Kuukauden luku

Heinäkuun luku: Suomessa on 811 järveä, joiden ekologisessa tilassa on parannettavaa.

kuukauden_luku_ekologinen_tila
 

Suomen järvien tila on keskimäärin hyvä ja
85 % järviemme pinta-alasta on EU:n vesipuitedirektiivin mukaisen ekologisen luokittelun mukaan hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Suomessa on kuitenkin vielä 811 järveä, jotka on luokiteltu tyydyttävään, välttävään tai huonoon tilaan.

Suomen noin 4500 luokitelluista järvistä on erinomaisessa tilassa olevia 25 %, kun taas kaikkein huonoimmassa tilassa olevia järviä on 0.5 %. Tila määritellään vertaamalla järveä ihmistoiminnan vaikutuksiin. Mitä vähäisempi ihmistoiminnan vaikutus on sitä parempi ekologinen laatu: erinomaisessa tilassa olevan järven tila ei ole heikentynyt lainkaan ihmisten takia.

Kun vesistöt lämpenevät, sinileväkukinnat yleistyvät. Riski on suurempi huonon, välttävän tai tyydyttävän kuin hyvän tai erinomaisen tilan järvissä. Sinilevää esiintyy erityisesti rehevöityneissä vesistöissä, mutta sitä voi esiintyä myös vähäravinteikkaissa. Esiintymiseen vaikuttavat esimerkiksi lämpötila, veden vaihtuvuus ja ravintoketju. Noin puolet sinileväesiintymistä on myrkyllisiä, joten sinileväisessä vedessä ei kannata uida, eikä sitä pidä käyttää juoma-, pesu-, tai löylyvetenä.

Tutustu Suomen ympäristökeskuksen sähköiseen vesikarttaan ja pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila -sivustoon, Vesistökunnostusverkoston sivuilla oleviin Apua vesistöjen kunnostamiseen -tietopaketteihin ja osallistu 100 suomalaista vesistötekoa –kampanjaan.

 

Maaliskuun luku: Alle 5 millimetrin kokoiset muovihiukkaset luokitellaan mikromuoveiksi

kuukauden_luku_mikromuovi
 

Suomen järvien tila on keskimäärin hyvä tehokkaiden vesiensuojelutoimien vuoksi, mutta kunnostustyötä vielä riittää. Valtameret ja vesistöt ovat kohdanneet uuden uhan – muovin ja erityisesti mikromuovin. Mikromuovit ovat alle 5 millimetrin kokoisia muovihiukkasia. Primaaria mikromuovia voi olla esimerkiksi voiteissa ja hammastahnassa. Sekundaari mikromuovi hajoaa isommasta muovikappaleesta, kuten ajoneuvojen renkaista tai vesistössä jo olevista muoviroskista.

Maailman merissä on 250 000 tonnia muoviroskaa, ja arviolta 10 % siitä on mikromuovia. Muovi on erittäin kestävää ja sen hajoaminen vie vuosia. Tarvitaan siis lisätutkimuksia sen vaikutuksista sisävesistöihin, mutta pitkäikäisyytensä vuoksi ne voivat olla ympäristöriski.

Suomen ympäristökeskus SYKE julkaisee vuonna 2017 neljä eri tietopakettia 100-vuotiaan Suomen ympäristön tilasta ja tulevaisuudesta. Ensimmäinen tietopaketti julkaistaan Maailman vesipäivän yhteydessä, ja se käsittelee Suomen vesistöjen tilaa ja tulevaisuutta.
Tiedote 21.3.2017: Mikromuovit riski myös Suomen vesistöille.

 

Marraskuun luku: 261 järvellä, joella tai merialueella havaittiin sinilevää vuonna 2016

 
 
Vesistökunnostusverkoston marraskuun luku
 

Järvi- ja meriwikistä löytyy yhteenveto vuoden 2016 levähavainnoista. Yhteenvedossa ovat mukana sekä valtakunnallisesta leväseurannan että kansalaisten lähettämät havainnot.

Järviwiki on Suomen järvien oma wiki eli verkkopalvelu, jota rakennetaan ja julkaistaan käyttäjien yhteistyöllä. Järviwikistä löytyy perustiedot kaikista yli 1 hehtaarin kokoisesta järvestämme sekä valmiit työkalut, joilla käyttäjät voivat jakaa mm. valokuvia ja havaintoja. Järviwikin sisällön tuottamiseen ja muokkaamiseen kuka tahansa voi osallistua.Tavallisia tekstisisältöjä muokataan samaan tapaan kuin esimerkiksi Wikipediassa.

Omia havaintoja vaikkapa jääpeitteesä tai levätilanteesta voit käydä lisäämässä helposti myös älypuhelimella käyttämällä havaintolähettiä

 

 

Lokakuun luku: 50 euron arvoinen uintikokemus

Tyttö uimassa
Kuva: Suvi Martinmäki

Yhden virkistysuintikerran arvo hyvässä kunnossa olevassa vesistössä voi olla jopa 50 euron arvoinen. Kun vesistön kunto on huono, laskee arvo seitsemään euroon.

Me suomalaiset virkistymme vedestä ympäri vuoden. Luonnonvesissä uidaan, kalastetaan, veneillään, vesistöjen rannoilla asutaan, retkeillään ja mökkeillään. Uinti on kävelyn jälkeen toiseksi suosituin ulkoiluharrastus, eikä se maksa mitään. Veden kunto vaikuttaa suuresti siihen, millainen hyöty virkistäytymisestä koetaan. Vaikka suuri osa suomalaisista kokee uimapaikkojen kunnon tällä hetkellä suhteellisen hyväksi, on vesistöjen rehevöityminen ja leväkasvustot monessa vesistössä todellinen ja huolestuttava ilmiö.

Yhden virkistysuintikerran arvo hyvässä kunnossa olevassa vesistössä voi olla jopa 50 euron arvoinen. Kun vesistön kunto on huono, laskee arvo seitsemään euroon. Mikäli vedenlaatu olisi hyvä kaikissa vesistöissä, voisi uinnin vuotuinen virkistysarvo nousta nykyisestä 1,2 miljoonasta eurosta noin neljään miljoonaan euroon (Lankia 2013). Koska uinti on vain yksi virkistäytymismuoto, on ilmeistä, että vesistöjen hyvän kunnon säilyttämisessä ja kunnon parantamisessa on suuri hyvinvointipotentiaali.

Vesi liittyy lähes kaikkeen elämiseen ja taloudelliseen toimintaan. Vesi itsessään on mittaamattoman arvokas. Pidetään siitä huolta!

Lisätietoa:

Suomen vesivarojen arvoa on selvitetty ja siitä on julkaistu vastikään kattava raportti:
Vesivarojen arvo suomessa. Sari Väisänen ja Lauri Ahopelto (toim.). Suomen ympäristökeskuksen raportteja 23/2016.

Tuija Lankian kirjoittama artikkeli Vesitalous lehteen (4/2013): Hyvinvointia kirkkaista uimavesistä, käsittelee veden laadun muutosten vaikutuksia virkistyskäyttöön.

 

 

Aihe-ehdotuksia kuukauden luvuksi voit lähettää alla olevan "palaute sivun vastuuhenkilölle" -linkin kautta.

Julkaistu 29.9.2016 klo 14.07, päivitetty 14.7.2017 klo 15.35