Vesitilanne tammikuun lopussa 2018: Lumikuormat suuria idässä ja pohjoisessa – jäät paikoin heikkoja

Tiedote 2.2.2018 klo 8.00
Naarkoski Pukkilassa 24.1.2018
Naarkoski Pukkilassa 24.1.2018 © Kuva: Juhani Mäkinen

Lumikuormat ovat Itä- ja Pohjois-Suomessa monin paikoin huomattavasti suurempia kuin yleensä tähän aikaan talvesta. SYKE kehottaa tarkkailemaan isojen hallien ja vastaavien rakennusten kattojen lumikuormia aktiivisesti ja poistamaan lunta tarvittaessa. Joitakin kattoja on jo romahtanut tai vaurioitunut. SYKE varoittaa heikoista jäistä Keski- ja Itä-Suomessa sekä Kainuussa. Jäät ovat paikoin yllättävän heikkoja, koska teräsjään osuus jääpeitteestä on jäänyt pieneksi paksun lumikerroksen takia. Erityisesti moottoriajoneuvoilla liikkumista jäällä on syytä välttää.

”Aiempina vuosina piileviä rakennevirheitä on alkanut ilmetä jo lumikuorman kasvaessa 80–100 kg/m2:n tuntumaan. Lumen poistaminen katolta on monen suuren hallin kohdalla tarpeen, koska paikoin lumikuorma on jo lähes 200 kg/m2”, toteaa johtava hydrologi Bertel Vehviläinen Suomen ympäristökeskuksesta. Tavalliset omakotitalot eivät kuulu riskialttiisiin kohteisiin kattojen kestävyyden osalta. Niidenkin kohdalla vaaraa saattaa kuitenkin aiheuttaa lumen tai jään putoaminen. Lumen pudottamisessa on syytä käyttää ammattilaisten apua.

Pakkassää pitää virtaamat laskussa mutta lisää hyydetulvariskiä

Jokien virtaamat pysyvät helmikuun alkupuolella pääosin laskussa pakkassään jatkuessa, mutta hyyde ja jokien jäätyminen voivat nostaa jokien vedenkorkeuksia. Hyydettä voi muodostua mm. Kymijoella sekä Kokemäenjoen jääkannettomissa kohdissa. ”Tammi-helmikuun vaihteessa Kokemäenjoen keski- ja alajuoksun tulvatilanne on vakaa. Huittisissa ja Porissa vedenkorkeus ei ennusteen mukaan juuri muutu lähipäivinä”, toteaa hydrologi Miia Kumpumäki Suomen ympäristökeskuksesta.

Etelä- ja Keski-Suomessa järvien pinnat ovat vielä korkealla, mutta laskevat hitaasti helmikuussa. Varsinkin Kymijoen, Vuoksen ja Kokemäenjoen vesistöissä suurempien järvien pinnat pysyvät laskusta huolimatta korkealla vielä pitkään. Järvien purkautuminen pitää myös laskujokien virtaamat suurina koko alkutalven. Saimaan vedenpinnan nousua hillitään lisäjuoksutuksilla.

Vesitilanne tammikuussa 2018

 

Sadanta

Sademäärät olivat koko maassa melko lähellä tammikuun keskimääräisiä lukemia. Eniten satoi paikoin Pohjois-Karjalassa ja Uudellamaalla, yli 70 mm, ja vähiten aivan pohjoisimmassa Suomessa sekä paikoin länsirannikolla, alle 30 mm. Etelä- ja Länsi-Suomessa osa sateista tuli tammikuun aikana vetenä.

Lumen vesiarvo

Tammikuu alkoi Lounais-Suomessa ja etelärannikolla lumettomana, mutta kuukauden loppupuolella näillekin alueille saatiin talvisia säitä ja lunta. Lumimäärä pysyi kuitenkin pienenä.

Muualla maassa lumen vesiarvo kasvoi tammikuun alussa ja lopussa, mutta kuukauden keskivaiheilla oli parin viikon jakso, jolloin lumimäärä ei juuri muuttunut. Maan etelä- ja keskiosissa säät kävivät kahden lyhyen jakson aikana niin lauhoina, että lunta myös suli paikoitellen.

Tammikuun lopussa lumikuorma oli Lounais-Suomessa ja etelärannikolla edelleen pääosin alle 20 kg/m2, muualla Etelä- ja Länsi-Suomessa enimmäkseen 30–80 kg/m2. Itä-Suomessa lumikuorma vaihteli eteläosan n. 80 kg/m2:sta pohjoisosan jopa 200 kg/m2:aa. Kainuussa, Koillismaalla ja Länsi-Lapissa lunta oli paljon, 140–200 kg/m2. Itä-Lapissa ja Oulun seudulla jäätiin vähän pienempiin lukemiin, kun lumikuorman vaihteluväli oli noin 100–150 kg/m2. Runsaslumisimmilla alueilla lumikuorma oli ajankohtaan nähden selvästi tavallista suurempi, kun taas Etelä-Suomessa lunta oli pitkän ajan keskiarvoja vähemmän.

Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama

Järvien vedenpinnat olivat lähes koko maassa ajankohdan tavanomaisten lukemien yläpuolella. Pohjois- ja Itä-Suomessa vedenpinnat olivat tammikuussa talvelle tavanomaiseen tapaan laskussa, mutta Etelä- ja Länsi-Suomessa ajoittaiset lämpimämmät jaksot sulattivat lumia, mikä yhdessä vesisateiden kanssa nosti vedenkorkeuksia monin paikoin. Jäättömien jokien suuret virtaamat yhdessä pakastuneen sään kanssa aiheuttivat Etelä-Suomessa useissa vesistöissä hyydetulvaongelmia tammikuun aikana. Suurimmat tulvaongelmat syntyivät tammikuun puolivälin jälkeen Kokemäen ja Huittisten seuduille ja tilannetta pyrittiin lieventämään pienentämällä Kokemäenjoen voimalaitosten juoksutuksia.

Suurimpien vesistöjen keskivirtaamat olivat tammikuussa koko maassa ajankohdan tavanomaisia lukemia suurempia. Vantaanjoen keskivirtaama on jo pitkään pysynyt selvästi ajankohdalle tavanomaisten lukemien yläpuolella.

Pohjaveden korkeus

Pohjaveden pinnat ovat suuressa osassa maata 10–30 cm yli ajankohdan keskiarvojen johtuen leudosta alkutalvesta. Maan pohjoisosissa pohjaveden pinnat ovat kääntyneet laskuun talviseen tapaan, mutta ovat lähellä ajankohdan keskimääräistä tasoa. Maan etelä- ja keskiosissa pohjavedet ovat 15–40 cm ajankohdan keskiarvojen yläpuolella..

Routa

Routaa esiintyy keskimääräistä vähemmän koko maassa. Maan etelä-, länsi- ja keskiosissa routaa esiintyy 0–10 cm, joka on 5–15 cm ajankohdan keskiarvoa vähemmän. Maan itäosissa routaa on 0–5 cm, joka on 10–20 cm keskiarvoja vähemmän. Maan pohjoisosissa routaa esiintyy 10–45 cm ja aivan pohjoisessa 60–80 cm, joka on 30–50 cm keskiarvoja vähemmän..

Jäänpaksuus

Eteläisessä Suomessa järvet jäätyivät monin paikoin vasta tammikuussa ja muodostunut jää on näillä alueilla pakkasten ja ohuen lumipeitteen vuoksi pääosin teräsjäätä. Keski- ja Itä-Suomessa sekä Kainuussa paksu lumipeite toimii eristeenä ja teräsjäätä ei ole muodostunut tammikuun aikana juuri lisää. Näillä alueille kokonaisjäänpaksuus on noin 20–40 cm, mutta kantavaa teräsjäätä on edelleen alle 10 cm.

Tammikuun lopussa jään kokonaispaksuus vaihtelee maan eteläosien 10 cm:stä Käsivarren Lapin 60 cm:iin. Kokonaisjäänpaksuus on koko maassa jonkin verran ajankohdan tavanomaisia lukemia pienempiä. Lisäksi eteläistä Suomea lukuun ottamatta jää on laadultaan tavanomaista huonompaa.

Lisätietoja

SYKEn vesitilannepalvelu
Ajankohtaisesta vesitilanteesta päivittyvää tietoa osoitteessa:

SYKEn hydrologit Twitterissä @pinnanalta:

Vesitilanne yleensä:

Hydrologi Jarkko J Koskela, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. 0295 251 307, etunimi.j.sukunimi@ymparisto.fi

Hydrologi Johanna Korhonen, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. 0295 251 302, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 0295 251 731, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Pohjavesi ja routa:

Hydrogeologi Mirjam Orvomaa, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 0295 251 484, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Vesistöennusteet:

Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 0295 251 731, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Hydrologi Miia Kumpumäki, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 731, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Tarkempia maakuntakohtaisia tietoja vesitilanteesta saa lisäksi ELY-keskuksista.