Vesitilanne - Vedenkorkeus ja virtaama

paikkakohtainen vesitilanne

Vedenkorkeus

Vedenkorkeus

Selite

Valunta

Valunta

Selite

Selite

 

Kireä pakkassää lisää hyyderiskiä (Tulvakeskus 23.2.)

Kovat pakkaset lisäävät hyydetulvariskiä Kymijoen ja Kokemäenjoen pääuomissa. Hyydetilanne pahenee avoimilla jokiosuuksilla ja niiden alapuolella, muutoin jokien jääkansi vain laajenee ja estää hyyteen muodostumista. Kokemäenjoella Kiikassa  ja Kymijoen alaosan koskissa vedenkorkeus on noussut noin 20 cm viime päivien aikana. Kiikassa nousu on toistaiseksi tasoittunut, Kymijoella pintojen ennustetaan nousevan seuraavan viikon ajan. Vedenkorkeudet ovat vielä huomattavasti tammikuun lopun ja helmikuun alun hyydetilanteita alempana. Kireän pakkassään ennustetaan jatkuvan tällä ja ensi viikolla, mikä voi pahentaa hyydetilannetta. Jokien virtaamat ovat pienempiä kuin kuukausi sitten, joten hyyteen vaikutukset jäänevät vähäisemmiksi.

Etelä- ja Keski-Suomessa järvien pinnat ovat vielä korkealla, mutta laskevat helmikuussa hitaasti. Varsinkin Kymijoen, Vuoksen ja Kokemäenjoen vesistöissä suurimpien järvien pinnat pysyvät korkealla vielä pitkään, ja järvien purkautuminen pitää myös laskujokien virtaamat suurina. Saimaan vedenpinta on kääntynyt hitaaseen laskuun, lisäjuoksutukset jatkuvat todennäköisesti aina kesään asti.

Etelä- ja Lounais-Suomi (23.2.)

Etelä- ja Lounais-Suomen jokien virtaamat jatkavat pienenemistään tai pysyvät tämän hetken lukemissa lämpötilan pysytellessä seuraavan viikon aikana sääennusteiden mukaan todennäköisesti selvästi pakkasen puolella. Ennusteiden mukaisten pakkasten takia jokien mahdollisesti jääkannettomissa kohdissa hyyde tai jäätyminen voi vielä nostaa paikoin vedenkorkeuksia.

Järvien vedenkorkeudet ovat laskussa, mutta osin edelleen selvästi ajankohdan tavanomaista korkeammalla. Lohjanjärven ja Hiidenveden vedenkorkeudet ovat 10-15 cm tavanomaista helmikuun loppupuolen tasoa ylempänä. Hiidenveden vedenpinta ei juuri muutu helmikuun lopun aikana ennusteen mukaan ja Lohjanjärvi laskee vielä noin 5 cm. Juoksutus Mustionjokeen on tällä hetkellä noin 27 m3/s. Tuusulanjärven vedenkorkeus on lähellä ajankohdan mediaanitasoa ja laskee seuraavan kahden viikon aikana pari senttiä. Luonnontilaisen Artjärven Pyhäjärven vedenkorkeus on yli 30 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa korkeammalla ja laskee seuraavan parin viikon aikana 15-20 cm.

Lounais-Suomessa Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeus on ajankohdan mediaanitason tuntumassa. Tavoitekorkeus on maaliskuun puolivälissä noin 5 cm tämän hetken tasoa alempana, joten juoksutus pidetään tällä hetkellä ajankohdan tyypillistä suurempana noin 8 m3/s suuruisena. Painion vedenkorkeus on laskenut reilun kuukauden takaisesta vedenkorkeushuipustaan 1,20 m ja on lähellä ajankohdan mediaanitasoaan.

Vuoksen ja Kaakkois-Suomen vesistöt (22.2.)

Sateisen syksyn ja alkutalven johdosta useimpien luonnontilaisten järvien vedenpinnat ovat Vuoksen vesistöalueella ajankohdan keskitason yläpuolella, mutta talvelle tyypilliseen tapaan laskussa. Vesistöalueen pohjoisosissa lumen vesiarvo on paikoin yli 50 mm keskimääräistä suurempi ja etelämpänä lähellä keskimääräistä.

Saimaan vedenkorkeus on nyt noin 65 cm ajankohdan keskitason yläpuolella. Saimaan lisäjuoksutus on 900 m3/s ja sitä jatketaan todennäköisesti aina kesään asti, jottei vedenkorkeus nousisi lumien sulannan myötä tulvalukemiin. Ennusteen mukaan vedenkorkeus laskee maaliskuun loppuun mennessä 10-20 cm, mutta laskusta huolimatta Saimaan vedenkorkeus pysyy koko talven normaalivyöhykkeen yläpuolella.

Pielisen vedenkorkeus on 40 cm ajankohdan keskitason yläpuolella. Vedenkorkeus on talvelle tyypillisessä laskussa, ja maaliskuun loppuun mennessä laskua kertyy 20-30 cm. Laskusta huolimatta vedenkorkeus pysyy koko talven reilusti ajankohdan mediaanitason yläpuolella ja nousee myös ensi keväänä todennäköisesti tavallista korkeampaan tulvahuippuun runsaasta lumimäärästä johtuen.

Kallaveden vedenkorkeus on yli 10 cm ajankohdan keskimääräisen tason yläpuolella. Vedenkorkeus on laskussa, jota kertyy 10-20 cm maaliskuun loppuun mennessä. Lisäjuoksutuksia Naapuksen ja Konnuksen kanavista jatketaan todennäköisesti aina kevättulviin asti.

Kaakkois-Suomen vesistöissä Simpelejärven vedenpinta on 10 cm tavallista korkeammalla, minkä vuoksi Juankosken juoksutusta pidetään edelleen ajankohtaan nähden suurena. Melakko-Loitimon vedenkorkeutta lasketaan lumen sulamisvesien varastoimiseksi vielä noin puoli metriä maaliskuun loppuun mennessä.

Päijänne ja Kymijoen vesistö (23.2.)

Kymijoen vesistöalueella järvien ja jokien vedenpinnat ovat olleet syksystä saakka varsin korkealla. Vedenkorkeudet ovat pääosin laskussa, mutta suurten järvien pinnat pysyvät ajankohtaan nähden korkealla ainakin kevääseen ja suurella todennäköisyydellä alkukesään saakka. Lumen vesiarvo alueella on nyt vuodenaikaan nähden keskimääräinen. Helmikuussa uutta lunta on kertynyt vain vähän.

Päijänteen vedenkorkeus on yli 50 cm ajankohdan mediaanitason yläpuolella. Tätä korkeammalla Päijänne on ollut tähän aikaan vuodesta viimeksi vuonna 1975. Suuri juoksutus yhdessä pakkasen myötä tapahtuneen tulovirtaaman pienenemisen kanssa on tässä kuussa kääntänyt Päijänteen vedenpinnan hitaaseen laskuun. Keskiennusteen mukaan laskua kertyy nykyisellä erittäin suurella noin 360 m3/s lähtövirtaamalla maaliskuun puoliväliin mennessä vielä noin 40 cm. Myös Kymijoen pääuoman virtaama on hyvin suuri, runsaat 450 m3/s, ja lisäksi jää ja hyyde nostavat joen vedenkorkeutta mm. Ahviossa, Hirvikoskessa ja Pernoonkoskessa. Hyyteen vedenpintaa nostava vaikutus on pakkasen takia kasvussa, ja ennusteen mukaan vedenpinta Kymijoessa nousee ensi keskiviikkoon mennessä 25-35 cm, mahdollisesti enemmänkin.

Vesistöalueen pohjoisosan suurista järvistä Keitele ja Iisvesi ovat noin 20 cm helmikuun loppupuolen keskimääräistä tasoa ylempänä. Pielavedellä ja Konnevedellä ero ajankohdan mediaaniin on suunnilleen 10 cm. Järvien vedenpintojen ennustetaan laskevan lähiviikkoina, mutta ero ajankohdan keskitasoon pienenee vain hiukan.

Mäntyharjun reitillä vedenpinnat ovat hyvin korkealla. Puula ja Vuohijärvi ovat 25-30 cm keskimääräistä ylempänä. Kissakosken hyvin suuri juoksutus, nyt 45 m3/s, on saanut Puulan pinnan kääntymään laskuun, joka jatkunee hitaana maaliskuun lopulle saakka. Pinta pysyy kuitenkin selvästi tavanomaista ylempänä koko kevättalven, ja toukokuun lopulle tai kesäkuun alulle ajoittuvan vedenkorkeushuipun ennustetaan olevan paljon keskimääräistä korkeampi. Kissakosken suureen juoksutuksen myötä Puulan alapuolisen Vahvajärven pinta on yli 40 cm ajankohdan mediaanitasoa korkeammalla.

Kokemäenjoki ja Karvianjoki (19.2.)

Kokemäenjoen hyydetilanne voi tällä viikolla jälleen pahentua pakkasten kiristyessä. Viime viikolla hyydetilanne helpottui selvästi lauhan sään vuoksi, ja joen vedenkorkeus on laskenut selvästi huippulukemistaan mm. Huittisissa ja Porissa. Suurempien järvien pinnat pysyvät tavanomaista korkeammalla vielä pitkään, ja järvien purkautuminen pitää myös Kokemäenjoen virtaaman suurena.

Vesistöalueen suurien luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet nousivat syksyn ja alkutalven aikana selvästi ajankohdan keskimääräisiä tasoja korkeammalle, ja pysyvät keskimääräistä korkeammalla koko talven ajan. Keurusselän ja Tarjanteen vedenkorkeudet ovat pysyneet tammi- helmikuussa pääosin laskussa, ja ovat nyt 30-35 cm ajankohdan keskimääräistä korkeammalla. Längelmäveden, Mallasveden ja Iso-Roineen vedenkorkeudet ovat nyt 40-50 cm keskimääräistä korkeammalla ja laskussa. Kukkian vedenkorkeus on laskenut kymmenisen senttiä huippulukemistaan, ollen tällä hetkellä noin 30 cm ajankohdan keskimääräistä korkeammalla.

Karvianjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat talvisen pienissä lukemissa, ja pysyvät lähiviikkoina nykyisellään. Järvien vedenkorkeudet ovat paikoin ajankohdan keskimääräisiä tasoja korkeammalla, ja pysyvät seuraavalla viikolla pääosin laskussa.

Pohjanmaa (20.2.)

Pohjanmaan jokien virtaamat ovat tyypillisissä talvilukemissa. Lappajärven ja Pyhäjärven pinnat ovat n. 20 cm ajankohdan keskimääräistä korkeammalla, molemmat laskevat lähiviikkoina hitaasti. Siikajoen Uljuan tekoaltaan pintaa lasketaan kevättulvaa varten ajankohdalle tyypilliseen tapaan. Iijoen hyydetilanne on helpottanut viime viikolla ja vedenpinnat ovat laskussa. Tällä viikolla hyyde ja jokien jäätyminen voivat jälleen nostaa jokien vedenkorkeuksia Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan alueella ainakin Kiiminkijoella, Siikajoella, Pyhäjoella ja Kalajoella.

Iijoella vedenpinnat ja virtaamat ovat lähellä tyypillisiä talvisia lukemia, ja lievässä laskussa. Kireänä jatkuva pakkanen saattaa uudelleen lisätä hyydetulvariskiä vielä avoimilla jokiosuuksilla. Kostonjärven ja Irnijärven pintoja lasketaan kevättä kohti. Kostonjärven juoksutus on 25 m3/s ja Irnijärven 27 m3/s.

Lunta on koko Pohjanmaalla saman verran tai enemmän kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta. Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla lunta on kertynyt jo noin 60-100 mm, Pohjois-Pohjanmaalla 80-160 mm, paikoin lähes 200 mm.

Oulujoen vesistö ja Kuusamon seutu (21.2.)

Valunnat ovat talviseen tapaan pieniä Oulujoen vesistössä. Joulu- ja tammikuussa satoi runsaasti lunta, helmikuu taas on ollut vähäsateinen. Koko vesistöalueella lunta on nyt noin 160 mm lumen vesiarvona ilmaistuna, kun keskimäärin tähän aikaan vuodesta lunta on noin 130 mm. Kainuussa lunta on paikoin enemmän, 180-200 mm.

Säännnösteltyjen järvien pinnat ovat laskussa kohti kevätalennusta. Sotkamon ja Hyrynsalmen reiteillä järvien pinnat ovat ajankohdan keskitasojensa tuntumassa. Oulujärven pinta on keskitalven keskitasoa noin 25 cm korkeammalla. Virtaama Oulujoen Merikoskessa on ollut hieman ajankohdan keskiarvo suurempi, viime viikkoina noin 400-450 m3/s.

Luonnontilaisten järvien pinnat ovat noin 10-20 cm tavanomaisia talvitasoja korkeammalla. Järvien pinnat ovat laskussa, mutta esimerkiksi Lammasjärven ja Lentuan vedenpinnat pysyvät tavanomaista korkeammalla kevääseen asti.

Kuusamon seudulla Muojärvi ja Kitkajävi ovat noin 5 cm ajankohdan keskitasojaan korkeammalla. Järvien vedenkorkeudet jatkavat hidasta laskuaan, mutta pysyvät tavanomaista korkeammalla lumien sulamiseen asti. Oulankajoen virtaama on talvelle tyypillisessä, alhaisessa lukemassa. Lunta alueella on noin 150-160 mm, joka on 10-20 mm enemmän kuin keskimäärin helmikuun puolivälissä.

Lappi (21.2.)

Lapissa jokien virtaamat ovat keskitalvelle tyypilliseen tapaan pieniä, eikä suuria muutoksia vesitilanteeseen ole lähiviikkoina odotettavissa, sään jatkuessa talvisena. Lumen vesiarvo on Länsi-Lapissa hieman suurempi kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta, muualla Lapissa lumimäärä on ajankohtaan nähden keskimääräinen.

Inarijärven pinta on lähellä ajankohdan mediaanitasoa ja hitaassa laskussa, kuten yleensä tähän aikaan vuodesta. Myös Kaitakosken juoksutus on ajankohdalle tyypillinen. Varsin tavanomainen helmikuun loppupuolen vesitilanne vallitsee myös Kemijärvessä sekä Lokassa ja Porttipahdassa.

Lisätietoja

Tulvatilannekatsaus on osa Tulvakeskuksen toimintaa. Tulvakeskus on Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyöverkosto, joka toimii tiiviissä yhteistyössä mm. ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa. www.tulvakeskus.fi

 
Julkaistu 26.10.2016 klo 14.13, päivitetty 23.2.2018 klo 15.28