Suomen paras maisemahanke on nokkela yhdistelmä elämyslomaa ja vapaaehtoistyötä

Suomen parhaana maisemahankkeena 2016 on palkittu Metsähallituksen luontopalvelujen lammaspaimenviikot. Palkinto julkistettiin 27.10. Säätytalossa järjestetyssä valtakunnallisen Vihervuoden päätöstapahtumassa. Suomen paras maisemahanke valitaan valtakunnallisella kilpailulla joka toinen vuosi. Parhaaksi valittu kotimainen hanke on Suomen ehdokas Euroopan neuvoston maisemapalkinnon saajaksi.

Lammaspaimenviikot_Hiidenmaa_MN
Lampaita luonnonhoitotyössä Hiidenmaan perinnemaisematilalla. © Kuva: Mirja Nylander / Metsähallitus

Lammaspaimenviikot on ainutlaatuinen tapa toteuttaa maiseman hoitoa ja suojelua. Vapaaehtoiset paimenet huolehtivat luonnonhoitotyössä olevista lampaista, kukin oman viikkonsa ajan. Vuosittain tuhansia ihmisiä houkutteleva konsepti on yhdistelmä luonnonsuojelua ja -hoitoa, luonto- ja maisemasuhteen syntymistä sekä elämyslomaa parhaimmillaan. Paimenten tehtäviin kuuluu vaihtaa lampaille raikas juomavesi, seurata lampaiden yleiskuntoa ja siirtää eläimet syödyltä laidunlohkolta seuraavalle. Viikot ovat maksullisia, maksulla katetaan tilan ylläpitokuluja ja luonnonhoidon kustannuksia. Tärkeimmät motiivit lammaspaimenviikoille lähtemiseen ovat lampaiden hoivaaminen ja kaipuu luonnon rauhaan.

Lammaspaimenviikot auttavat ylläpitämään perinnebiotooppeja, jotka ovat maamme lajirikkaimpia elinympäristöjä. Toiminnan avulla perinnemaisemia pystytään pitämään auki yhä useammassa paikassa. Perinteisen, laidunnukseen perustuvan karjatalouden väheneminen on tehnyt niityistä ja niiden lajistosta harvinaisia koko Suomessa. Ilman hoitoa perinnemaisemat ja niiden lajit eivät säily ja siksi laiduneläimiä tarvitaan hoitotöihin. Laiduneläimet ylläpitävät jatkuvan, laidunnuksen aikaan saaman kevyen häiriövaikutuksen kautta avoimuutta ja matalaa kasvillisuutta, joka vaikuttaa satojen eliölajien menestymiseen.

Suomen paras maisemahanke -kilpailun tuomaristo arvosti voittajassa etenkin hankkeen innovatiivisuutta, osallistavuutta ja innostavuutta. Idea on raikas ja hyvin keksitty ja hanke osattu sopeuttaa hyvin urbaanissa ympäristössä elävän ihmisen elämyskaipuuseen.

WWF Suomelle tunnustus pitkäjänteisestä talkooleiritoiminnasta

WWF Suomen talkooleiritoiminta palkittiin kilpailussa kunniamaininnalla. Tunnustus tuli pitkäjänteisestä ja laajasta työstä luonnon- ja maisemanhoidon hyväksi. Talkooleirien tarkoituksena on auttaa luonnoltaan arvokkaiden alueiden ja niiden lajiston hoidossa. Samalla tarjotaan tavallisille ihmisille mahdollisuus osallistua käytännön luonnon- ja maisemanhoitoon. Ensimmäinen talkooleiri järjestettiin vuonna 1977 Linnansaaren kansallispuistossa Saimaalla, ja siitä alkanut perinne on jatkunut katkeamattomana. Yhteensä WWF on järjestänyt vuosina 1977–2016 yhteensä 211 pidempää talkooleiriä ja 110 lyhyempää viikonloppuleiriä.

Useimmiten leirikohteilla on hoitosuunnitelma, jolloin hoidon jatkuvuus on turvattu. Talkooleirejä on järjestetty pääasiassa erilaisilla luonnonsuojelualueilla kuten kansallispuistoissa, mutta myös yksityisiä luonnonsuojelualueita on hoidettu. Leirikohteet ovat alueellisesti tai valtakunnallisesti arvokkaita luontoalueita ja usein samalla kulttuurihistoriallisesti ja maisema-arvoiltaan tärkeitä kohteita. Yhteistyökumppanina on useimmiten Metsähallitus, mutta yhteistyötä on tehty myös lukuisten muiden tahojen kanssa.

Kilpailuun osallistui myös kaksi muuta hanketta. Metsähallitus Metsätalous Oy osallistui Oulujärven retkeilyalueella sijaitsevan Manamansalon maisemanhoitohankkeella. Hankkeen suunnitteluvaiheessa käytettiin osallistavia menetelmiä ja hankkeen ansioista puuston keskijäreys kasvoi ja vesistönäkymät avartuivat. Toimenpiteet ja työn jälki saivat alueen käyttäjiltä laajasti kiitosta. Sastamalan kaupunki osallistui kilpailuun Ritajärven luonnonsuojelualueen kehittämishankkeellaan, jossa vuonna 2015 perustetulle luonnosuojelualueelle on laadittu hoito- ja käyttösuunnitelma, polut merkitty ja polkuverkostoa parannettu. Ritajärven luonnonsuojelualue on monimuotoinen elinympäristökokonaisuus, yhtenä tavoitteena on kehittää aluetta merkittäväksi luontomatkailu- ja opetuskohteeksi.

Suomen paras maisemahanketta etsitään joka toinen vuosi

Maisemanhoitoa Saaristomeren kansallispuistossa
Maisemanhoitoa Saaristomeren kansallispuistossa. © Tapio Heikkilä

Suomen paras maisemahanke valitaan valtakunnallisella kilpailulla joka toinen vuosi. Vihervuonna 2016 kilpailu järjestettiin jo viidettä kertaa. Kilpailuun voivat osallistua kansalaisjärjestöt sekä paikalliset tai alueelliset viranomaiset, jotka ovat onnistuneesti hoitaneet, suunnitelleet tai suojelleet maisemia. Maisemat ja niihin liittyvät hankkeet ymmärretään kisassa laajasti, ja ehdokkaiksi toivotaankin erilaisia viime vuosien aikana toteutettuja hankkeita. Ne voivat liittyä niin maanpäälliseen kuin vedenalaiseenkin maisemaan, luonto-, kaupunki- tai kulttuurimaisemaan tai vaikkapa äänimaisemaan. Hankkeen kohteena on voinut olla arvokas maisema, arkiympäristö tai huonolaatuinenkin maisema.

Kilpailun voittajasta Suomen edustaja eurooppalaiseen kilpailuun

Euroopan neuvoston maisemapalkinto liittyy Eurooppalaiseen maisemayleissopimukseen, johon Suomi liittyi vuonna 2006. Palkinto on tunnustus toimista tai toimintaperiaatteista, jotka tähtäävät maisemien kestävään käyttöön, suojeluun tai suunnitteluun. Palkittavat hankkeet edistävät maisemayleissopimuksen tavoitteita, ja ne voivat toimia esimerkkinä koko Euroopassa. Vuonna 2015 voiton vei Unkari hankkeella, jossa Unkarin ja Slovenian rajalla sijaitsevan Hetésin kylämaisemia hoidettiin ja niiden kestävää käyttöä kehitettiin maiden rajat ylittävällä yhteistyöllä.

Ensimmäisen eurooppalaisen maisemakilpailun vuonna 2009 voitti ranskalainen Lillen kaupunki virkistysalueiden rakentamisesta hylätyille teollisuusalueille. Vuonna 2011 voittajaksi valittiin italialainen Carbonian kunta vanhan kaivoskaupungin maisemien suojelusta ja uudistamisesta. Vuonna 2013 voiton vei puolalainen Ala-Sleesian maisemapuistoyhdistys Szprotawanjokilaakson maisemien ekologisten arvojen suojelemisesta. Vuonna 2015 voiton vei Unkari hankkeella, jossa Unkarin ja Slovenian rajalla sijaitsevan Hetésin kylämaisemia hoidettiin ja niiden kestävää käyttöä kehitettiin maiden rajat ylittävällä yhteistyöllä.

 

Kuvia median käyttöön:

Lammaspaimenviikot - lampaita Hiidenmaan perinnemaisematilalla.jpg (2,9 Mt) Laiduntavat lampaat pitävät perinnemaisemia avoimina ja kasvillisuuden matalana. Kuva: Mirja Nylander / Metsähallitus

Lammaspaimenviikot - lammaspaimen Kolilla.jpg (4,0 Mt) Lammaspaimenviikoilla voi nauttia luonnon rauhasta ja hoivata lampaita. Kuva: Eveliina Nygren / Metsähallitus

Lammaspaimenviikot - lampaita Kolilla.jpg (1,5 Mt) Lampaita luonnonhoitotyössä Lakkalan tilalla Kolilla. Kuva: Anni Koskeli-Ratamaa / Metsähallitus

 

Lisätietoja

Lammaspaimenviikot

Asiakaspalvelupäällikkö Tiina Hakkarainen, Metsähallitus, luontopalvelut, p. 040 767 3038, etunimi.sukunimi@metsa.fi

Erikoissuunnittelija Anu Vauramo, Metsähallitus, luontopalvelut, p. 040 530 5216, etunimi.sukunimi@metsa.fi

WWF Suomen talkooleiritoiminta

Suomalaisen luonnon ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen, WWF Suomi, p. 0400 168 939, etunimi.sukunimi@wwf.fi

Suomen paras maisemahanke -kilpailu

Kilpailusihteeri Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 715, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Ympäristöneuvos Tapio Heikkilä, ympäristöministeriö, p. 0295 250 166, etunimi.sukunimi@ym.fi
Julkaistu 27.10.2016 klo 10.35, päivitetty 31.10.2016 klo 10.36