Nilviäistyöryhmä

Suomen kotilot, etanat ja simpukat

Nilviäistyöryhmä aloitti toimintansa vuonna 2003. Keskeisin työryhmän tehtävä on tuottaa tietoa nilviäislajeista uhanalaisuusarviointeja varten. Nilviäislajien uhanalaisuutta on arvioitu yhteensä neljä kertaa. Työryhmä vastasi nilviäisten arvioinnista vuonna 2010 ja valmistautuu seuraavaan, vuonna 2019 valmistuvaan arviointiin.

Vertigo pusilla
Vasensiemenkotilo (Vertigo pusilla) Sipoo.
© Pekka Malinen
pikkujarvisimpukka Kononen
Pikkujärvisimpukka (Anodonta anatina) Nuuksion Pitkäjärvi. © Katriina Könönen

Työryhmä keskittyi ensimmäiseen arviointiin valmistuessaan maanilviäisiin ja vesinilviäisistä erityisesti uhanalaisiin raakkuun ja vuollejokisimpukkaan. Nyttemmin työtä on tehty myös vesinilviäisten kanssa. Lajitietoja, lähinnä esiintymis- ja havaintotietoja on koottu eri lähteistä. Uhanalaisten, silmälläpidettävien ja puutteellisesti tunnettujen (DD) lajien havaintotietoja on tallennettu ympäristöhallinnon tietokantaan ja suojelusta vastaavien viranomaisten käyttöön. Työryhmä pyrkii yleisestikin lisäämään tietoa nilviäislajeistamme ja edistämään niiden suojelua.

Työryhmän eräs tehtävä on ollut nilviäislajiston selvittäminen. Maanilviäisten lajiluettelo on valmis . Suomessa on tavattu 95 maalla elävää kotilo- sekä etanalajia. Niistä 74 on Suomen varsinaiseen, luonnonvaraiseen lajistoon kuuluvia ja 21 ihmisen mukana levinneitä vieraslajeja, joista osa elää vain kasvihuoneissa.

Vesinilviäisten lajilista on tekeillä vuonna 2016. Suomen vesistöistä on tavattu noin 80 vesinilviäislajia eli noin 45–46 kotilo- ja 35 simpukkalajia. Erityisesti vesikotiloiden taksonomia ja nimistö on ollut mullistuksessa viimeisen vuosikymmenen aikana. Nimistössä on tällä hetkellä suurta vaihtelua lähteestä riippuen. Tähän asti on lajinmäärityksessä on käytetty lähinnä kotiloiden kuoren tuntomerkkejä jolloin määritys on jäänyt osan lajeista suhteen epävarmaksi vesikotiloiden kuoren suuresta lajinsisäisestä vaihtelusta johtuen. Geenisekvensointi on tuonut lajien tunnistuksesta ja levinneisyydestä uutta tietoa erityisesti Keski-Euroopassa. Lajintunnistus vaatii monesti myös sisäosien, mm. sukuelinten tutkimusta. Työ lajiston selvittämiseksi myös nykymenetelmillä on alkanut Suomessakin ja nilviäistyöryhmä on vahvasti mukana. Suomenkieliselle, ajantasaiselle, meidän lajiston kattavalle vesinilviäiskirjalle olisi tarvetta ja se onkin eräs työryhmän pitkäaikaistavoitteista.

Yhteystiedot

Puheenjohtaja Ilmari Valovirta, puh. 040 520 1909, etunimi.sukunimi@helsinki.fi

Sihteeri Ulla-Maija Liukko, puh. 0400 148 683, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Julkaistu 15.6.2016 klo 11.04, päivitetty 16.6.2016 klo 16.25