Vesitilanne - Vedenkorkeus ja virtaama

Vedenkorkeus

Vedenkorkeus

Selite

Valunta

Valunta

Selite

Selite

 

Järvet paikoin normaalia korkeammalla Lapissa ja Järvi-Suomessa   (Tulvakeskus 28.7.)

Sateinen heinäkuu on hidastanut luonnontilaisten järvien laskua ja paikoin myös nostanut järvien vedenkorkeuksia. Järvien pinnat ovat ajankohdan keskitasoa korkeammalla Pohjanmaalla, Lapissa ja Järvi-Suomessa. Päijänteen pinta on noin 15 cm ja Saimaan 25 cm ajankohdan tavanomaista korkeammalla. Laskusta huolimatta Saimaan vedenkorkeus pysynee aina syyskuun alkupuolelle asti keskimääräistä korkeammalla. Inarijärvi on kesän keskitasoaan korkeammalla ja Lappiin tälle viikolle ennustetut sateet pysäyttävät järven vedenpinnan laskun.

Jokien virtaamat ovat monin paikoin pienentyneet kesälle tavanomaisiin lukemiin. Virtaamat pysyvät pieninä myös lähipäivinä sään jatkuessa vähäsateisena lukuun ottamatta Etelä-Suomea, jossa kuitenkin sateiden vaikutus jäänee pieneksi maaperän ollessa kuiva.

Etelä- ja Lounais-Suomi (27.7.)

Etelä- ja Lounais-Suomen jokien virtaamat ovat pääasiassa lähellä tavallisia keskikesän lukemia. Etelä-Suomeen lähipäiville ennustetut sateet eivät juuri vaikuta jokien virtaamiin maaperän ollessa kuiva.

Järvien vedenkorkeudet ovat lähellä ajankohdan keskitasoa. Tuusulanjärven pinta on ajankohdan mediaanitasolla ja pysyy edelleen seuraavan kahden viikon ajan lähellä nykyistä tasoa. Hiidenveden ja Lohjanjärven vedenkorkeudet ovat laskeneet hieman edellisviikon tasosta. Lohjanjärven pinta on tällä hetkellä ajankohdan keskitason tuntumassa ja Hiidenvesi vastaavasti 10 senttiä ajankohdan keskitasoa ylempänä. Seuraavan kahden viikon aikana Lohjanjärvi laskee ennusteen mukaan 0-5 cm ja Hiidenvesi noin 10 cm.

Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeus on lähellä ajankohdan keskitasoa ja se ei juuri muutu seuraavaan kahteen viikkoon. Painio on tällä hetkellä noin 25 cm ajankohdan mediaania ylempänä ja laskee ennusteen mukaan parissa viikossa 10 cm. Luonnontilaisen Artjärven Pyhäjärven vedenkorkeus on sateiden vaikutuksesta nyt noin 15 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa korkeammalla. Seuraavan kahden viikon aikana järven pinta pysynee tämän hetken tason tuntumassa.

Vuoksen ja Kaakkois-Suomen vesistöt (26.7.)

Heinäkuun alun runsaat sateet ovat hidastaneet järvien vedenpintojen laskua ja paikoin myös nostaneet järvien vedenkorkeuksia muutamia kymmeniä senttejä Vuoksen vesistössä. Tällä hetkellä vedenkorkeudet ovat vähäsateisemman jakson vuoksi pääosin laskussa.

Saimaan vedenpinta nousi heinäkuun alun sateiden myötä nopeasti noin 5 cm, jonka jälkeen vedenkorkeus on kääntynyt hiljalleen laskuun. Nyt vedenkorkeus on vajaat 30 cm ajankohdan mediaanitason yläpuolella. Ennusteen mukaan Saimaan vedenkorkeus laskee elokuun loppuun mennessä todennäköisesti 5-20 cm. Laskusta huolimatta Saimaan vedenkorkeus pysynee aina syyskuun loppupuolelle saakka keskimääräistä korkeammalla.

Myös Pielisen vedenkorkeuden lasku hidastui hieman sateiden myötä. Vedenkorkeus on tällä hetkellä kuitenkin lähellä ajankohdan keskitasoa. Ilman suuria sateita vedenkorkeus jatkaa kesälle tyypilliseen tapaan laskua aina elokuun loppuun asti.

Kallaveden vedenkorkeus nousi sateiden aikana noin 20 cm ja on nyt 15 cm ajankohdan keskitason yläpuolella. Vedenkorkeus on hitaassa laskussa, mutta pysyy ennusteen mukaan koko loppukesän tavallista korkeammalla.

Useimpien säännösteltyjen järvien pinnat vesistöalueella ovat ajankohdalle tyypillisillä tasoilla. Sateiden myötä myös aiemmin kesällä keskimääräistä alempana olleet Höytiäinen ja Karjalan Pyhäjärvi ovat nousseet vuodenaikaan nähden keskimääräisille tasoille.

Myös Kaakkois-Suomen pienillä vesistöalueilla heinäkuun alun runsaat sateet nostivat jokien virtaamia, mutta vesitilanne alueen järvissä ja joissa ei kokonaisuutena ole kuitenkaan mitenkään poikkeuksellinen.

Päijänne ja Kymijoen vesistö (26.7.)

Heinäkuun alun suuret sateet ovat nostaneet Kymijoen vesistön pienempien luonnontilaisten järvien vedenkorkeuksia erityisesti vesistön länsiosassa. Suuremmissa järvissä kesälle tyypillinen vedenkorkeuden lasku on tasaantunut. Tällä hetkellä järvien vedenkorkeudet ovat kääntyneet tai kääntymässä hiljalleen laskuun poutaisemman sään myötä.

Päijänteen vedenkorkeus on noin 15 cm ajankohdan mediaanitason yläpuolella. Kalkkisen juoksutusta on pidetty heinäkuun ajan suurena, jotta vedenpinta saataisiin käännettyä loppukesälle tyypilliseen laskuun. Tämänhetkisen ennusteen mukaan vedenkorkeus laskee 0-20 cm elokuun loppuun mennessä. Kymijoen pääuomassa virtaa edelleen 350-400 m3/s, kun ajankohdan keskivirtaama on vajaat 300 m3/s.

Vesistöalueen pohjoisosien suuret järvet Keitele, Iisvesi ja Pielavesi-Nilakka ovat 5-15 cm ajankohdan keskimääräisen tason yläpuolella. Vedenkorkeuksien ennustetaan laskevan vain vähän lähiviikkojen aikana, kun tyypillisesti vedenkorkeudet laskevat tähän aikaan vuodesta noin 5-10 cm kahden viikon aikana.

Mäntyharjun reitillä Puulan vedenkorkeus ja Kissakosken juoksutus ovat lähellä ajankohdan mediaania. Myös Vuohijärven vedenkorkeus on ajankohdalle tyypillisellä tasolla ja hitaassa laskussa.

Kokemäenjoki ja Karvianjoki (27.7.)

Kokemäenjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat kesäisen pienissä lukemissa, ja pysyvät lähiviikkoina lähes nykyisellään tai nousevat hieman. Suurten säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet ovat ajankohdalle tavanomaisella tasolla.

Vesistöalueen suurista luonnontilaisista järvistä Keurusselän vedenkorkeus on alkukuun sateiden vuoksi noin 30 cm ajankohdan keskitasoa korkeammalla mutta hitaassa laskussa. Tarjanteen, Längelmäveden, Mallasveden ja Iso-Roineen vedenkorkeudet puolestaan ovat vielä hieman ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana. Näiden järvien pinnat laskevat lähiviikkoina vain vähän ja saavuttavat tavanomaisen tason lähipäivinä.

Karvianjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat kesälle tavanomaisissa pienissä arvoissa. Järvien vedenkorkeudet ovat pääosin lähellä ajankohdan keskimääräistä tasoa, ja pysyvät lähiviikkojen ajan nykyisen tason tuntumassa.

Pohjanmaa (27.7.)

Pohjanmaan jokien virtaamat ovat pääosin laskeneet kesälle tavanomaisiin lukemiin, mutta ovat vielä paikoin koholla. Virtaamat pysyvät tällä viikolla lähes nykyisellään, elleivät loppuviikon sateet toteudu ennustettua rankempina.

Säännösteltyjen järvien, mm Lappajärven ja Pyhäjärven pinnat ovat alkukuun sateiden vuoksi edelleen korkealla. Lappajärven pinta on 25 cm ajankohdan keskimääräistä ja 15 cm tavoitevyöhykkeen ylärajaa korkeammalla, mutta tavanomaista suuremman juoksutuksen vuoksi laskussa.

Iijoella jokien virtaamat ovat myös laskeneet kesäisen pieniin lukemiin, mutta voivat nousta hieman loppuviikon sateiden vuoksi. Säännösteltyjen järvien juoksutukset ovat keskimääräisissä lukemissa, Kostonjärvellä noin 12 m3/s ja Irnijärvellä noin 11 m3/s.

Oulujoen vesistö ja Kuusamon seutu (27.7.)

Heinäkuun runsaat sateet ovat nostaneet järvien pintoja tai hidastaneet niiden laskua Oulujoen vesistöalueella. Jokien virtaamat ovat palautumassa kesälle tyypillisille tasoille tämän viikon vähäsateisemman sään myötä. Luonnontilaisten järvien pinnat ovat laskussa.  

Oulujärven vedenpinta on ajankohdan keskitason tuntumassa ja pysyy nykyisellään tai nousee hieman lähiviikkoina. Virtaama Oulujoen alajuoksulla Merikoskessa on keskimäärin tavanomainen, mutta vaihtelee Oulujärven juoksutusten mukaan.

Sateiden myötä Hyrynsalmen reitin säännösteltyjen järvien pinnat ovat nousseet lähelle tavanomaisia heinäkuun loppupuolen tasoja. Myös Sotkamon reitin järvien pinnat ovat pääosin tavanomaisissa kesätasoissa ja laskevat tyypilliseen tapaansa loppukesän ajan joitakin kymmeniä senttejä. Ontojärvi on noin 20 cm tavanomaista alempana

Luonnontilaisten järvien pinnat ovat nousseet hieman heinäkuussa. Suuremmissa järvissä, kuten Lammasjärvessä ja Lentuassa, sateet ovat vain hidastaneet vedenkorkeuksien laskua. Lammasjärven ja Lentuan pinnat laskevat syksyyn mennessä noin 10 cm sateista riippuen.         

Kuusamon seudulla luonnontilaisten järvien vedenkorkeuksien lasku on sateiden myötä pysähtynyt. Kitkajärven ja Muojärven pinnat ovat lähellä ajankohdan keskitasoa ja laskevat hitaasti loppukesän ajan. Oulankajoen virtaama on kesäajalle tyypillisissä lukemissa.

Lappi (28.7.)

Lapissa jokien virtaamat ovat edelleen koholla monin paikoin sateisen heinäkuun vuoksi. Jokien vedenkorkeudet ovat paikoin kasvaneet hiukan viime päivien sateiden johdosta ja kasvavat lisää sateiden jatkuessa.

Tämän ja edellisviikon sateet hidastivat järvien pintojen laskua ja paikoin hieman nostivat vedenkorkeuksia. Lähiviikkoina luonnontilaisten järvien pinnat laskevat. Inarijärven pinta on laskenut juoksutusten ansiosta ja juoksutuksia päästään asteittain pienentämään. Kaitakoskesta juoksutetaan nyt 240 m3/s, joka on noin puolitoistakertaisesti ajankohdan tavanomaiseen verrattuna. Lokan ja Porttipahdan vedenpinnat ovat nousseet noin 15 - 25 cm heinäkuussa ja jatkavat nousuaan. Altaiden pinnat ovat nyt noin 70 cm ajankohdan tavanomaista tasoa korkeammalla. Kemijärvi on lähellä ajankohdan tavanomaista tasoaan. Seitakorvasta juoksutetaan toistaiseksi noin 250 m3/s.

Lisätietoja

Tulvatilannekatsaus on osa Tulvakeskuksen toimintaa. Tulvakeskus on Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyöverkosto, joka toimii tiiviissä yhteistyössä mm. ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa. www.tulvakeskus.fi

 
Julkaistu 23.5.2016 klo 9.29, päivitetty 28.7.2016 klo 14.57