Vesitilanne - Vedenkorkeus ja virtaama

Vedenkorkeus

Vedenkorkeus

Selite

Valunta

Valunta

Selite

Selite

 

Jokien virtaamat laskussa, etelän suuret järvet korkealla (Tulvakeskus 31.5.)

Jokien virtaamat ovat pääsääntöisesti laskussa, ja pysyvät lähipäivinä laskussa tai lähellä nykyistä tasoa. Lapissa Muonionjoenkin virtaama on ollut laskussa viime päivien ajan, sen viimeviikkoinen virtaamahuippu jäi selvästi toukokuun alkupuolen huippua pienemmäksi.

Etelä-Suomessa suurien järvien Päijänteen, Keiteleen ja Saimaan vedenkorkeudet ovat 20-50 cm keskimääräistä korkeammalla mutta kääntymässä laskuun. Myös Kitkajärven ja Simojärven vedenkorkeudet ovat keskimääräistä korkeammalla.

Etelä- ja Lounais-Suomi (26.5.)

Etelä- ja Lounais-Suomen jokien virtaamat ja vedenkorkeudet ovat ajankohdan tavanomaisella tasolla. Mahdolliset rankkasateet lähipäivinä saattavat nostaa Lounais-Suomen pienten jokien vedenpintoja nopeasti.

Järvien vedenkorkeudet ovat ajankohdan keskitasolla tai hivenen keskimääräistä alempana. Tuusulanjärven pinta on ajankohdan mediaanitasolla ja pysyy ennusteen mukaan lähellä nykyistä seuraavan kahden viikon ajan. Hiidenveden ja Lohjanjärven vedenkorkeudet ovat 5-10 cm toukokuun lopun mediaanitasoa alempana ja pysyvät nykytasollaan pari viikkoa lähtien sitten hiljalleen kesäiseen laskuun.

Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeus on ajankohdan keskitasolla ja hitaassa laskussa, ennustetut sateet saattavat nostaa pintaa toukokuun lopulla. Painio on hieman keskitasoa alempana ja pysyy nykytasollaan tai nousee sateiden vaikutuksesta kesäkuun alussa. Luonnontilaisen Artjärven Pyhäjärven vedenkorkeus on ajankohdan keskimääräisellä tasolla ja laskussa, seuraavan kahden viikon aikana järvi laskee ennusteen mukaan 10-20 cm.

Vuoksen ja Kaakkois-Suomen vesistöt (25.5.)

Vuoksen vesistössä aikaisen kevään johdosta valunta ja pienten jokien virtaamat ovat laskeneet jo kesälle tyypillisen pieniin lukemiin. Suurista järvistä Kallavesi on jo laskenut ajankohdan keskitason alapuolelle. Pielisen ja Saimaan ennustetaan myös kääntyvän kesäkuun alussa hiljalleen laskuun.

Saimaan vedenkorkeus on edelleen 55 cm ajankohdan mediaanitason yläpuolella. Vedenkorkeus on pysynyt toukokuun alusta lähtien samalla tasolla ja ennusteen mukaan kääntyy kesäkuun alussa todennäköisesti laskuun. Toukokuun alussa Saimaalla aloitetut lisäjuoksutukset on päätetty lopettaa ensi viikolla, koska vedenkorkeuden ei ennusteta enää merkittävästi nousevan edes mahdollisten suurten sateiden vaikutuksesta.

Kallaveden pinta nousi tyypilliseen kevään maksimikorkeuteen toukokuun alkupuolella, noin kolme viikkoa tavallista aiemmin. Vedenkorkeus on tämän jälkeen laskenut 10 cm ja laskua kertyy ennusteen mukaan vielä 5-45 cm kesäkuun loppuun mennessä. Vedenkorkeus on kesäkuussa hieman tavallista alempana, jos sää ei ole selvästi tavallista sateisempi.

Pielisen vedenkorkeus saavutti tämän kevään maksimikorkeuden noin kuukauden tavallista aikaisemmin. Vedenkorkeuden ennustetaan kääntyvän kesäkuun alussa todennäköisesti laskuun, jota kertyy 0-35 cm kesäkuun aikana söön sateisuudesta riippuen.

Keskisuurista luonnontilaisista järvistä esimerkiksi Keyrityn, Kajoonjärven, Saarijärven ja Viiksinselän vedenkorkeudet nousivat tämän kevään maksimikorkeuteen toukokuun alussa, jääden 20-30 cm keskimääräisen tulvahuipun alapuolelle. Aikaisen ja tavallista pienemmän keväthuipun sekä poutaisen sään johdosta näiden järvien vedenkorkeudet laskevat kesäkuussa tavallista alemmas.

Säännöstellyistä järvistä Höytiäisen vedenkorkeus on patotöiden ja lumen sulamisen jälkeisen kuivan jakson johdosta 15 cm tavallista alempana. Ennusteen mukaan vedenkorkeus nousee 0-15 cm kesäkuun puoliväliin mennessä, mikäli juoksutukset pidetään hyvin pieninä.

Kaakkois-Suomen pienillä vesistöalueilla Melakko-Loitimon ja Simpelejärven vedenkorkeudet ovat alkukesälle tyypillisillä tasoilla.  Vedenkorkeuksien kehityksessä ei tapahdu lähiviikkojen aikana suuria muutoksia.

Päijänne ja Kymijoen vesistö (23.5.)

Kymijoen vesistöalueella useimpien järvien pinnat ovat kääntyneet tai kääntymässä laskuun. Vedenkorkeudet ovat nyt ajankohtaan nähden korkealla, mutta lähestynevät kesänkuun aikana ajankohdan mediaanitasoja. Toukokuun sademäärä vesistöalueella on tähän mennessä ollut pitkän ajan tilastoihin nähden keskitasoa.

Päijänteen vedenpinta on saavuttanut kevään ja alkukesän huippukorkeutensa ja on nyt noin 40 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa ylempänä. Ennusteen mukaan vedenkorkeus pysyy seuraavat pari viikkoa lähellä nykyistä tasoaan ja kääntyy laskuun kesäkuun loppuun mennessä, riippuen sateista ja juoksutuspäätöksistä. Päijänteen lähtövirtaama on nyt noin 330 m3/s, kun vuodenajan pitkän aikajakson keskivirtaama on noin 220 m3/s. Myös Kymijoen pääuoman virtaama on varsin suuri, 420-440 m3/s. Ennusteen mukaan Kymijoen virtaama pienenee vähitellen lähiviikkoina.

Vesistöalueen pohjoisosien suurista järvistä Pielavesi-Nilakka on ajankohdan keskimääräisen tason tuntumassa, Konnevedessä ja ja säännöstellyssä Kivijärvessä ero ajankohdan mediaaniin on noin 15 cm sekä Keiteleessä ja Iisvedessä 20-25 cm. Ennusteen mukaan järvien pinnat alenevat kesäkuun loppuun mennessä 15-25 cm.

Mäntyharjun reitillä Puulan vedenkorkeus ja Kissakosken juoksutus ovat tyypillisissä toukokuun loppupuolen lukemissa, ja niiden ennustetaan vähitellen alenevan seuraavien viikkojen aikana. Vuohijärven vedenkorkeus on hitaassa laskussa ja ajankohtaan nähden keskimääräisellä tasolla.

Kokemäenjoki ja Karvianjoki (31.5.)

Kokemäenjoen vesistöalueella Loimijoen ja Puujoen virtaamat ovat laskussa kohti kesäisen pieniä lukemia, ja laskun ennustetaan jatkuvan lähipäivinä. Suurten säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet ovat pääosin alkukesälle tavanomaisten tasojen tuntumassa.

Vesistöalueen pohjoisosassa Keurusselän vedenkorkeus on vielä vajaat 10 cm ajankohdan mediaanitasoa korkeammalla mutta laskussa. Tarjanteen vedenkorkeus on puolestaan jo jäänyt tavanomaisen tason alapuolelle ja pysyy ainakin alkukesän ajan tavanomaista alempana. Vesistöalueen eteläosissa Längelmäveden, Mallasveden ja Iso-Roineen vedenkorkeudet jäävät myös kesäksi tavanomaista alemmaksi, tällä hetkellä niiden vedenkorkeudet ovat noin 10 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana.

Karvianjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat pieniä, ja pysyvät lähiviikkoina lähes nykyisellään tai laskevat hieman. Järvien vedenkorkeudet ovat pääosin lähellä ajankohdan keskimääräistä tasoa tai hieman sen alapuolella, ja pysyvät lähiviikkojen ajan laskussa.

Pohjanmaa (20.5.)

Pohjanmaan jokien pinnat Oulun eteläpuolella ovat laskeneet tyypilliselle alkukesän tasolle. Koska lähipäiville ei ole ennustettu runsaita sateita, jatkavat pinnat laskuaan seuraavan viikon aikana.

Pohjanmaalla keskimääräistä aikaisemmin tullut kevät sai järvet nousemaan noin kaksi viikkoa tavanomaista aikaisemmin. Säännöstellyt järvet ovat nousseet kesätasolleen. Lappajärven pinta on noin 15 cm tavanomaista kesätasoaan korkeammalla. Uljuan tekoallas on kesätasollaan.

Iijoella virtaamat ja vedenkorkeudet ovat laskussa keskimääräistä aikaisemman kevättulvan jälkeen, tosin Siuruanjoella ja Livojoella sateet ovat hetkellisesti nostaneet vedenpintoja. Laskussa olevan Raasakan virtaama on 350 m3/s, Kostonjärven juoksutus noin 12 m3/s ja Irnijärven noin 2 m3/s.

Oulujoen vesistö ja Kuusamon seutu (26.5.)

Valunnat ja jokien virtamaat ovat lähellä kesälle tyypillisiä pieniä arvoja Oulujoen vesistössä. Säännösteltyjen järvien pinnat ovat nousseet lähelle kesätasojansa ja luonnontilaisten järvien pinnat ovat laskussa. Toukokuu on ollut vähäsateinen vesistön itäosissa, loppukuusta ennustetaan vähäsateista koko vesistöalueella.     

Oulujärven kesäaikainen suositusvedenkorkeus saavutettiin viime viikolla. Virtaama Oulujoen alajuoksulla Merikosksessa on nyt noin 250 m3/s, ja pysyy lähellä tätä lukemaa tai laskee hieman lähiviikkoina Oulujärven juoksutuksista riippuen.

Hyrynsalmen reitin Kianta- ja Vuokkijärvi nousevat touko-kesäkuussa vielä noin 30-40 cm. Sotkamon reitillä Ontojärven pinta nousee vielä lähes 100 cm ja Sotkamojärvet noin 30-40 cm.

Luonnontilaisten järvien pinnat nousivat kuun alussa tavanomaisiin kevätkorkeuksiin ja ovat nyt laskussa kohti kesätasojaan. Keväthuiput ajoittuivat noin 2-3 viikkoa keskimääräistä aiemmaksi. Lammasjärven ja Lentuan pinnat laskevat noin 40 cm kesäkuun loppuun mennessä.          

Kuusamon seudun luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ovat taittuneet laskuun tavanomaisen suuruisista keväthuipuistaan. Kitkajärven pinta laskee kesäkuun loppuun mennessä 5-15 cm sääolosuhteista riippuen.   

Lappi (31.5.)

Lapissa Muonionjoenkin virtaama on ollut laskussa viime päivien ajan, sen viimeviikkoinen virtaamahuippu jäi selvästi toukokuun alkupuolen huippua pienemmäksi. Lapin muidenkin jokien virtaamat ovat laskussa ja ovat suuruudeltaan ajankohdalle tavanomaisia tai sitä pienempiä. Lapin jokien virtaamien pieneneminen jatkuu ainakin seuraavan viikon ajan.

Simojärven vedenkorkeus on keskimääräistä korkeammalla. Muualla Lapissa järvien vedenkorkeudet ovat pääosin lähellä ajankohdalle tavanomaista tasoa. Kemijärven allas on nyt lähellä kesävedenkorkeutta. Seitakorvasta juoksutetaan toistaiseksi noin 400-500 m3/s. Lokan ja Porttipahdan vedenpintojen nousu on hidastunut kevättulvasta ja jatkuu nyt hitaana kesän ajan. Inarijärven pinta on ajankohdalle tavanomaiseen tapaan nopeassa nousussa joka hidastuu kesäkuun alkupuolella ja saavuttaa kesävedenkorkeuden kesäkuun aikana. Kaitakoskesta juoksutetaan noin 130 m3/s.

Lisätietoja

Tulvatilannekatsaus on osa Tulvakeskuksen toimintaa. Tulvakeskus on Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyöverkosto, joka toimii tiiviissä yhteistyössä mm. ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa. www.tulvakeskus.fi

 
Julkaistu 23.5.2016 klo 9.29, päivitetty 31.5.2016 klo 12.35