Vesitilanne - Vedenkorkeus ja virtaama

paikkakohtainen vesitilanne

Vedenkorkeus

Vedenkorkeus

Selite

Valunta

Valunta

Selite

Selite

 

Kuortaneenjärvellä rantarakennuksia kastunut, Pohjois-Pohjanmaalla jääpatotulvia (Tulvakeskus 25.4.)

Kyrönjoella vedenkorkeudet ovat pääosin laskussa ja pengerrysalueille viikonloppuna juoksutettua vettä pumpataan takaisin jokeen. Kyrönjoen vesistössä muutamia teitä on vielä poikki, mutta Jalasjärvellä valtatie 3 saatiin maanantaina avattua liikenteelle. Lapuanjoen vesistössä Kuortaneenjärven nousu on pysähtymässä, matalalla olevia rantakiinteistöjä, lähinnä vapaa-ajan asuntoja on kastumisvaarassa.

Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla jääpatoja on muodostunut Pyhäjoella, Lestijoella ja Perhonjoella. Rakennuksia on jouduttu suojaamaan ja vesi on noussut paikoin pelloille ja teille. Siikajoella Mankilan kylässä vesi on noussut pelloille ja katkaissut teitä. Virtaamat jatkavat Pohjois-Pohjanmaalla kasvuaan lähipäivinä ja jäiden liikkeet ovat mahdollisia.

Suurimmat lumen vesiarvot, yli 200 mm, ovat Pohjois-Karjalasta Länsi-Lappiin ulottuvalla vyöhykkeellä. Tämän alueen vesistöissä tulvapotentiaalia on selvästi tavanomaista suurempiin kevättulviin kevään etenemisestä riippuen. Järvien vedenpinnat olivat Keski- ja Itä-Suomessa paikoin korkealla jo sateisen syksyn ja alkutalven jäljiltä, ja jatkavat nyt lumien sulaessa nousuaan. Suuresta lumimäärästä johtuen useiden Järvi-Suomen luonnontilaisten järvien ennustetaan nousevan tavallista korkeampaan keväthuippuun touko-kesäkuun aikana. Järvien purkautuminen nostaa myös laskujokien virtaamat suuriksi. Pirkanmaalla järvien vedennousu alkaa jo paikoin uhata rantarakennuksia.

Etelä- ja Lounais-Suomi (20.4.)

Etelä- ja Lounais-Suomen jokien virtaamat ovat laskeneet reilun viikon takaisten keskimääräistä pienemmäksi jääneiden kevättulvien jälkeen. Lähes kaikki lumet ovat sulaneet, mutta vesisateet voivat paikoin nostaa hieman vedenkorkeuksia lähipäivinä.

Järvien vedenkorkeudet jatkavat vielä pääosin keväistä nousua. Hiidenveden pinta on huhtikuun kuluessa noussut yli 40 cm ja nousee ennusteen mukaan vielä 40-50 cm seuraavan kuukauden aikana. Lohjanjärven vedenkorkeus nousee nyt keskimääräiseen kevään tahdissa, nousua kertyy vielä 20-25 cm toukokuun puoliväliin mennessä tavanomaisen kevään lukemiin asti. Tuusulanjärvi on ajankohdan keskimääräisellä tasolla ja ennusteen mukaan se pysyy tämän hetken lukemissa seuraavan kahden viikon ajan. Luonnontilaisen Artjärven Pyhäjärven vedenkorkeus on noussut huhtikuussa tähän mennessä 80 cm. Se on lähellä kevään korkeinta tasoaan nousten ennusteen mukaan lähipäivinä vielä 5-10 cm lähes keskimääräisen kevättulvan tasolle, mutta jääden viime tammikuun huippua hieman alemmaksi.

Lounais-Suomessa Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeus on lähellä ajankohdan keskitasoa ja nousee ennusteen mukaan vielä toukokuun puoliväliin mennessä 5-10 cm. Painion vedenkorkeus on noussut kuukauden aikana noin metrin ja kääntynee hiljalleen laskuun. Seuraavan kahden viikon aikana se laskee ennusteen mukaan 10-20 cm.

Vuoksen ja Kaakkois-Suomen vesistöt (19.4.)

Lumet ovat alkaneet sulamaan ja lisänneet valuntaa koko Vuoksen vesistöalueella. Pienempien jokien virtaamat ovat lähteneet jo kasvuun. Sään viileneminen kuitenkin hidastaa sulantaa ja jokien virtaamahuiput ajoittuvat toukokuun puolelle. Lunta on paljon erityisesti Pielisen valuma-alueella, jossa jokien vedenkorkeuksien ennustetaan nousevan keskimääräistä suurempiin huippuihin. Suurista järvistä Kallaveden ja Pielisen ennustetaan nousevan tavallista korkeammalle touko-kesäkuun vaihteessa ja Saimaan kesä-heinäkuussa.

Saimaan vedenkorkeus on noin 55 cm ajankohdan keskitason yläpuolella. Vedenkorkeus on kääntynyt lumen sulannan myötä nousuun, jota ennusteen mukaan kertyy 15-55 cm kesäkuun loppuun mennessä. Mikäli loppukeväästä tulee tavallista sateisempi, voi vedenkorkeus nousta kesällä tulvalukemiin. Saimaan lisäjuoksutus aloitettiin jo marraskuun lopulla ja sitä jatketaan 900 m3/s suuruisena todennäköisesti ainakin kesäkuun loppuun asti vedenkorkeuden nousun hillitsemiseksi.

Pielisen vedenkorkeus on 30 cm ajankohdan keskitason yläpuolella. Ennusteen mukaan vedenkorkeus nousee hitaasti toukokuun alkuun asti, jonka jälkeen se nousee kesäkuun alkuun mennessä 20-80 cm tavallista korkeammalle. Jos loppukeväästä tulee normaalia sateisempi, voi vedenkorkeus nousta viime vuosikymmenten ennätyslukemiin.

Kallaveden vedenkorkeus on lähellä ajankohdan keskimääräistä tasoa. Vedenkorkeus on kääntynyt hitaaseen nousuun ja saavuttaa huippunsa touko-kesäkuun vaihteessa. Vedenkorkeuden ennustetaan nousevan keskimääräistä suurempaan tulvahuippuun. Lisäjuoksutuksia Naapuksen ja Konnuksen kanavista jatketaan aina kevättulviin asti.

Muista luonnontilaisista järvistä esimerkiksi Kuolimon, Keyrityn ja Kaavin Saarijärven ennustetaan nousevan keskimääräistä suurempiin huippuihin toukokuun alkupuolella ja Viinijärven sekä Viiksinselän touko-kesäkuun vaihteessa. Myös Jänisjoen, Tohmajoen ja Hiitolanjoen vesistöissä vedenkorkeudet ovat kääntyneet nousuun. Kiteenjoen ja Simpelejärven vedenkorkeuksien ennustetaan nousevan toukokuun alussa tavallista korkeammalle.

Päijänne ja Kymijoen vesistö (20.4.)

Kymijoen vesistöalueella vedenkorkeudet ja virtaamat ovat nousussa. Talven aikana kertyneen runsaan lumimäärän sulamisesta syntyvät vedet pitävät järvien tulovirtaamat suurina ja vesistöalueen isoimpien järvien vedenpinnat nousussa aina toukokuun lopulle saakka. Vesistöjen latvoilla sijaitsevat pienemmät järvet saavuttavat huippukorkeutensa nopeammin ja niistä suurin osa kääntyy laskuun jo ennen toukokuun puoliväliä. Kevään ja alkukesän vedenkorkeushuippujen ennustetaan olevan tavanomaista korkeampia.

Päijänteen vedenkorkeus on noin 30 cm ajankohdan mediaanitason yläpuolella ja kääntynyt juuri nousuu. Ennusteen mukaan pinta nousee toukokuun loppuun mennessä todennäköisimmin 40-60 cm ja saattaa jatkaa nousua vielä kesäkuussa. Päijänteen lähtövirtaama on erittäin suuri, noin 340 m3/s. Kymijoen pääuoman virtaama on Kuusankoskella runsaat 500 m3/s, kun se on tähän aikaan vuodesta keskimäärin noin 320 m3/s.

Vesistöalueen pohjoisosan suurista järvistä Keitele ja Iisvesi ovat noin 20-25 cm huhtikuun loppupuolen keskimääräistä tasoa ylempänä. Pielavedellä ja Konnevedellä ero ajankohdan mediaaniin on vain 5-10 cm. Järvien vedenpinnat ovat nousussa ja niiden ennustetaan nousevan tänä keväänä varsin korkealle. Esimerkiksi Keiteleen pinta on ennusteen mukaan kesäkuun alussa 30 tai jopa 40 cm keskimääräistä korkeammalla. Ennusteessa on kuitenkin epävarmuustekijöitä, joista merkittävimmät liittyvät lähiviikkojen sadantaan ja alueen lumimäärään.

Mäntyharjun reitillä Puulan noin 20 cm keskimääräistä ylempänä oleva vedenpinta on myöskin nousussa. Kissakosken juoksutus on nostettu varsin suureksi, yli 50 kuutiometriin sekunnissa, mutta tästä huolimatta Puulan ennustetaan nousevan toukokuun aikana selvästi tavanomaista ylemmäksi, 20-30 cm tämänhetkistä tasoa korkeammalle. Puulan kasvaneen juoksutuksen myötä vedenkorkeudet nousevat parhaillaan alapuolisessa vesistössä, mm. Vahvajärvessä, Lahnavedessä ja Vuohijärvessä.

Kokemäenjoki ja Karvianjoki (24.4.)

Kokemäenjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat lähellä ajankohdalle tyypillisiä arvoja, eikä niihin ennusteta tälle viikolle suuria muutoksia. Vesistöalueen suurempien säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet ovat keväiseen tapaan nousussa, juoksutukset ovat tällä hetkellä suurista tulovirtaamista johtuen pääosin keskimääräistä suurempia.

Suurien luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ovat pysyneet keskimääräistä korkeammalla koko talven ajan, ja niiden pinnat nousevat nyt nopeasti lumien sulaessa. Keurusselän, Tarjanteen, Längelmäveden, Mallasveden ja Iso-Roineen vedenkorkeudet ovat 30-50 cm keskimääräistä korkeammalla. Järvien vedenkorkeuksien ennustetaan nousevan selvästi tavallista korkeampaan keväthuippuun toukokuun aikana. Järvien vedennousu alkaa jo paikoin uhata rantarakennuksia.

Karvianjoen vesistöalueella jokien virtaamat nousivat viikonloppuna keskimääräisen kevättulvan suuruisiin tulvahuippuihin. Tällä viikolla virtaamat pysyvät pääosin laskussa. Järvien vedenkorkeudet ovat nousseet keskimääräisiä kevään tasoja korkeammalla, ja nousu jatkuu vielä paikoin. Karvianjärven ja Kirkkojärven vedenkorkeudet ovat tällä hetkellä puolisen metriä ja Isojärven 30 cm huhtikuun loppupuolen keskimääräisiä arvoja korkeammalla.

Pohjanmaa (20.4.)

Etelä-Pohjanmaalla jokien vedenkorkeuksien nousu jatkuu vielä lähipäivinä ainakin Kyrönjoen, Lapuanjoen ja Maalahdenjoen vesistöissä, samoin Karvianjoella nousu jatkuu tulvalukemiin saakka. Lauantaiksi ennustettu vesisade pahentaa tilannetta entisestään, lisäksi tulvariskiä kasvattavat myös jääpadot. Kyrönjoen alaosalla jäät ovat siirtyneet valtatie 8 alapuolelle ja jääpatoriski on siirtynyt Skatilasta jokisuistoon. Teitä on Kyrönjoen alaosalla edelleen poikki ja taloja tulvaveden saartamana, ja jääpatojen takia myös asuinrakennuksien kastuminen on mahdollista.

Laihianjoella ja Kyrönjoella kellareita on jo kastunut ja asuinrakennuksia on suojattu. Myös Kyrönjoen vesistössä Jalasjärvellä ja Kauhajoella, Lapuanjoen alajuoksulla sekä Maalahdenjoella on asuinrakennuksia kastumisvaarassa veden vielä noustessa lauantain sateiden myötä. Kyrönjoen että Lapuanjoen pinnat ovat noin 40 sentin päässä tulvarajasta, jonka ylittyessä vettä täytyy juoksuttaa pengeralueiden pelloille. Tulvarajojen ylittyminen on mahdollista lähipäivinä, säästä riippuen. Tulvavettä saattaa nousta monin paikoin teille ja katkaista lisää tieyhteyksiä, ja vapaa-ajanrakennuksia voi kastua. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on täyttänyt alueen tekojärviä tulvien hillitsemiseksi.

Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla joet ovat myös lähteneet nousuun, ja virtaamat voivat kasvaa ennusteiden mukaan tällä viikolla niin suuriksi, että jäät voivat lähteä liikkeelle. Jäät voivat liikkuessaan muodostaa patoja etenkin jokien suvantokohtiin. Jääpatojen vuoksi tulvavesi voi nousta nopeasti ranta-alueille ja aiheuttaa vaaraa tai haittaa. Tällä hetkellä jääpatoja on jo muodostunut ainakin Kalajoella, ja Pelastuslaitos suojaa rakennuksia Alavieskassa. Pyhäjoella tulvavesi on noussut muutamalle tielle. Sään ennustetaan kylmenevän viikonvaihdetta kohti, jolloin virtaamien kasvu hidastuu.

Oulujoen vesistö ja Kuusamon seutu (19.4.)

Oulujoen vesistössä valunta on kasvanut Oulujärven alapuolisella alueella ja esimerkiksi Saniginjoen vedenkorkeus on kääntynyt nousuun. Ennusteen mukaan keskimääräistä suurempi tulvahuippu ajoittuu huhti-toukokuun vaihteeseen. Lumen maksimivesiarvo koko Oulujoen vesistöalueella oli huhtikuun 10. päivä noin 200 mm, kun se keskimäärin on noin 160 mm. Lumi on alkanut sulamaan, mutta viilenevän sään myötä sulanta hidastuu loppuviikolla.

Säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet on laskettu tyypillisille tasoille ennen kevättulvien alkua. Ennusteen mukaan vedenkorkeudet lähtevät nousuun tyypillisesti toukokuun alussa. 

Luonnontilaisten järvien pinnat ovat hieman ajankohdan tavanomaisia tasoja korkeammalla. Järvien vedenkorkeudet lähtevät tyypillisesti toukokuun alussa lumien sulannan myötä nousuun. Suuresta lumimäärästä johtuen muun muassa Lammasjärven ja Lentuan vedenpintojen ennustetaan nousevan toukokuussa todennäköisesti keskimääräistä korkeampiin tulvalukemiin.

Kuusamon seudulla vesitilanne on ajankohtaan nähden hyvin tavanomainen. Muojärvi ja Kitkajävi ovat hitaassa laskussa. Oulankajoen virtaama on talvelle tyypillisessä, alhaisessa lukemassa. Lunta alueella on noin 200 mm, mikä on hieman keskimääräistä arvoa enemmän.

Lappi (23.4.)

Lapissa jokien virtaamat ovat vielä talvelle tyypilliseen tapaan pieniä. Tällä viikolla uudelleen lämpiävä sää saa aikaan pientä sulamista ja Etelä-Lapissa ja Tornionjoen ala-osalla jokien virtaamat lähtevät hitaaseen nousuun. Yöpakkasten jatkuminen pitää kuitenkin sulamisen pienenä ja varsinainen kevättulva on odotettavissa vasta toukokuussa. Simojoella keskimääräisen suuruinen kevättulvan huippu on odotettavissa toukokuun alkupuolella. Muissa Lapin isoissa joissa kevättulvien ennustetaan olevan toukokuun puolessa välissä tai sen jälkeen, ja tulvista on odotettavissa keskimääräisiä tai sitä suurempia. Lumen vesiarvo on Länsi- ja Meri-Lapissa, sekä Kemihaaran valuma-alueella suurempi kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta, 200-240 mm, muualla Lapissa lumimäärä on ajankohdalle keskimääräinen.

Inarijärven pinta on lähellä ajankohdan mediaanitasoa ja hitaassa laskussa, kuten yleensä tähän aikaan vuodesta. Myös Kaitakosken juoksutus on ajankohdalle tyypillinen. Varsin tavanomainen huhtikuun puolenvälin vesitilanne vallitsee myös Kemijärvessä sekä Lokassa ja Porttipahdassa.

Lisätietoja

Tulvatilannekatsaus on osa Tulvakeskuksen toimintaa. Tulvakeskus on Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyöverkosto, joka toimii tiiviissä yhteistyössä mm. ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa. www.tulvakeskus.fi

 
Julkaistu 26.10.2016 klo 14.13, päivitetty 25.4.2018 klo 12.18