien sekä pohjavesien tilan ja laatii niiden tilaluokituksen. Ely-keskus tunnistaa vesien tilaan vaikuttavat tekijät eli paineet ja määrittää vesien tilatavoitteet.

  3. Vesienhoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma

    ELY-keskus laatii yhteistyössä alueen keskeisten sidosryhmien kanssa ehdotuksen vesienhoitosuunnitelmaksi ja alueelliseksi toimenpideohjelmaksi. Vesienhoitosuunnitelmaehdotuksesta järjestetään kuuleminen.



    Konkreettisia vesiensuojelutoimia toteuttavat muun muassa kunnat, toiminnanharjoittajat, vesienhoitoyhdistykset, kiinteistöjen omistajat ja asukkaat.

Ympäristöministeriö vastaa merenhoidon suunnittelusta

Merenhoito on kytketty tiiviisti jokia, järviä, rannikkovesiä ja pohjavesiä koskevaan vesienhoitoon.

Merenhoitosuunnitelman laatii ympäristöministeriö yhdessä maa- ja metsätalousministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön sekä rannikon ELY-keskusten kanssa. Rannikon ELY-keskusten merenhoitotyötä koordinoi Varsinais-Suomen ELY-keskus.

Tutkimustiedon tuottamisesta vastaavat Metsähallitus, Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus. Ympäristöministeriö ohjaa merenhoidon suunnittelua.

Merenhoitosuunnitelma päivitetään kuuden vuoden välein

Suunnittelussa on kolme vaihetta:

  1. Tila-arvio, tavoitteet ja mittarit

    Ympäristöministeriö ja rannikon ELY-keskukset arvioivat meren nykytilan, määritelevät hyvän tilan sekä asettavat tavoitteet hyvän tilan saavuttamiseksi ja mittarit tilan seuraamiseksi. Tästä merenhoitosuunnitelman ensimmäistä osaa koskevasta ehdotuksesta pyydetään palautetta eli järjestetään kuuleminen.

  2. Seurantaohjelma

    Merenhoitosuunnitelman seurantaohjelman laativat ympäristöministeriö ja rannikon ELY-keskukset. Seurantaohjelmaa koskevasta ehdotuksesta järjestetään kuuleminen.

  3. Toimenpideohjelma

    Ympäristöministeriö ja rannikon ELY-keskukset laativat toimenpideohjelman, jossa esitetään toimia meren hyvän tilan saavuttamiseksi. Toimenpideohjelmaa koskevasta ehdotuksesta järjestetään kuuleminen.

Tutustu tarkemmin

Julkaistu 10.5.2022 / Päivitetty 14.12.2023

Julkaisija

Suomen ympäristökeskus (Syke)

Vesienhoidon suunnittelu ja yhteistyö - Kanta- ja Päijät-Häme

Vesienhoitoa suunnitellaan yhdessä vesien käyttäjien ja muiden toimijoiden kanssa, jotta mahdollisimman suuri osa vesistöistä olisi hyvässä tilassa. Kansalaiset ja sidosryhmät voivat kommentoida suunnitelmia kuulemisissa tai vaikuttaa yhteistyöryhmän kautta. Hämeen ELY-keskus vastaa suunnittelusta alueellaan.
Kesäinen järvimaisema. Etualalla tyyni järven pinta, johon heijastuu taustalla näkyvää kuusimetsää ja valkoisia pilviä.
Häme sijaitsee Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella sekä Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueella. © Heini-Marja Hulkko

Kommentoi vesienhoitosuunnitelmien 2028–2033 valmistelua kuulemisessa 15.12.2023-17.6.2024.

Kuulemisaineistot ja ohjeet palautteen antamiseksi löydät vesienhoitoalueiden sivuilta. Häme sijaitsee kahdella vesienhoitoalueella:

Vesienhoidon tavoitteena on vesien hyvä tila

Vesienhoidon tavoitteena on saavuttaa jokien, järvien ja rannikkovesien sekä pohjavesien hyvä tila sekä samalla estää hyvässä tilassa olevien vesien heikkeneminen.

Hämeen ELY-keskus selvittää muun muassa pinta- ja pohjavesien ominaispiirteitä, seuraa vesien tilaa, arvioi ihmisen vaikutuksia vesiin, luokittelee vesien ekologisen tilan, pohjavesien tilan sekä koordinoi vesienhoidon suunnittelua ja yhteistyötä.

Vesienhoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma

Vesienhoitosuunnitelmissa ja niitä täydentävissä toimenpideohjelmissa esitetään tietoa vesien tilasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä tarvittavista toimista, joilla vesien hyvä tila aiotaan saavuttaa ja ylläpitää.

Vesienhoidon suunnittelu etenee kuuden vuoden jaksoissa ja se toteutetaan laajassa yhteistyössä. Eri toimijoita kuullaan useissa vaiheissa suunnittelua.

Vesienhoitosuunnitelmat tehdään vesienhoitoalueittain. Vesienhoitosuunnitelma sisältää tiedot alueen vesistöistä, niihin kohdistuvasta kuormituksesta ja muista ihmisen aiheuttamista vaikutuksista, vesistön ekologisesta tilasta, vesienhoidon tavoitteista sekä tarvittavista vesiensuojelu- ja -hoitotoimista. Häme kuuluu Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueeseen sekä Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueeseen.

Uusimmat vesienhoitosuunnitelmat ovat valmistuneet vuosille 2022–2027 ja valtioneuvosto hyväksyi ne joulukuussa 2021.

Vesienhoidon toimenpideohjelmasta selviävät tarkemmin käytännön toimet:

Hämeen vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2022–2027 (doria.fi)

Vesienhoidon toimenpideohjelmat (sähköinen tietopalvelu, etpo.fi)

Vesienhoidon yhteistyöryhmä osallistuu suunnitteluun

Hämeen ELY-keskuksen alueella toimii yksi vesienhoidon ja merenhoidon yhteistyöryhmä. Sen jäsenet edustavat erilaisia sidosryhmiä, joita ovat muun muassa kunnat, Hämeen liitto, Päijät-Hämeen liitto, teollisuus, maa- ja metsätalous, tutkimuslaitokset sekä vesihuollon toimijat ja ympäristöjärjestöt. Yhteistyön keskeinen tavoite on saavuttaa yhteisymmärrys vesienhoidon ongelmista ja niihin tarvittavista ratkaisuista.

Yhteistyöryhmän tehtävät

  • Osallistua Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman ja Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman valmisteluun Hämeen osalta.
  • Tehdä Hämeen ELY-keskukselle ehdotuksia vesiensuojelun tavoitteista ja tarvittavista toimenpiteistä niihin pääsemiseksi.
  • Seurata, arvioida ja ennakoida vesien käyttöä, suojelua ja tilaa sekä näiden kehitystä alueellaan.
  • Yhteistyöryhmän jäsenet toimivat linkkinä ja tiedotuskanavana taustatahojensa ja yhteistyöryhmän välillä.

Hämeen vesienhoidon ja merenhoidon yhteistyöryhmän puheenjohtajana toimii Hämeen ELY-keskuksen ylijohtaja Tommi Muilu.

Yhteistyöryhmän muistiot

​​​

Tarkempaa tietoa Hämeen vesien tilasta ja toimenpiteistä

Tarkempaa tietoa vesiemme tilasta, tavoitteista ja toimenpiteistä löydät alla olevista verkkoraporteista ja linkeistä:

Lisätietoja:

  • Pintavedet: Heini-Marja Hulkko, hydrobiologi Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 183, heini-marja.hulkko@ely-keskus.fi 
  • Pohjavedet: Petri Siiro, hydrogeologi, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 230, petri.siiro@ely-keskus.fi
Julkaistu 27.5.2022 / Päivitetty 27.3.2024

Julkaisija

Hämeen ELY-keskus