Vesitilanne - Vedenkorkeus ja virtaama

paikkakohtainen vesitilanne

Vedenkorkeus

Vedenkorkeus

Selite

Valunta

Valunta

Selite

Selite

 

Lapissa jokien virtaamat kasvussa sateiden vuoksi, muualla virtaamat pysyvät pääosin pieninä (Tulvakeskus 16.10.)

Lounais-, Etelä- ja Keski-Suomessa sekä Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla jokien vedenkorkeudet ovat yhä ajankohdan keskimääräistä alempana. Tällä viikolla jokien virtaamat pysyvät pääosin pieninä, lukuun ottamatta Lappia jossa maaperä on selvästi kosteampaa kuin muualla ja virtaamat kasvavat hieman sateiden vuoksi.

Järvien vedenpinnat ovat Pohjois-Lappia ja Itä-Suomea lukuun ottamatta matalammalla kuin tyypillisesti lokakuun puolivälissä. Kymi-, Kokemäen- ja Karvianjoen vesistöalueilla eräiden järvien vedenkorkeudet ovat edelleen jopa poikkeuksellisen alhaalla, mutta syksyn sateet ovat pääosin pysäyttäneet vedenpintojen laskun. Suurimpien järvien, Saimaan ja Päijänteen, vedenkorkeudet kuitenkin laskevat vielä loka-marraskuussa.

Etelä- ja Lounais-Suomi (9.10.)

Etelärannikon ja etenkin Lounais-Suomen jokien virtaamat ovat ajankohdan tavanomaista pienempiä. Maaperä on edelleen monin paikoin kuivaa, vaikkakin syyskuun sateet toivat hieman helpotusta tilanteeseen. Seuraavan viikon aikana sademäärän ennustetaan jäävän vähäiseksi ja virtaamien pysyvän nykyisellään tai pienenevän entisestään.

Etelä-Suomen säännöstellyt järvet ovat hieman ajankohdan keskitasoja alempana, mutta monet pienet luonnontilaiset järvet ovat selvästi tavanomaista alempana. Esimerkiksi luonnontilaisen Artjärven Pyhäjärven vedenkorkeus on pysynyt elokuun lopusta lähtien suunnilleen samoissa lukemissa, eikä ennusteen mukaan ole seuraavan kahden viikon aikana nousemassa juurikaan. Kun se lokakuun aikana yleensä nousee selvästi, ero keskimääräiseen tasoon kasvaa lokakuun loppuun mennessä selvästi, mikäli kuun lopussa ei tule runsaita sateita.

Tuusulanjärven vedenkorkeus on lähellä ajankohdan keskitasoa ja noussee lokakuun aikana hitaasti, vaikkakin sääennusteiden mukaan sateet jäävät ainakin tulevalla viikolla vähiin. Myös Hiidenvesi on lähellä ajankohdan keskimääräistä tasoa, jolla se pysyy ennusteen mukaan lokakuun loppuun asti. Lohjanjärvi on jäänyt yli 10 cm ajankohdan mediaanitasoa alemmaksi eikä se lokakuun aikana todennäköisesti nouse juurikaan, vaikka juoksutus Mustionjokeen on puolet ajankohdan tavanomaisesta.

Lounais-Suomessa Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeus on edelleen yli 10 cm ajankohdan keskitasoa alempana, eikä se ennusteen mukaan nouse lokakuun aikana juurikaan. Painion vedenkorkeus on jopa 30 cm ajankohdalle tyypillistä alempana ja hitaassa nousussa. Ilman runsaita sateita ne jäävät myös talven ajaksi poikkeuksellisen alhaiselle tasolle.

Vuoksen ja Kaakkois-Suomen vesistöt (4.10.)

Viimeisten viikkojen sateet ovat lisänneet valuntaa Vuoksen vesistöalueella. Useiden luonnontilaisten järvien ja jokien vedenkorkeudet ovat nousseet vähäsateisen kesän jälkeen lähelle ajankohdan keskitasoja. Suurimmista järvistä Kallaveden ja Pielisen vedenkorkeuksien lasku on jo pysähtynyt. Saimaan vedenkorkeus jatkaa sen sijaan laskua pitkälle syksyyn.

Saimaan vedenpinta on laskenut ajankohdan keskitasolle, kun se vielä heinäkuun alulla oli ns. normaalivyöhykkeen ylärajalla, puoli metriä ajankohdan mediaania ylempänä. Ennusteen mukaan Saimaa jatkaa laskuaan marraskuun puoliväliin saakka, jolloin se on todennäköisimmin 5-20 cm tämänhetkistä vedenkorkeutta alempana.

Pielisen vedenkorkeus on laskenut hieman ajankohdan keskimääräisen tason alapuolelle. Vedenkorkeuden laskun ennustetaan pysähtyvän ja sen ennustetaan pysyvän lokakuun ajan lähellä tämänhetkistä tasoaan.

Kallaveden pinta on noin 5 cm ajankohdan keskitasoa alempana. Vedenkorkeuden ennustetaan pysyvän lokakuun puoliväliin saakka varsin lähellä nykyistä tasoaan ja kääntyy todennäköisesti loka-marraskuun vaihteessa hitaaseen nousuun.

Päijänne ja Kymijoen vesistö (5.10.)

Kymijoen vesistöalueella useimpien järvien vedenkorkeudet ovat lämpimän ja kuivan kesän jäljiltä edelleen varsin alhaalla. Päijänne jatkaa vielä laskuaan, mutta muutokset useimpien muiden järvien vedenkorkeuksissa ovat ennusteen mukaan lähiviikkoina pieniä.

Päijänteen vedenpinta on noin 15 cm ajankohdan mediaanitason alapuolella, ja lähtövirtaama on pieni, noin 150 m3/s. Vedenpinnan ennustetaan alentuvan marraskuun puoliväliin mennessä 10-20 cm. Kymijoen pääuoman virtaama on 170-190 m3/s eikä suuria muutoksia ole lähiviikkoina odotettavissa.

Vesistöalueen pohjoisosan suurista järvistä Keitele on noin 30 cm sekä Konnevesi ja Pielavesi-Nilakka 15-20 cm keskimääräistä alempana. Säännöstelty Kivijärvi on 25 cm ajankohdan mediaanin alapuolella ja ajankohtaan nähden poikkeuksellisen alhaalla. Näiden järvien pinnat pysynevät lokakuun loppuun saakka varsin lähellä nykyistä tasoaan.

Mäntyharjun reitillä sijaitseva Puula on ajankohdan mediaanitasolla, Kyyvesi taas runsaat 10 cm keskimääräistä alempana. Myös Vuohijärven vedenpinta on hiukan alempana kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta. Useimpien Mäntyharjun reitin järvien ennustetaan pysyvän ainakin lokakuun loppuun asti lähellä nykyisiä pinnankorkeuksia.

Kokemäenjoki ja Karvianjoki (10.10.)

Kokemäenjoen vesistöalueella syksyn sateet ovat tuoneet hieman helpotusta kuivuustilanteeseen. Jokien virtaamat ovat kuitenkin edelleen pieniä, eikä merkittävää nousua ennusteta lähiviikkoina. Suurempien säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet ovat ajankohdan keskimääräisissä lukemissa tai hieman keskimääräistä alempana. Säännöstellyt järvet pysyvät lähiviikkoina lähellä nykyistä tasoa.

Suuret luonnontilaiset järvet laskivat kuivan kesän myötä ajankohdan tavanomaisia lukemia alemmaksi. Längelmäveden, Mallasveden, Iso-Roineen ja Keurusselän vedenkorkeudet ovat 15-25 cm, ja Tarjanteen 35 cm alle ajankohdan keskimääräisien tasojen, ja pinnat pysyvät ainakin lokakuun ajan lähellä nykyisiä tasoja. Mallasveden pinnan liiallisen laskun estämiseksi Valkeakosken juoksutusta on pienennetty lokakuun alussa entisestään. Juoksutusta on rajoitettu elokuun alkupuolelta lähtien, ja tällä hetkellä juoksutetaan noin 12 m3/s.

Karvianjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat myös pieniä, ja pysyvät seuraavalla viikolla nykyisellään. Järvien vedenkorkeudet ovat selvästi ajankohdan keskimääräisiä tasoja alempana. Isojärven ja Karhijärven pinnat ovat vielä hieman alempana kuin kertaakaan lokakuun alkupuolella 1960-luvulta alkaneella havaintojaksolla. Järvien vedenkorkeudet ovat kääntymässä vähitellen hitaaseen nousuun.

Pohjanmaa (4.10.)

Vaasan rannikon pienten jokien pinnat ovat tavanomaisella tasollaan. Muualla Oulun eteläpuoleisella Pohjanmaalla tilanne on hyvin vähävetinen. Koska seuraavalle viikolle ei ole ennustettu merkittäviä sateita, pysyvät pinnat alhaisina.

Lapuanjoella Hirvijärven pinta on 90 cm ajankohdan keskimääräistä alempana. Hirvijärven pinta on alempana kuin kertaakaan aikaisempina syksyinä. Kuortaneenjärvellä pinta on laskenut 60 cm tavanomaista alhaisemmalle tasolle. Kalajoella Hautaperän tekoaltaan pinta on lähes kolme metriä keskimääräistä alempana. Laajalti Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla järvien pinnat ovat puolisen metriä tavanomaista alempana ja selvässä laskussa. Poikkeuksena on Uljuan allas pintaa nostetaan hieman.

Syyskuu on Iijoen alueella ollut keskimääräistä sateisempi ja se on nostanut kuivan kesän vuoksi matalalla olleita vedenpintoja. Alueen vedenkorkeudet ja virtaamat ovat nyt lähellä keskimääräisiä arvojaan. Lähipäiviksi ennustettu sade saattaa paikoitellen hieman nostaa virtaamia, mutta nousu tasaantuu viikonloppuna. Pudasjärven, Jongunjärven ja Jaurakkajärven pinnat ovat nousseet hieman ajankohdan keskimääräisten arvojen yläpuolella, mutta nousu on nyt taittumassa. Kostonjärven ja Irnijärven juoksutukset ovat noin 4 m3/s ja molempien vedenpinnat nousussa kohti talvisia lukemia.
 

Oulujoen vesistö ja Kuusamon seutu (11.10.)

Syyskuussa Oulujoen vesistöalueella satoi runsaasti, noin 80 mm. Suuri osa sateesta imeytyi kuivaan maaperään, mutta myös järvien pinnat ovat nousseet syksyiseen tapaan. Järvien ja jokien vedenkorkeudet ovat pääosin lokakuun keskitasojensa tuntumassa, mutta edelleen paikoin niiden alapuolella. Vesistön koillisosassa Pesiöjärven ja Hossanjärven pinnat ovat jopa keskitasojaan ylempänä elokuun ja syyskuun runsaiden sateiden vuoksi. Lokakuun sademäärät näyttävät ennusteessa jäävän vähäisiksi, joten järvien pintojen nousu on hidastumassa.

Säännösteltyjen järvien vedenpinnat ovat pääosin ajankohdan keskitasojansa tuntumassa. Vuokkijärven ja Oulujärven pinnat ovat noin 25-30 cm keskitasojaan alempana. Juoksutukset Oulujärven Jylhämästä ovat olleet pääosin pieniä toukokuusta lähtien. Oulujoen virtaama Merikoskessa on viimeisen viikon aikana ollut noin 150 m3/s, kun se keskimäärin lokakuussa on 230 m3/s.

Kainuun suurten luonnontilaisten järvien, Lammasjärven ja Lentuan pinnat ovat nousseet noin 30 cm syyskuun alun jälkeen ja ovat enää 5-10 cm ajankohdan keskitasojensa alapuolelle. Vedenkorkeudet nousevat hitaasti syksyn ajan.

Kuusamon seudulla Muojärven ja Kitkajärven vedenkorkeudet ovat myös nousseet syksyn aikana ja ovat enää noin 10 cm ajankohdan keskitasojensa alapuolella. Ennusteen mukaan järvien vedenkorkeudet nousevat hitaasti syksyn ajan. Oulankajoen vedenkorkeus on ajankohdalle tyypillisissä lukemissa.

Lappi (11.10.)

Lapin jokien virtaamat ovat kylmenneen sään seurauksena pienentyneet lähelle ajankohdan keskimääräistä. Viikonloppuna lämpiävä sää kääntää paikoitellen jokien virtaamat hitaaseen kasvuun ensi viikon alussa.

Inarinjärven vedenpinta on noin 15 cm ajankohdan keskimääräistä korkeammalla ja hitaassa laskussa. Kaitakosken juoksutus on ajankohdalle tavanomaista suurempaa, noin 280 m3/s. Lokan ja Porttipahdan pinnat ovat noin metrin keskimääräistä alempana. Kemi- ja Paatsjoen vesistöissä osa järvistä on noussut sateisen syyskuun seurauksena hiukan ajankohdan tavanomaista korkeammalle. Muualla Lapissa järvet ovat lähellä ajankohdalle tyypillistä tasoaan.

Lisätietoja

Tulvatilannekatsaus on osa Tulvakeskuksen toimintaa. Tulvakeskus on Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyöverkosto, joka toimii tiiviissä yhteistyössä mm. ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa. www.tulvakeskus.fi

 
Julkaistu 26.10.2016 klo 14.13, päivitetty 16.10.2018 klo 8.48