Pilaantuneet alueet Suomessa

Valtakunnallinen Maaperän tilan tietojärjestelmä (MATTI) helpottaa maankäytön suunnittelua ja rakennusvalvontaa, on apuna pohjavesiselvityksissä ja muussa ympäristönsuojelussa sekä auttaa suunnittelemaan maaperän kunnostusta paikallisella ja valtakunnallisella tasolla.

Tietojärjestelmässä on tietoja alueista, joiden maaperään on voinut päästä haitallisia aineita tai joiden tilaa on selvitetty tai jotka on jo puhdistettu. Tiedoista on koottu julkaisu Pilaantuneet maa-alueet Suomessa – Katsaus 2013.

Pilaantuneiden alueiden kartoituksen ja kunnostamisen tilanne

Suomessa maaperän pilaantumista on selvitetty 1980-luvulta lähtien. Pilaantuneeksi epäiltyjä tai todettuja taikka jo kunnostettuja maa-alueita oli Maaperän tilan tietojärjestelmässä (MATTI) vuoden 2014 elokuussa noin 24 750 kpl.

Pilaantuneiden alueiden sijainti

Kohteet painottuvat eteläiseen Suomeen ja rannikkoalueille – toisin sanoen alueille, joilla on runsaimmin teollisuus- ja yritystoimintaa sekä tiheintä asutusta.

MATTIkohteet2014fi
Kuva 1. MATTI-kohteiden lukumäärä alueittain (13.8.2014).

Noin joka viides MATTI-kohde sijaitsee luokitellulla pohjavesialueella ja joka sadas luonnonsuojelualueella. Merkittävä osa pohjavesialueilla sijaitsevista kohteista on Etelä-Suomen harjuilla, etenkin I Salpausselän alueella. Suurin osa luonnonsuojelualueilla sijaitsevista kohteista on puolestaan Lapin ELY-keskuksen alueella, jossa Natura 2000-alueet kattavat noin kolmanneksen pinta-alasta. Yli 20 % kaikista MATTI-kohteista sijaitsee asutulla kiinteistöllä tai lähellä asutun kiinteistön rajaa. Kaikkiaan yli puolet kohteista, lähes 13 000 kohdetta, on asutuksen välittömässä läheisyydessä, alle 100 m etäisyydellä asuinalueesta.

Ympäristöä pilaava toiminta ja maankäyttö

Yleisimmät riskialttiit toimialat ovat polttoaineen jakelu, kaatopaikat sekä moottoriajoneuvojen huolto ja korjaus. Toimialajakauma kuvaa toimipaikkojen määrää ja paljolti myös kartoituksen painopistealueita, mutta ei kuitenkaan maaperän pilaantumisen aiheuttaman ongelman laajuutta ja laatua.

mattitoimialat2014_kuva2fi.png
Kuva 2. MATTI-kohteiden toimialajakauma (13.8.2014).

Toiminta jatkuu edelleen reilussa kolmanneksessa kohteita. Näillä alueilla maaperän tila tulisi selvittää viimeistään toiminnan päättyessä. Yhtä monessa kohteessa pilaantumista mahdollisesti aiheuttanut toiminta on päättynyt, mutta maaperän tilaa ei vielä ole selvitetty.

kohteidenlajit_kuva3suomeksi.png

Kuva 3. MATTI-kohteiden jakautuminen tilaa ja toimenpidetarvetta kuvaaviin lajeihin (13.8.2014).

Joka kymmenes kohteista on sellaisia, joissa tutkimusten perusteella tiedetään maaperässä olevan haitallisia aineita. Näiden alueiden osalta seuraavaksi arvioidaan joko puhdistustarve tai on jo päätetty ryhtyä kunnostustoimiin. Lopuilla kohteista ei ole toimenpidetarpeita. Niillä ei ole merkittävässä määrin haitallisia aineita tai ne on kunnostettu nykyiseen maankäyttöön soveltuvaksi. Maa-ainesten käyttörajoite on arviolta 700 kohteella ja noin 4 200:lla on alueen käyttörajoite.

Tehdyt kunnostuspäätökset

Ympäristöviranomaiset tekivät vuosina 1986–2013 lähes 4 900 pilaantuneen maa-alueen kunnostuspäätöstä. Maankäytön muutos tai kaivu- ja rakennustyöt olivat pääasialliset syyt kunnostustyöhön ryhtymiselle. Kunnostustoimet kohdistuivat asutusalueille tai niiden välittömään läheisyyteen noin 3 000 kohteessa ja luokitelluille pohjavesialueille noin 1 000 tapauksessa.

Kunnostusten tavoitteet asetettiin lähes aina alueen nykyisen tai tulevan maankäytön perusteella PIMA-asetuksen tai asetusta edeltäneen SAMASE-projektin ohjearvojen mukaisiksi. Lähes puolet kunnostuksista on tehty polttoaineen jakelun tai öljyvahinkojen alueilla. Seuraavaksi eniten on kunnostettu kaatopaikkoja ja autokorjaamoja.

pimapaatokset2013astisuomi.png
Kuva 4.  Ympäristöviranomaisten tekemät pilaantuneiden alueiden kunnostuspäätökset vuosina 1986–2013.

Kunnostukset käytännössä

Pilaantuneiden alueiden kunnostaminen toteutetaan pääosin kaivamalla maa-ainekset ja sijoittamalla ne kunnostettavan alueen ulkopuolelle, lähinnä kaatopaikoille. Kaivettuja pilaantuneita maa-aineksia viedään vuosittain välivarastoitavaksi, käsiteltäväksi tai loppusijoitettavaiksi lähes 1,5 miljoonaa tonnia. Maa-ainesten hyötykäyttöaste on korkea.

Alustavasti noin 20 000 pilaantuneeksi epäillyn tai todetun MATTI-kohteen pilaantuneisuus olisi arvioitu ja noin 11 000 kohteen kunnostaminen toteutettu nykyisellä vauhdilla noin sadan vuoden päästä. Tutkimisesta ja kunnostamisesta arvioidaan syntyvän yhteensä jopa 4 miljardin euron kustannukset.

Julkaistu 21.10.2014 klo 15.12, päivitetty 20.11.2014 klo 16.26