Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet
Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi kattaa koko Suomen. Ylä-Lapin kohteet ovat pääpiirteiltään saamelaisia kulttuurimaisemia, jotka edustavat poronhoitoon ja muihin luontaiselinkeinoihin perustuvia maisematyyppejä. Merialueiden kohteisiin sisältyy saaristoalueiden elinkeinomaisemia. Mukana on myös metsätalouden maisematyyppejä sekä historiallisesti ja maisemallisesti huomattavia maisemanähtävyyksiä.
Maisema-alueet maakunnittain
Karttapalvelu ja paikkatietoaineistot
Videoita maisema-alueilta
Selaa videoita (YouTube)
- Aavasaksan maisemat
- Eteläisen Tornionlaakson maisemat
- Etelä-Päijänteen kulttuuri- ja harjusaarimaisemat
- Halikonjokilaakson viljelymaisema
- Iijoen jokivarsimaisemat
- Kaukosen kylämaisema
- Kuortaneenjärven kulttuurimaisemat
- Kymijokilaakson kulttuurimaisema
- Kyrönjokilaakson kulttuurimaisemat
- Köyliönjärven kulttuurimaisema
- Lestijokilaakson kulttuurimaisema
- Limingan lakeuden kulttuurimaisema
- Nummenjoen ja Pusulanjoen viljelylaakso
- Paukarlahden viljelymaisema
- Saarijärvenreitin kulttuurimaisemat
- Siuntion ja Degerbyn viljelymaisemat
- Sääksmäen ja Tarttilan kulttuurimaisemat
- Tammelan kulttuurimaisemat
Dronekuvaus ja videoeditointi: Martina Motzbäuchel / Valokuvaus Lichtwerk
Maisema-alueet perustuvat maankäyttö- ja rakennuslakiin
Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999, MRL) valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) edellyttävät, että valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvojen turvaamisesta huolehditaan. Tämä on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 24 §:n mukaan otettava huomioon valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa.
Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit, jotka koskevat valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita, valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY) ja valtakunnallisesti merkittäviä arkeologisia kohteita, muodostavat tietopohjan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisten kulttuuriympäristön arvojen huomioimiselle.
Maisemien arviointi perustuu alueiden ominais- ja erityispiirteiden tarkastelun ohella maisemamaakuntajakoon, joka sai nykyisen muotonsa vuonna 1992. Arvokkaita maisema-alueita valittaessa on huolehdittu siitä, että jokaisen maisemamaakunnan tärkeimmät piirteet tulevat edustetuiksi. Samalla on varmistettu alueiden tasainen jakautuminen kautta maan.
Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet inventoitiin vuosina 2010–2015. Inventointia täydennettiin julkisissa kuulemisissa ja lausuntokierrosten yhteydessä saatujen palautteiden pohjalta vuosina 2016–2021. Maisema-alueita koskevista selvityksistä vastasi ympäristöministeriö.
Inventoinnin tulos (VAMA 2021) otettiin valtioneuvoston päätöksellä 18.11.2021 maankäyttö- ja rakennuslain mukaisten valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi. VAMA 2021 korvaa valtioneuvoston 5.1.1995 periaatepäätöksen mukaisen aiemman inventoinnin. Sen avulla pyritään sekä turvaamaan edustavien ja elinvoimaisten maaseutumaisemien säilyminen että herättämään kiinnostusta maisemanhoitoa kohtaan. Inventointi vastaa myös Euroopan neuvoston maisemayleissopimuksen (2000/2006) tavoitteisiin.
- Valtioneuvoston päätös YM/2021/70 (Valtioneuvosto)
- Opas arvokkaiden maisema-alueiden maankäytön suunnitteluun (Maa- ja kotitalousnaiset)
- Euroopan neuvoston maisemayleissopimus (finlex.fi)
Maisemat ovat muuttuvia
Maisemat muuttuvat jatkuvasti sekä ihmisen toiminnan että luonnon ilmiöiden seurauksena. Suurin osa muutoksesta on esimerkiksi vuodenkierrosta tai sääilmiöistä johtuvaa lyhytaikaista palautuvaa vaihtelua. Muutokset voivat olla myös pidempiaikaisia tai pysyviä.
VAMA-alueilla muutoksia seurataan valokuvaamalla ja videoimalla. Kuva-aineistojen avulla voidaan tarkastella maisemiin liittyviä ilmiöitä ja muutosten vaikutuksia.
Lisätietoja
Tutkija Nina Ahola, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi
Ympäristöneuvos Timo Turunen, ympäristöministeriö, etunimi.sukunimi@gov.fi