Ravinneneutraali kunta

RANKU kaavio
 

Ravinneneutraali kunta  on ravinnekierrätyksen toimintamalli kunnille ja muille alueille.  Kun kunta sitoutuu edistämään ravinteiden kierrätystä toimintamallin mukaisesti ja tämä näkyy konkreettisesti kunnan, yritysten ja muiden toimijoiden toiminnassa alueella, voidaan sanoa, että kunta on Ravinneneutraali. 

Toimintamalli kehitettiin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hallinnoimassa kehittämishankkeessa vuosina 2015 - 2017.  Hanke oli osa ympäristöministeriön ravinteiden kierrätystä edistävää ja Saaristomeren tilan parantamista koskevaa ns. Raki-ohjelmaa. Työ jatkuu ELY-keskuksessa ja kunnissa yhdessä muiden sidosryhmien kanssa.

 

Hyötyä ja mahdollisuuksia ravinteiden kierrätyksestä

Orgaanisten ravinteiden kierrätys on osa luonnonvarojen kestävää käyttöä ja resurssiviisautta. Ravinteita kierrättämällä voidaan vähentää uusiutumattoman, louhittavan fosforin käyttöä, säästää väkilannoitteiden valmistukseen tarvittavaa energiaa ja lisätä ravinneomavaraisuutta. Samalla vähennetään ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta ja fosforin ja typen aiheuttamaa vesien rehevöitymistä. Tällä on suuri merkitys myös asuinympäristölle ja ihmisten hyvinvoinnille.

Hyvin suunniteltu, käytäntöä palveleva ravinteiden kierrätys tukee elinkeinotoimintaa, luo mahdollisuuksia uudelle yritystoiminnalle ja edistää työllisyyttä. Ravinteiden kierrättäminen luo tarpeita myös uuden teknologian ja uusien teknisten ratkaisujen kehittämiselle.

 

RANKU-hanke vuosina 2015 - 2017

Ravinneneutraali kunta -hankkeen tavoitteena oli edistää kunnassa tai laajemmalla alueella muodostuvien orgaanisten ravinteiden kierrätystä mahdollisimman lähellä syntypaikkaansa. Pilottikuntia olivat Vehmaa, Mynämäki, Taivassalo, Turku, Pori ja Nakkila, mutta hanke toimi koko maassa. Tuloksellisen toiminnan edellytyksenä oli laaja yhteistyö, jossa mukana oli kuntien lisäksi suuri joukko eri alojen toimijoita.

Hankkeessa luotiin uudenlainen Ravinneneutraali kunta -toimintamalli ravinteiden kierrätykseen kunnissa ja muilla alueilla. Hankkeessa järjestettiin useita kuntakokouksia, verkostoitumistilaisuuksia, infotilaisuuksia, seminaareja, pellonpiennarpäiviä ja työpajoja hankkeen pilottikuntien toiveiden mukaan. Lisäksi panostettiin yleiseen viestintään, jolla nostettiin esiin ravinteiden kierrätyksen ja kestävän käytön tarpeita, tavoitteita ja hyötyjä kaikille osapuolille.

Hanke osoitti, että kunnilla on merkittävä rooli kiertotaloudessa ja mahdollisuus konkreettisin toimin edistää ravinteiden kierrätystä sen osana. Ravinneneutraali kunta -toimintamallilla edistetään ajattelu- ja toimintatapojen muutosta kohti kiertotaloutta ja ennakoidaan sopeutumista ympäristössä ja yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin. Kunnissa nähdään, että ravinteiden kierrätys on jatkuva prosessi, joka on välttämätön osa kiertotalousratkaisuja.

 

 
RANKU kuvana
Ravinneneutraali toimintatapa tarjoaa kunnille monia hyötyjä

 
 

 

Julkaistu 11.2.2015 klo 13.52, päivitetty 5.1.2018 klo 9.39