Ensimmäinen Edellinen
1
2
3
4
5
6
7
...
10
Seuraava Viimeinen

Tulvatasanteet
Sisältösivu | Julkaistu: 20.11.2014

Uoman vedenjohtokykyä voidaan parantaa kaivamalla uoma poikkileikkaukseltaan kaksitasoiseksi. Penkan yläosa kaivetaan tulvatasanteeksi ja uoman pohja jätetään koskematta. Tulvatasanteiden alapuolelle...

Vesi > Vesien käyttö > Maankuivatus ja ojitus > Luonnonmukainen peruskuivatus > Tulvatasanteet
Vesikasvillisuuden niitto
Sisältösivu | Julkaistu: 20.11.2014

Uoman vedenjohtokyvyn parantamiseen voi riittää uoman kasvillisuuden niittäminen tai pajukoiden   poistaminen.  Liian tiheä vesikasvillisuus voi olla haitaksi puron eliöstölle ja estää kalo...

Vesi > Vesien käyttö > Maankuivatus ja ojitus > Luonnonmukainen peruskuivatus > Vesikasvillisuuden niitto
Puron lähtötilanteen selvittäminen
Sisältösivu | Julkaistu: 6.3.2015

Happirikas, virtaava vesi sekä suojapaikkojen ja ravinnon runsaus ovat luoneet edellytykset ainutlaatuisen eliöstön kehittymiselle puroissa. Kunnostusta suunniteltaessa täytyy selvittää puron ja sen ...

Vesi > Vesistöjen kunnostus > Pienvesien kunnostus > Purojen kunnostus > Puron lähtötilanteen selvittäminen
Kemijärven vesistökunnostukset vuosina 2012-2014
Sisältösivu | Julkaistu: 8.12.2014

    Pöyliöjärven uusi avantouintipaikka. Kuva Sakari Juujärvi. Ajankohtaista Kemijärven Pöyliöjärven avantouintipaikka on kokenut muodonmuutoksen. Uimahallikylp...

Vesistökunnostusverkosto > Hankkeet > Kemijärven vesistökunnostukset vuosina 2012-2014
Anttilan pohjapadon kunnostus
Sisältösivu | Julkaistu: 8.12.2014

Pohjapadon suisteet ja kiveykset tehtiin syksyllä 2010. Kuva otettu kesäkuussa 2011 Hirvihaaranjoki (Mäntsälänjoki, Mustijoki) saa alkunsa Sulkavanjärvestä, joka sijaitsee Mäntsälän kunnan...

Uudenmaan kalateitä > Anttilan pohjapadon kunnostus
Fallforsenin pohjakynnyksen monipuolistaminen
Sisältösivu | Julkaistu: 8.12.2014

Pohjakynnyksen alaosa heti kunnostusten jälkeen vuonna 2010 . Taasianjoki virtaa Itä-Uudellamaalla Lapinjärven ja Ruotsinpyhtään läpi. Ahtaimpien koskipaikkojen perkauksia on tehty Taasi...

Uudenmaan kalateitä > Fallforsenin pohjakynnyksen monipuolistaminen
Ingarskilanjoen myllypadon kalatie
Sisältösivu | Julkaistu: 8.12.2014

Kalatie vuonna 2000, ensimmäiset kivet lisätty. Ingarskilan myllypato on rakennettu 1919 ja vettä käytettiin myllyn ja raamisahan toimintaan vuoteen 1968 asti. Vuonna 1988 valmist...

Uudenmaan kalateitä > Ingarskilanjoen myllypadon kalatie
Kaukaksen kalatie
Sisältösivu | Julkaistu: 8.12.2014

Kaukaksen kalatie syksyllä 2006 Keravanjoki on Vantaanjoen pisin sivuhaara, jonka pituus on 65 km. Se alkaa Hyvinkään Ridasjärvestä ja yhtyy Vantaanjoen pääuomaan Helsingin ja Vantaan r...

Uudenmaan kalateitä > Kaukaksen kalatie
Kocksbybäckenin patomuutos
Sisältösivu | Julkaistu: 8.12.2014

Kocksbybäckenin pohjakynnykset kunnostuksen jälkeen elokuussa 2004 Vuonna 2000 tehdyssä inventoinnissa havaittiin, että Ingarskilanjoen alimmassa sivu-uomassa Kocksbybäckenissä oli noin...

Uudenmaan kalateitä > Kocksbybäckenin patomuutos
Kuuskosken kalatie
Sisältösivu | Julkaistu: 8.12.2014

  Koskenkylänjoen Kuuskosken luonnonmukainen kalatie on rakennettu vuonna 2008. Kuuskosken kalatien ansiosta vaelluskaloilla on nousumahdollisuus Koskenkylänjoen ylempiin osiin mm. K...

Uudenmaan kalateitä > Kuuskosken kalatie
Lontoon pohjapadon kalatie
Sisältösivu | Julkaistu: 8.12.2014

Pohjapato alhaalta kuvattuna kesäkuussa 2011 . Hirvihaaranjoki (Mäntsälänjoki, Mustijoki) saa alkunsa Sulkavanjärvestä, joka sijaitsee Mäntsälän kunnan pohjoisosassa lähellä Kärkölän raj...

Uudenmaan kalateitä > Lontoon pohjapadon kalatie
Sågarsinkosken kalatieratkaisut
Sisältösivu | Julkaistu: 8.12.2014

Sågarsinkosken luonnonmukaisen kalatien yläosa, jossa näkyy tukimuuriin tehty aukko johdettavalle vedelle. Siuntionjoen vesistöalueen pinta-ala on 487 km 2 ja järvisyys 5,2 %. Lohjanh...

Uudenmaan kalateitä > Sågarsinkosken kalatieratkaisut
Talin kastelualtaan patomuutos
Sisältösivu | Julkaistu: 8.12.2014

Kalatie alavirrasta ylöspäin kuvattuna . Mätäjoen pääuoma saa alkunsa Vantaan kaupungin Kaivokselan kaupunginosan pohjoispuolelta Hämeenlinnan väylän läheisyydestä. Helsingin, Vantaan ja...

Uudenmaan kalateitä > Talin kastelualtaan patomuutos
Uudenmaan kalateitä
Sisältösivu | Julkaistu: 8.12.2014

Kuuskosken kalatie neljä vuotta valmistumisen jälkeen syyskuussa 2012. Kuva: Pasi Lempinen Kalojen vaelluksia joissa ja puroissa haittaavat tai estävät monenlaiset padot. Kalateiden avull...

Uudenmaan kalateitä
Vakkolankosken kalatie
Sisältösivu | Julkaistu: 8.12.2014

Vakkolankoski ennen kalatien rakentamista. Etualalla louhittu ja kivetty kalatie sekä betoninen väliseinä, jolla rajoitetaan kalatiehen tulevan veden määrää. Vakkolankoski s...

Uudenmaan kalateitä > Vakkolankosken kalatie
Iijoen kalatiet 2011-2013
Sisältösivu | Julkaistu: 19.11.2014

Havainnekuva kalatiestä Raasakan voimalaitosalueella. Iijoen alajuoksulle rakennettiin vuosina 1961 - 1971 viisi vesivoimalaitosta ja samalla aloitettiin vesistön latvaosissa olevien Kostonjä...

Vesistökunnostusverkosto > Hankkeet > Iijoen kalatiet 2011-2013
Brasaksen kalatie
Sisältösivu | Julkaistu: 8.12.2014

Mustijoen vesilaitospadolla säännöstellään Mustijokea Kilpilahden tuotantolaitosten vedenhankintaa varten. Vuonna 1994 valmistuneen Mustijoen vesilaitospadon kalatien eli Brasaksen kalatien ka...

Uudenmaan kalateitä > Brasaksen kalatie
Maatalouden vesiensuojelu - Kaakkois-Suomi
Sisältösivu | Julkaistu: 10.11.2014

Kaakkois-Suomessa maatalouden vesiensuojelua tehostamiseksi alkoi vuonna 2010 syyskuussa Ravi- eli Ravinteet satoon, vesistöt kuntoon- hanke, joka päättyi 2013  joulukuussa.  Hankkeen......

Vesi > Vesiensuojelu > Maatalous > Maatalouden vesiensuojelu - Kaakkois-Suomi
Vaelluskalafoorumi 7.10.2014, Espoo
Sisältösivu | Julkaistu: 21.10.2014

Ohjelma Kokouksen avaus - Jukka Muotka, Fortum Power and Heat Oy Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen tehtävät valtalkunnallisena rakennettujen vesien kunnostuksen asiantuntijana - Arto Lehto, ......

Vesistökunnostusverkosto > Vaelluskalafoorumi > Vaelluskalafoorumi 7.10.2014, Espoo
Vesienhoitoalueet
Sisältösivu | Julkaistu: 11.11.2013

Vesienhoitoa suunnitellaan Suomessa vesienhoitoalueittain. Vesienhoitoalue muodostuu yhdestä tai useammasta vesistöalueesta. Vesienhoitoalueilla laaditaan hoitosuunnitelmia ja toimenpideohjelmia, joid...

Vesi > Vesiensuojelu > Vesienhoidon suunnittelu ja yhteistyö > Vesienhoitoalueet

Ensimmäinen Edellinen
1
2
3
4
5
6
7
...
10
Seuraava Viimeinen