Vesitilanne - Vedenkorkeus ja virtaama

Vedenkorkeus

Vedenkorkeus

Selite

Valunta

Valunta

Selite

Selite

 

Jokien virtaamat vielä paikoin suuria Lapissa, Pohjanmaalla ja Uudellamaalla (Tulvakeskus 25.6.)

Jokien pinnat ovat vielä paikoin korkealla Länsi- ja Etelä-Suomen vesistöissä, esimerkiksi Espoonjoella, Kyrönjoella ja Lapuanjoella. Tornionjoessa vesi on noussut pienen kevättulvan tasolle, mutta virtaama on kääntynyt siellä jo laskuun. Jokien vedenkorkeudet ovat pääasiassa laskussa edellisviikon sateiden aiheuttaman nousun jälkeen.  Maaperä on märkää Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla sekä paikoin Etelä-Suomessa, jolloin uudet sateet voivat nostaa nopeasti jokien vedenkorkeuksia. Juhannusviikonlopulle ennustetut sateet keskittyvät osin läntiseen Suomeen, jossa ne voivat nostaa jokien vedenkorkeuksia. Lounaisrannikolle osuvat sateet eivät juuri vaikuta vesistöihin maan ollessa siellä vielä kuivaa.

Suurien järvien, kuten Päijänteen ja Saimaan, vedenkorkeudet ovat korkealla ajankohtaan nähden. Saimaan vedenkorkeus ei juuri muutu kesäkuun aikana ja se alkaa hiljalleen laskea heinäkuun puolella. Myös Päijänne pitää nykytasonsa heinäkuun puolelle, jonka jälkeen se alkaa laskea hiljalleen kohti tavoitekorkeutta. Pohjois-Suomessa järvien, esimerkiksi Inarijärven vedenkorkeudet ovat ylhäällä kevään jäljiltä. Inarijärven pinta on kääntymässä laskuun kasvatettujen juoksutusten johdosta.

Etelä- ja Lounais-Suomi (22.6.)

Etelä- ja Lounais-Suomen jokien virtaamat ja vedenkorkeudet ovat paikoin nousseet edellisviikon runsaiden sateiden johdosta, esimerkiksi Espoon- ja Vantaanjoella.  Lähipäivien sateiden ei ennusteta vaikuttavan jokien virtaamiin merkittävästi maan ollessa melko kuivaa. Jokien virtaamat ovat pääasiassa laskussa.

Järvien vedenkorkeudet ovat ajankohdan keskitasolla tai hieman keskimääräistä ylenpänä. Tuusulanjärven pinta on ajankohdan mediaanitasolla ja pysyy edelleen seuraavan kahden viikon ajan lähellä nykyistä tasoa. Hiidenveden ja Lohjanjärven vedenkorkeudet ovat nousseet ajankohdan mediaanitason tuntumaan ja pysyvät seuraavat kaksi viikkoa lähellä nykytasoaan.

Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeus on lähellä ajankohdan keskitasoa ja se ei juurikaan muutu seuraavaan kahteen viikkoon. Painio on noussut noin 10 cm ajankohdan keskimääräisen tason yläpuolelle, josta se laskee noin 10 cm kesäkuun loppuun mennessä. Myös luonnontilaisen Artjärven Pyhäjärven vedenkorkeus on nyt noin 10 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa korkeammalla sateiden vaikutuksesta. Seuraavan kahden viikon aikana järven pinta ei juuri poikkea tämän hetkisestä tasosta.

Vuoksen ja Kaakkois-Suomen vesistöt (22.6.)

Vuoksen vesistössä useimpien järvien vedenkorkeudet ovat aikaisen kevään jäljiltä keskimääräistä alempana. Lähipäiville ennustetut sateet nostanevat jonkin verran pienempien järvien pintoja, mutta suurimpiin järviin vaikutus jäänee vähäiseksi.

Saimaan hitaassa laskussa oleva pinta on noin 35 cm ajankohdan mediaanitason yläpuolella. Ennusteen mukaan laskua kertyy heinäkuun loppuun mennessä todennäköisimmin vielä 5-20 cm, sademääristä riippuen. Saimaan vedenkorkeus pysynee elokuulle saakka keskimääräistä korkeammalla.

Kallavesi on noin 20 cm ja Pielinen vajaat 10 cm ajankohdan mediaanitasoa alempana. Vedenkorkeuksien lasku hieman tasaantuu viime ja tämän viikon sateiden johdosta. Todennäköisesti molempien järvien vedenpinnat jatkavat kuitenkin hidasta laskua heinäkuun aikana.

Keskisuurista luonnontilaisista järvistä esimerkiksi Keyrityn, Saarijärven, Viiksinselän ja Kuolimon vedenkorkeudet ovat tavanomaista aiemman keväthuipun jälkeen ehtineet laskea selvästi alemmaksi kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta. Sateet ovat hidastaneet vedenkorkeuksien laskua ja ero ajankohdan keskitasoon pienenee kesäkuun lopulla.

Säännöstellyistä järvistä Höytiäisen vedenkorkeus on patotöiden johdosta noin 10 cm keskimääräistä alempana. Vedenkorkeus on noussut viime viikosta noin 10 cm ja jatkaa nousua vielä tämän viikon ajan. Myös Karjalan Pyhäjärven vedenkorkeus on 10 cm mediaanitasoa alempana.

Kaakkois-Suomen pienillä vesistöalueilla Melakko-Loitimon ja Simpelejärven vedenkorkeudet ovat lähellä ajankohdan keskitasoja.

Päijänne ja Kymijoen vesistö (23.6.)

Viime viikon sateet ovat hidastaneet järvien vedenkorkeuksien laskua Kymijoen vesistöalueella, paikoin myös nostaen vedenpintoja. Kesäkuun alku oli hyvin vähäsateinen, mutta tällä hetkellä näyttää siltä, että koko kuukauden sademäärä vesistöalueella tulee olemaan hiukan keskimääräistä suurempi.

Päijänteen noin 15 cm ajankohdan mediaanitason yläpuolella oleva vedenpinta pysynee kuun vaihteeseen saakka hyvin lähellä nykyistä tasoaan. Heinäkuussa pinnan ennustetaan alenevan todennäköisimmin 5-10 cm, riippuen sateista ja juoksutuspäätöksista. Päijänteen lähtövirtaama on hieman keskimääräistä suurempi, noin 280 m3/s. Kymijoen pääuomassa virtaa nyt noin 350 m3/s. Ennusteen mukaan virtaama vähitellen juhannuksen jälkeen.

Vesistöalueen pohjoisosien suuret järvet Keitele, Pielavesi-Nilakka, Konnevesi ja Iisvesi ovat ajankohdan keskimääräisen tason tuntumassa. Ennusteen mukaan järvien pinnat alenevat heinäkuun loppuun mennessä 10-25 cm.

Mäntyharjun reitillä Puulan vedenkorkeus ja Kissakosken juoksutus ovat ajankohdalle tyypillisiä. Suuria muutoksia ei ole odotettavissa lähimmän kahden viikon aikana. Vuohijärven vedenkorkeus on hiukan ajankohdan mediaanitasoa alempana ja laskussa.

Kokemäenjoki ja Karvianjoki (20.6.)

Kokemäenjoen vesistöalueella Loimijoen ja Puujoen virtaamat ovat kasvaneet viime viikon sateiden vuoksi, mutta kääntyvät tänään laskuun. Virtaamien kasvu jäi vähäiseksi, koska suurin osa sateista imeytyi kuivaan maaperään. Suurten säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet ovat pääosin alkukesälle tavanomaisten tasojen tuntumassa, ja pysyvät lähiviikkoina lähes nykyisellään.

Vesistöalueen pohjoisosassa Keurusselän vedenkorkeus on laskenut ajankohdalle tavanomaiselle tasolleen ja jatkaa laskuaan kesälle tyypilliseen tapaan. Tarjanteen vedenkorkeus on puolestaan 20 cm tavanomaisen tason alapuolella, ja pysyy ainakin alkukesän ajan tavanomaista alempana. Vesistöalueen eteläosissa Längelmäveden, Mallasveden ja Iso-Roineen vedenkorkeudet ovat myös jääneet kesäksi tavanomaista alemmaksi, tällä hetkellä niiden vedenkorkeudet ovat 10-15 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana.

Karvianjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat myös kasvaneet hieman sateiden vuoksi, ja kääntyvät laskuun lähipäivinä. Järvien vedenkorkeudet ovat pääosin lähellä ajankohdan keskimääräistä tasoa, ja pysyvät lähiviikkojen ajan nykyisen tason tuntumassa. Kirkkojärven vedenkorkeus on kuitenkin noussut 70 cm tavanomaista korkeammalle viime viikon sateiden vuoksi, mutta pysynee lähiviikkoina laskussa.

Pohjanmaa (22.6.)

Viime viikon runsaat sateet nostivat Pohjanmaan jokien vedenkorkeuksia paikoin nopeasti. Lapuanjoen Liinamaassa vedenpinta nousi viikonloppuna noin 3 metriä ja Kyrönjoen Hanhikoskessakin lähes 2,5 metriä. Jokien pinnat ovat korkealla myös Vaasan eteläpuolisissa pienissä rannikkovesistöissä. Jokien vedenkorkeudet ovat nyt laskussa, ja lasku jatkuu lähipäivinä.

Pohjanmaalla säännöstellyt järvet ovat nousseet kesätasolleen tai hieman sen yläpuolelle. Lappajärven pinta on noin 5 cm kesän tavoitetasoa korkeammalla. Perhonjoella Emmesinjärven vedenkorkeus on sateiden vuoksi noin 40 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa korkeammalla, mutta nyt laskussa. Uljuan tekoallas on kesätasollaan.

Iijoella jokien virtaamat ovat lähellä keskimääräistä kesätasoaan, ja ne pysyvät tällä tasolla ilman suuria sateita. Livojoella ja Siuruanjoella sade nosti vedenkorkeuksia viikonvaihteessa, mutta ne ovat nyt laskussa. Suurten luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet pysyvät nykyisellä, tyypillisellä kesätasollaan. Säännöstellyistä järvistä Kostonjärven juoksutus on 20 m3/s ja Irnijärven 13 m3/s.

Oulujoen vesistö ja Kuusamon seutu (22.6.)

Viime viikon sateet ovat tilapäisesti hidastaneet luonnontilaisten järvien pintojen laskua, mutta valunnat ja jokien virtaamat ovat edelleen kesälle tyypillisesti pieniä. Säännösteltyjen järvien pinnat ovat monin paikoin 20-40 cm tavanomaisten kesätasojensa alapuolella.

Oulujärven vedenpinta on kesäkuun keskitasonsa tuntumassa. Virtaama Oulujoen alajuoksulla Merikosksessa on vaihdellut viime viikkojen aikana 75 m3/s ja 250 m3/s välillä ja pysynee lähellä näitä lukemia lähiviikkoina Oulujärven juoksutuksista riippuen.

Hyrynsalmen reitin Kianta- ja Vuokkijärvi ovat noin 30-40 cm alkukesän keskitasojensa alapuolella. Hyrynjärven pintaa on laskettu huoltotoimenpiteiden vuoksi lähes 50 cm, ja sen vedenkorkeus nostetaan tavanomaiselle kesätasolleen hiljalleen heinäkuun aikana. Sotkamon reitin Ontojärvi ja Sotkamojärvet ovat tavanomaisten kesätasojensa alapuolella, vaikka juoksutukset järvistä ovat olleet pieniä.

Luonnontilaisten järvien pinnat ovat laskussa kohti kesätasojaan. Lammasjärven ja Lentuan pinnat laskevat sademääristä riippuen noin 10-30 cm heinäkuun loppuun mennessä.          

Kuusamon seudulla luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ovat laskussa. Kitkajärven pinta on noin 10 cm ajankohdan keskitasoa ylempänä, Muojärven saman verran alempana.

Lappi (22.6.)

Viime viikon lopun runsaat sateet kasvattivat jokien virtaamia koko Lapissa. Muonionjoen virtaama on kasvanut suureksi ja Kaaresuvannossa saavutettiin kevään suurin virtaamahuippu. Tornion,- Ounas, Kemi- ja Ivalojoessa virtaamat ovat kasvaneet selvästi ajankohdan keskimääräistä suuremmiksi. Virtaamat ovat nyt huipussaan ja kääntymässä laskuun tai ovat jo alkuviikosta lähteneet laskuun. Loppuviikosta ennustetaan vähäsateisempaa ja virtaamat jatkavat laskuaan kaikissa Lapin joissa.

Keski-Lapissa ja osin Etelä-Lapissa järvien vedenkorkeudet ovat nousseet sateiden seurauksena ajankohtaan nähden korkealle. Inarijärven pinta on lähellä säännöstelyn ylärajaa ja juoksutuksia järvestä joudutaan sen vuoksi kasvattamaan. Kaitakoskesta juoksutetaan toistaiseksi noin 400 m3/s, joka on selvästi ajankohdan tavanomaista suurempaa. Lokan ja Porttipahdan vedenpintojen nousu jatkuu sateiden seurauksena ja pinnat jatkavat hidasta nousuaan syksyyn asti. Altaiden pinnat ovat nyt noin 70 cm ajankohdan tavanomaista tasoa korkeammalla. Muualla Lapissa järvien pinnat ovat pääosin lähellä ajankohdalle tavanomaista tasoa. Kemijärvi on hiukan tavanomaista tasoaan alempana. Seitakorvasta juoksutetaan toistaiseksi 300-400 m3/s.

Lisätietoja

Tulvatilannekatsaus on osa Tulvakeskuksen toimintaa. Tulvakeskus on Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyöverkosto, joka toimii tiiviissä yhteistyössä mm. ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa. www.tulvakeskus.fi

 
Julkaistu 23.5.2016 klo 9.29, päivitetty 25.6.2016 klo 12.31