Geologiset muodostumat

AJANKOHTAISTA

Selvitys Lapin arvokkaista kallioalueista on valmistunut. Lapista inventoitiin 194 kallioaluetta, joista valtakunnallisesti arvokkaiksi luokiteltiin 136 aluetta. Selvitystä on tehty ympäristöministeriön toimeksiannosta ja se on osa jo vuonna 1989 alkanutta kallioalueiden valtakunnallista inventointia. Selvityksessä on arvotettu ja rajattu sellaiset kallioalueet, joiden geologiset, biologiset ja maisemalliset arvot ovat maa-aineslain tarkoittamalla tavalla valtakunnallisesti merkittäviä.

Valmistunut selvitys tulee toimimaan tietopohjana maakunnan alueiden käytön suunnittelussa ja kuntien ympäristölupamenettelyssä. Selvitys ei ole suojeluohjelma, eikä sillä ole suoraan lakiin perustuvia oikeudellisia vaikutuksia.

Geologisilla muodostumilla tarkoitetaan kallio- ja maaperässä olevia luonnon muodostumia ja rakenteita, jotka ovat syntyneet yleensä hyvin hitaiden erilaisten ja eri-ikäisten geologisten prosessien tuloksena. Geologisia muodostumia voidaan pitää ihmisen aikaskaalassa tarkasteltuna pysyvinä ja ainutkertaisina osina geologista kehityshistoriaa.

Geologiset muodostumat voivat olla kooltaan pieniä, maastossa helposti hahmotettavia kohteita, kuten esimerkiksi hiidenkirnu tai kalliossa erottuva kivilajijuoni. Suurempien muodostumien ja rakenteiden kuten kivilajien laajojen poimurakenteiden tai harjujaksojen kyseessä ollessa, voidaan niistä yleensä maisemassa kerralla havaita vain osa.

Tervolan Luppovaaran kivikkoa
Tervolan Luppovaaralla 2 200 miljoonaa vuotta vanhan kvartsiittikallion juurella on geologisesti nuorta, noin 10 000 vuotta vanhaa Ancylusjärven rantakivikkoa. © Jukka Husa, SYKE.

Elollisen luonnon perusta

Maa- ja kallioperän geologiset tekijät vaikuttavat alueen kasvillisuuteen ja edelleen alueen muuhun eliöstöön. Korkeat kalliot ja harjut koetaan osana kaunista ympäristöä ja maisemaa. Kallio- ja maaperämuodostumiin liittyy myös virkistys- ja harrastustoimintaan liittyviä arvoja sekä arkeologisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja.

Maankamaran geologiset ominaisuudet ovat tärkeitä asutukselle, elinkeinoelämälle ja kulttuurille. Geologiset muodostumat ovat merkittäviä energia- ja raaka-ainelähteitä, ja niitä tulee hyödyntää noudattamalla ekologisesti kestävän käytön periaatetta.

Suomessa geologisten muodostumien suojelu perustuu pääasiassa luonnonsuojelulakiin ja maa-aineslakiin. Pienialaisia geologisia esiintymiä on rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla luonnonmuistomerkkeinä.

Geologisen monimuotoisuuden selvittämiseksi ja turvaamiseksi ympäristöhallinto on alan asiantuntijalaitosten kanssa inventoinut ja arvottanut geologisia muodostumia. Arvokkaat harjualueet on suojeltu valtioneuvoston periaatepäätöksellä vuonna 1984 harjujensuojeluohjelmalla. Valtakunnallisia inventointeja on tehty 1990 luvulta lähtien luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaista kallioalueista, kallioperän pienkohteista, arvokkaista moreenimuodostumista sekä arvokkaista tuuli- ja rantakerrostumista. Vuonna 2011 aloitettiin kivikkotyyppien valtakunnallinen inventointi Geologian tutkimuskeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyönä.

Lisätietoja

Neuvotteleva virkamies Juhani  Gustafsson, ympäristöministeriö, puh. +358 295 250 338, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Vanhempi tutkija Jukka Husa, Suomen ympäristökeskus, puh. +358 295 251 192, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Vanhempi tutkija Jari Teeriaho, Suomen ympäristökeskus, puh. +358 295 251 687, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Lapin valtakunnallisesti arvokkaat kallioalueet on kartoitettu 10.11.2015
Lapissa on yli 130 luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokasta kallioaluetta. Tämä käy ilmi Suomen ympäristökeskuksen selvityksestä, jossa arvioitiin maakunnan kallioluontoa. Juuri valmistunut selvitys toimii tietopohjana maakunnan alueiden käytön suunnittelussa ja kuntien lupamenettelyissä.
Lue lisää
Julkaistu 9.11.2015 klo 14.45, päivitetty 14.4.2016 klo 16.32