Melulle altistutaan laajasti

Ympäristömelu vaivaa huomattavaa osaa suomalaisten asuinympäristöistä. Melu heikentää asukkaiden hyvinvointia, vähentää asuinalueiden viihtyisyyttä ja alentaa asuntojen arvoa. Todella hiljaisia alueita löytyy vain kaukana asutuskeskuksista, jos sieltäkään.

Melun häiritsevyyteen vaikuttavat melun voimakkuuden ohella myös muun muassa melun laatu ja ajankohta sekä melun kokijan yksilölliset ominaisuudet. Tämä asettaa haasteita sekä meluvaikutusten arvioinnille että meluntorjunnalle. Ympäristömelun torjuntaa ohjaa EU:n ympäristömeludirektiivi ja siihen perustuva suomalainen lainsäädäntö, joka sisältää muun muassa ohjearvot asuinalueiden melutasolle.

Melu koskettaa laajaa ihmisjoukkoa

Ohjearvot ylittävälle ympäristömelulle altistuu Suomessa vähintään 700 000 ihmistä. Ohjearvot perustuvat keskiäänitasoon, joka saa olla asuinalueilla päiväsaikaan enintään 55 ja yöaikaan enintään 50 desibeliä. Keskiäänitaso ei kuitenkaan anna täyttä kuvaa melutilanteesta. Esimerkiksi sykkivä melu tai lyhyet voimakkaat melupiikit voivat häiritä elämää ja yöunta sielläkin, missä ohjearvot eivät ylity.

Hiljaisuus on harvinaista

Meluisan asuinympäristön vastapainoksi moni kaipaa hiljaisuuden kokemuksia. Syvää hiljaisuutta, jossa keskiäänitaso on alle 30 desibeliä, löytyy Etelä-Suomesta vain harvasta paikasta. Lapin erämaissa hiljaisia alueita on eniten, mutta sielläkin hiljaisuuden rikkoo herkästi lentokoneen tai moottorikelkan ääni. Kaupungeissa kohtalaisen hiljaisina pidetään alueita, joilla keskiäänitaso on alle 45–50 desibeliä.

Valtaosa melusta tulee tieliikenteestä

Noin 85 prosenttia ohjearvot ylittävästä melualtistuksesta johtuu tieliikenteestä. Muita merkittäviä ympäristömelun lähteitä ovat raide- ja lentoliikenne, satamat ja teollisuuslaitokset sekä ilmastointilaitteet ja muut tekniset laitteet. Tilapäistä melua aiheuttavat muun muassa rakentamis- ja korjaustyöt sekä ulkotapahtumat. 

Melu vaikuttaa suomalaisten terveyteen

Ympäristömelulla on todettu olevan suoria terveysvaikutuksia, minkä lisäksi se kuormittaa ihmisten arkielämää: aiheuttaa stressiä ja vaikeuttaa keskittymistä. Melusta koituvien terveyshaittojen merkitystä mitataan menetettyinä hyvinä elinvuosina. Liikennemelusta koituvien vakavien terveysvaikutusten – sydänsairauksien ja unihäiriöiden – on arvioitu aiheuttavan Suomessa vuositasolla liki 2000 menetettyä hyvää elinvuotta.

• Melun terveysvaikutukset (thl.fi)
• Liikennemelun vaikutukset terveyteen (Health impacts of exposure to noise from transport, eea.europa.eu)

Meluselvitykset luovat pohjan meluntorjunnalle

EU:n ympäristömeludirektiivi edellyttää, että suurimmista väestökeskittymistä ja vilkkaimmista teistä, rautateistä ja lentopaikoista tehdään meluselvitykset viiden vuoden välein. Selvitysten toteuttamisesta säädetään valtioneuvoston asetuksessa. Selvitysten pohjalta alueille laaditaan meluntorjunnan toimintasuunnitelmat, joilla pienennetään melulle altistuvien joukkoa ja vähennetään melun haittavaikutuksia.

Melua torjutaan eri tavoin

Meluntorjunnan keinovalikoima on laaja. Melupäästöjä pienennetään muun muassa laitteille ja toiminnalle asetettavilla määräyksillä ja ohjearvoilla. Melun leviämistä äänilähteestä estetään erilaisin rakentein, ja asukkaita suojataan melulta rakennusten hyvällä äänieristyksellä. Kaavoitus tarjoaa tehokkaan keinon ehkäistä meluongelmien syntyä. Kaavoituksella voidaan myös vaalia hiljaisia alueita, joita on kartoitettu useissa kaupungeissa ja maakunnissa.