Hyppää pääsisältöön

Vesien- ja merensuojelun monet mahdollisuudet

Jokainen voi toimia omassa arjessaan ja työssään vesivastuullisesti. Tiesitkö, että myös vesienhoitoon ja merenhoitoon voi vaikuttaa 15.12.2023 alkaen antamalla palautetta suunnittelusta ja meriympäristön tila-arviosta
Kuva
Nainen seisoo puron reunalla ja ojentaa haavia veteen. Kyse on sähkökoekalastuksesta Imatralla.
Vesistöjen tutkimuksen, seurannan ja kunnostusten tarvitsemaa tietoa kootaan monella tavalla. Imatralla on kerätty tietoa kalastosta esimerkiksi sähkökoekalastuksen avulla. © Pekka Vähänäkki, Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Kommentoi vesien- ja merenhoitoa ohjaavaa suunnittelua 15.12.2023 alkaen

Vaikuta vesiin ELY-keskusten valmistelemissa kuulemisissa, joissa pyydetään kommentteja meriympäristön tilan arviosta sekä vesienhoidon suunnittelun aikataulusta, työohjelmasta ja keskeisistä kysymyksistä. Lisäksi voit kommentoida 15.3.2024 alkaen ehdotuksia merkittävistä tulvariskialueista.

Lisätietoja julkaistaan 15.12. ELY-keskusten virallisissa kanavissa, ely-keskus.fi-palvelussa sekä näillä sivuilla. 

Vesien- ja merenhoidossa tarvitaan kaikkien panosta – myös sinun

Vesien- ja merenhoito on koko maan kattavaa järjestelmällistä suunnittelua ja toimintaa, jonka tavoitteena on vesien hyvä tila. Voit osallistua vesien- ja merenhoidon suunnitteluun ja toimenpiteiden toteuttamiseen omalla lähialueellasi ja koko maan tasolla. Paikalliset toimijat voivat vaikuttaa tehokkaasti vesien tilaan yhdistämällä voimansa.

Vesien- ja merenhoidon tavoitteena on turvata hyvälaatuiset pohjavedet, järvet, joet sekä rannikko- ja merivedet.

Vaikuta vesiin – Kommentoi suunnitelmia kuulemisten aikana

Vesien- ja merensuojelun perustana Suomessa ovat ELY-keskusten valmistelemat vesien- ja merenhoitosuunnitelmat. Mutta onko suunnitelmista esimerkiksi unohtunut joitakin toimenpiteitä tai onko lähivesistösi osalta painotettu oikeita asioita? Voit antaa suunnitelmista palautetta kuulemisten yhteydessä.

Käytännössä kommentointi on mahdollista keskimäärin joka toinen vuosi. Vesien- ja merenhoidon kolme suunnitteluvaihetta etenevät kuuden vuoden sykleissä. Kuulemisajoista ilmoitetaan esimerkiksi tällä verkkosivulla, ELY-keskusten virallisissa tiedotuskanavissa ja ELY-keskusten omilla verkkosivuilla.

Lisätietoa vesien- ja merenhoidon suunnitteluvaiheista, toimijoista ja vastuista

Vaikuta yhteistyöryhmän kautta

Vesien käyttäjät ja muut toimijat voivat vaikuttaa suunnitteluun myös ELY-keskusten koordinoimien yhteistyöryhmien jäsenten kautta. Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä ryhmien jäseniin tai puheenjohtajiin. Yhteistyöryhmät osallistuvat vesien- ja merenhoitosuunnitelmien valmisteluun.

Ryhmät kokoavat alueen keskeiset vesien- ja merenhoitoon ja käyttöön liittyvät toimijat. Näitä ovat mm. kunnat, maakuntien liitot, ympäristöjärjestöt sekä teollisuuden, maa- ja metsätalouden ja vesihuollon toimijat. Yhteistyöryhmän jäsenet toimivat linkkinä ja tiedotuskanavana taustaorganisaatioidensa ja yhteistyöryhmän välillä.

Lisätietoa vesien- ja merenhoidon suunnitteluvaiheista, toimijoista ja vastuista

Näin suunnitelmia toteutetaan eri aloilla

Yhteistyötä ja toimenpiteitä tarvitaan yhteiskunnan kaikilla aloilla, jotta vesien- ja merenhoidon tavoite, eli vesien hyvä tila, voidaan saavuttaa vuoteen 2027 mennessä. Tarvittavat toimenpiteet on määritelty tarkemmin ELY-keskuskohtaisissa toimenpideohjelmissa.

Kaikki ohjelmiin kirjatut vesien tilaa parantavat toimenpiteet tulisi olla toteutettu tai vähintäänkin käynnissä 2027 mennessä. Suunniteltuihin toimenpiteisiin voi tutustua julkaisujen lisäksi vesienhoidon toimenpideohjelmien karttapalvelussa (eTPO.fi).

Mitä vesien- ja merenhoidon toimenpiteet ovat?

Vesien- ja merenhoidon toimenpiteillä vähennetään ihmistoiminnan kielteisiä vaikutuksia järviin, jokiin, rannikko- ja pohjavesiin. Vesien tilaan vaikuttamisessa keskeistä on kehittää valuma-aluelähtöistä vesiensuojelua ja vahvistaa toimijoiden yhteistyötä. 

Perustoimenpiteet perustuvat lainsäädäntöön. Niiden lisäksi on täydentäviä toimenpiteitä ja erilaisia valtakunnallisia ohjauskeinoja, jotka voivat olla esimerkiksi lainsäädännöllisiä, taloudellisia tai tiedon- ja ohjeidenvälitystä. 

  • Yhdyskunnat: Toimenpiteillä tehostetaan yhdyskuntien jätevesien puhdistusta sekä vähennetään häiriötilanteista aiheutuvia päästöjä. Käytännön toimenpiteillä tehostetaan jätevedenpuhdistamoiden toimintaa sekä ylläpidetään ja parannetaan viemärijärjestelmää. 
  • Haja-asutus: Neuvonnan ja tuen avulla pyritään varmistamaan, että haja-asutuksen kiinteistökohtainen jäteveden käsittely vähentää asianmukaisesti ravinnekuormitusta ja epäpuhtauksia erityisesti vesistöjen läheisyydessä.
  • Teollisuus ja kaivostoiminta: Teollisuuden ja kaivostoiminnan toimenpiteillä pyritään ensisijaisesti vähentämään vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden päästöjä. Toimenpiteillä vähennetään myös ravinteiden ja orgaanisten aineiden kuormitusta järviin ja jokiin. Teollisuuden ja kaivosten toimintaa säädellään ympäristöluvilla ja edellyttämällä parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamista.
  • Maatalous: Maatalouden toimenpiteillä pyritään ensisijaisesti vähentämään maataloudesta aiheutuvaa ravinnekuormitusta. Toimenpiteet ja suositukset liittyvät vesistöjen suojavyöhykkeisiin, kosteikkoihin, kasvillisuuteen, kasvinsuojeluaineisiin, lantaan sekä ravinteiden ja orgaanisen aineksen kierrättämiseen. Pääosa toimenpiteistä perustuu Manner-Suomen maaseutuohjelman rahoitukseen.
  • Metsätalous: Metsätalouden toimenpiteillä pyritään vähentämään ja hillitsemään valumavesien kiintoaines- ja ravinnehuuhtoumia erityisesti herkimmissä latvavesissä, joissa muu vesistön kuormitus on yleensä vähäisempää. Tavoitteena on tehdä herkille alueille vesiensuojelusuunnitelma, joka voi sisältää erilaisia toimenpiteitä kuten pintavalutuskenttiä, laskeutusaltaita, pohja- ja virtaamansäätöpatoja, kosteikkoja ja näiden yhdistelmiä sekä jatkuvapeitteistä kasvatusta. Tyypillisiä toimenpiteitä ovat myös uudistushakkuiden yhteydessä jätettävät vesistöjen suojakaistat ja kunnostusojitusten vesiensuojelusuunnittelu ja -rakenteet. 
  • Turvetuotanto: Turvetuotannon toimenpiteillä pyritään siihen, että kaikki valumavedet käsitellään ympärivuotisesti toiminnassa olevilla vesienkäsittelyrakenteilla, jotka pidättävät valumavesistä kiintoainetta, humusta, ravinteita ja haitta-aineita ja samalla säätelevät virtaamaa.
  • Vesirakentamista ja säännöstelyä: 
    Säännöstelyä ja vesirakentamista koskevilla toimenpiteillä pyritään helpottamaan kalankulkua ja vähentämään säännöstelystä vesiluonnolle aiheutuvia haittoja.
  • Kalankasvatus: Kalankasvatuksen toimenpiteillä pyritään siihen, että uudet kalankasvatuslaitokset sijoitettaisiin alueille, missä ne aiheuttavat mahdollisimman vähän kuormitusta tai haittaa vesien käyttäjille ja vesiluonnolle. Lisäksi pyritään kehittämään kalankasvattamoilla käytettäviä rehuja ja ruokintamenetelmiä ravinnekuormituksen vähentämiseksi.
  • Liikenne: Liikenteen toimenpiteillä pyritään vähentämään pilaantumisriskiä pohjavesialueille. Erityisesti uudet ja parannettavat liikenneväylät pyritään suunnittelemaan niin, ettei väylän rakentamisesta, kunnossapidosta tai liikenteestä aiheudu riskiä pohjavesille. 
  • Maa-ainesten otto: Maa-ainesten oton toimenpiteillä pyritään nykyisen ja aiemman toiminnan aiheuttamien riskien ja haittojen vähentämiseen. Lisäksi yritetään tehostaa mahdollisten haittojen seurantaa. Tyypillisesti tavoitteena on esimerkiksi laatia maa-ainesten ottoalueille kunnostus- ja yleissuunnitelma sekä tehostaa lupaehtojen valvontaa. 
  • Alueidenkäyttö: Maankäytön tavoitteena on vesien suojelua tukevien valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden edistäminen kaavoituksessa sekä hyvien käytäntöjen edistäminen maankäytön ohjauksen ja pinta- ja pohjavesien suojelussa. Lisäksi pyritään saamaan aikaan vesienhoidollisesti kestävää suunnittelua kaikilla kaavatasoilla maankäyttö- ja rakennuslain keinovalikoimaa hyödyntämällä.
  • Pohjavesien suojelusuunnitelmat ja selvitykset: Pohjaveden suojelusuunnitelman laatimisen yhteydessä tehtävillä selvityksillä tarkennetaan pohjavesialueen hydrogeologista tietämystä ja riskinarviointia. Näiden tietojen pohjalta suunnitelmassa esitetään pohjavesialueelle suojelu- ja mahdolliset kunnostustoimenpiteet.
  • Pilaantuneet maa-alueet ja sedimentit: Pilaantuneiden maa-alueiden toimenpiteet koskevat pilaantuneisuuden selvittämistä, pilaantuneen kohteen riskinarviointia, kunnostussuunnittelua ja varsinaista kunnostusta. 
  • Vedenotto: Vedenottoon liittyvät toimenpiteet sisältävät pohjavedenoton vaikutusten selvittämisen, mahdollisen lupaharkinnan tai luvan päivittämisen, vedenottamon suoja-alueen perustamisen ja ylläpidon sekä raakaveden laadun seurannan tehostamisen.
  • Turkistuotanto: Turkistuotannon toimenpiteillä pyritään vähentämään päästöjä vesitöihin ja pohjavesiin sekä maaperään. Tyypillisiä toimenpiteitä ovat valumavesien hallinta, turkislannan prosessointi ja tilojen neuvonta vesiensuojelun tehostamisessa.

Poikkileikkaavia toimenpiteitä: 

  • Vesistökunnostus: 
    Vesistökunnostushankkeilla pyritään ensisijaisesti vähentämään rehevöitymisestä aiheutuvia haittoja. Kunnostustoimenpiteistä merkittävimpiä ovat hoitokalastus ja vesikasvillisuuden poistaminen. Jos halutaan hillitä rehevöitymistä pysyvästi, on vähennettävä myös maa- ja metsätalouden sekä muiden toimintojen aiheuttamaa kuormitusta. Tällöin on keskeistä parantaa eri keinoin veden pidätyskykyä valuma-alueella. Erityisesti virtavesissä olennaisia ovat hydrologiaa ja morfologiaa parantavat toimet.
  • Happamuuden torjunta: Happamuuden torjunnan toimenpiteillä pyritään vähentämään maaperän kuivatuksen aiheuttamia ympäristöhaittoja. Happamuushaittoja syntyy kuivatusten myötä erityisesti viljelyalueilla mutta myös turvetuotannon ja metsätalouden kuivatusten vaikutuksesta.

Mitä merenhoidon toimenpiteitä on tarjolla

Merenhoidon toimenpiteillä parannetaan meriympäristön tilaa ja pienennetään siihen kohdistuvia paineita. Toimenpiteillä vähennetään rehevöitymistä, haitallisia aineita, roskia, vedenalaista melua, kalastuksen ja merenkulun aiheuttamia paineita sekä merenpohjaan kohdistuvia fyysisiä paineita. 

Meren tilaa parannetaan mm. merialuesuunnittelun avulla sekä turvaamalla luonnon monimuotoisuutta ja estämällä vieraslajien leviämistä. 
 

Vesiensuojelun toimenpiteiden toteutus riippuu monen eri tahon toimista ja rahoituksesta. Näitä ovat esimerkiksi toiminnanharjoittajat, yritykset, kotitaloudet, kansalaisjärjestöt, valtion  viranomaiset, aluehallintovirastot, kunnat, maakuntien liitot, tutkimuslaitokset, etujärjestöt, yhdistykset ja vapaaehtoiset toimijat.

Kauden 2016-2021 toteutuneiden vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tilanne on koottu omaan palveluun

Erityinen vastuu kestävästä vedenkäytöstä ja vesien suojelusta on niillä yrityksillä ja maanomistajilla, joiden toiminta vaikuttaa vesien tilaan.

Eri hallinnonalat edistävät vesien- ja merenhoitotoimenpiteiden toteutusta omien resurssiensa ja toimivaltansa rajoissa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että suunnitelmiin ei sisälly automaattisesti rahoitusta kaikille ehdotetuille toimille. Osa toimenpiteistä toteutuu esimerkiksi yritystoiminnalle asetettujen lupaehtojen muodossa ja osa vapaaehtoisvoimin.

Aktiivisten paikallisten toimijoiden merkitys vesien- ja merensuojelussa on suuri. Käytännössä suojelu perustuu usein toimijoiden vapaaehtoisuuteen ja eri tahojen yhteistyöhön. Usein työn alussa on suunniteltava, mistä sille saadaan rahoitus. 

Suunnitelmat, ohjelmat ja asiantuntijoiden suunnitteluoppaat

Kaikki vesien- ja merenhoitoon liittyvät suunnitelmat, dokumentit sekä ELY-keskusten ja vesienhoitoaluiden sivut löytyvät Vesien- ja merenhoidon suunnitelmat -sivulta.

Asiantuntijoiden tukimateriaalit ja ohjeet ovat saatavilla sivulla Vesien- ja merenhoidon suunnitteluoppaat asiantuntijoille

Julkaisija

Suomen ympäristökeskus (Syke)