Vesitilanne - Vedenkorkeus ja virtaama

paikkakohtainen vesitilanne

Vedenkorkeus

Vedenkorkeus verrattuna ajankohdan keskimääräiseen 1962-2016

Selite

Valunta

Valunta

Selite

Selite

 

Virtaamat pienenemässä juhannusviikonlopulla (Tulvakeskus 22.6.)

Alkuviikon runsaat sateet kasvattivat virtaamia Ounasjoella, Tenojoella ja Paatsjoen vesistön joissa. Virtaamat ovat nyt kääntymässä laskuun. Tiistain sateet nostavat virtaamia Pohjanmaalla ja Kokemäenjoen vesistössä, esimerkiksi Lapvärtinjoella. Tämän hetken ennusteen mukaiset sateet eivät kuitenkaan nosta jokien vedenpintoja viime viikon tasolle, lukuun ottamatta Lapväärtinjokea. Loppuviikko on tämän hetkisen ennusteen mukaan vähäsateinen, joten virtaamat pienenevät juhannusta kohden mentäessä.

Lounais- ja Keski-Suomessa osa järvistä on sateista huolimatta ajankohtaan nähden alhaalla. Esimerkiksi Säkylän Pyhäjärvi, Längelmävesi ja Tarjanne jäävät kesän ajaksi tavanomaista alemmaksi, mutta ero tavanomaiseen pienenee kesän aikana jo toteutuneiden ja ennustettujen sateiden johdosta.

Etelä- ja Lounais-Suomi (22.6.)

Etelärannikon jokien vedenkorkeudet ovat laskeneet takaisin ajankohdan tavanomaiselle tasolle parin viikon takaisten sateiden jälkeen. Lounais-Suomessa sateet ovat helpottaneet kuivuustilannetta vain hieman. Ennusteiden mukaan virtaamat eivät kasvane viikon aikana juurikaan sääennusteiden mukaisilla sademäärillä.

Lounais-Suomessa järvien vedenkorkeudet ovat edelleen poikkeuksellisen alhaalla. Säkylän Pyhäjärven vedenpinta on laskenut hieman ja on ajankohtaan nähden alimmillaan 54 vuoteen. Vedenkorkeus pysyy ennusteen mukaan tämän hetken tasolla parin viikon ajan, mutta jatkanee heinäkuussa hitaasti laskuaan, mikäli runsassateisempaa jaksoa ei tule.

Etelärannikon vesistöjen järvet ovat pysyneet ajankohdan keskitason tuntumassa. Tuusulanjärven vedenkorkeus nousi kesäkuun puolivälissä muutaman sentin, mutta on laskenut taas ajankohdan keskitasolle. Heinäkuussa vedenkorkeus jatkanee laskuaan tavanomaiseen kesäiseen tapaan. Myös Lohjanjärvi ja Hiidenvesi ovat lähellä ajankohdan keskimääräistä tasoa. Lohjanjärvi laskee ennusteen mukaan seuraavan kahden viikon aikana 5-10 cm ja Hiidenvesi pysyy nykytasolla tai nousee hieman. Luonnontilaisen Artjärven Pyhäjärven vedenkorkeus on ajankohdan keskitasolla ja se pysyy ennusteen mukaan nykytason tuntumassa.

Vuoksen ja Kaakkois-Suomen vesistöt (22.6.)

Vuoksen vesistön suuret järvet ovat lähellä ajankohdan keskitasoja. Kallavesi ja Pielinen ovat kääntyneet kesälle tyypilliseen laskuun. Saimaan vedenkorkeus jatkaa vielä nousua. Vesistön eteläosassa muun muassa Kuolimon, Lohnajärven ja Karjalan Pyhäjärven vedenkorkeudet ovat huomattavasti ajankohdan mediaanitasoa alempana, mutta vedenkorkeuksien lasku on sateiden myötä tasaantunut.

Saimaan vedenkorkeus on ajankohdan keskitasolla ja jatkaa alkukesälle tyypillistä hidasta nousua. Ennusteen mukaan Saimaan pinta nousee kesä-heinäkuun aikana enää hiukan, todennäköisesti korkeintaan noin 10 cm.

Pielisen vedenkorkeus nousi kesäkuun alussa keskimääräiseen alkukesän korkeuteen, ja on kääntynyt nyt laskuun. Ennusteen mukaan Pielisen pinta laskee 5-20 cm heinäkuun puoliväliin mennessä.

Kallaveden vedenkorkeus on kesälle tyypillisessä laskussa. Vedenkorkeuden ennustetaan laskevan 5-20 cm seuraavan parin viikon aikana.

Kaakkois-Suomen vesistöissä Melakko-Loitimon vedenkorkeus on alkukesälle tyypillisissä lukemissa. Simpelejärven vedenkorkeus on 5-10 cm tavallista ylempänä ja kesäkuun sateet ovat pitäneet tulovirtaaman verrattain suurena, minkä vuoksi Juankosken juoksutukset ovat ajankohtaan nähden tavallista suurempia.

Päijänne ja Kymijoen vesistö (20.6.)

Kymijoen vesistössä vedenpinnat ovat pääosin jonkin verran keskimääräistä alempana. Useimpien järvien pinnat ovat laskussa, vaikka viime päivien sateet ovatkin monin paikoin kasvattaneet järvien tulovirtaamia. Päijänteen vedenkorkeus jatkanee hidasta nousuaan heinäkuulle saakka.

Päijänteen vedenkorkeus on runsaat 10 cm ajankohdan mediaanitason alapuolella. Vedenpinta nousee vielä ja on ennusteen mukaan heinäkuun puolivälissä 5-10 cm tämänhetkistä tasoa korkeammalla. Päijänteen kokonaislähtövirtaama on nyt 170 m3/s, kun ajankohdan pitkän aikavälin keskivirtaama on noin 230 m3/s. Myös Kymijoen pääuoman virtaama on keskimääräistä pienempi.

Vesistöalueen pohjoisosien suurista järvistä Pielavesi-Nilakka ja Iisvesi ovat ajankohdan mediaanitasojen tuntumassa, Keitele ja Konnevesi taas vajaat 10 cm keskimääräistä alempana. Ennusteen mukaan näiden järvien vedenkorkeuksissa ei tapahdu lähimmän kahden viikon aikana suuria muutoksia.

Mäntyharjun reitillä Puulan vedenpinta on noussut ajankohdan mediaanitason tuntumaan ja sen ennustetaan nousevan tässä kuussa vielä joitakin senttejä, riippuen sateista ja juoksutuspäätöksistä. Vuohijärven vedenkorkeus on jo ollut useita viikkoja laskusuunnassa. Yhtenä merkittävänä tekijänä Vuohijärven tulovirtaamaan vaikuttaa juoksutus Puulan Kissakoskesta, joka on nyt hyvin pieni. Vuohijärven pinnan lasku on ilmeisesti nyt pysähtymässä, ja suuria muutoksia vedenkorkeudessa tuskin lähiviikkoina tapahtuu.

Kokemäenjoki ja Karvianjoki (20.6.)

Kokemäenjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat laskeneet viime viikon sateiden aiheuttamista huipuistaan, mutta voivat kasvaa tämän päivän ja loppuviikon sateiden myötä uudelleen. Tämän hetken ennusteen mukaiset sateet eivät kuitenkaan nosta jokien vedenpintoja viime viikon tasolle. Suurten säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet ovat tällä hetkellä pääosin ajankohdan keskimääräisen tason tuntumassa. Vanajaveden vedenkorkeus on kuitenkin jäänyt 15 cm kesäajan keskimääräistä tasoa alemmas mutta nousee lähiviikkoina hitaasti.

Vesistöalueen suurista luonnontilaisista järvistä Keurusselän ja Tarjanteen vedenkorkeudet ovat jääneet kevään tavanomaista pienempien tulovirtaamien vuoksi 25-50 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alemmas, ja pysyvät lähiviikkoina nykyisellään. Längelmäveden, Mallasveden ja Iso-Roineen vedenpinnat ovat edelleen 30-40 cm ajankohdan keskitasoa alempana, ja niiden vedenkorkeudet jäävät tavanomaista alemmas koko kesän ajaksi. Mallasveden vedenkorkeuden liiallisen laskun estämiseksi Valkeakosken juoksutusta alettiin rajoittaa helmikuun alussa vähentämällä luvan mukaisesta purkautumiskäyrän juoksutuksesta 10 m3/s. Rajoitettu juoksutus jatkuu toistaiseksi. Kukkia on noin 30 cm ajankohdan keskitasoa alempana, eikä se ole ollut kesäkuussa yhtä alhaalla vuoden 1954 jälkeen.

Karvianjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat melko pieniä, ja pysyvät tällä viikolla lähellä nykyistä tasoa tai kasvavat hieman. Järvien vedenkorkeudet ovat pääosin ajankohdan keskimääräisen tason tuntumassa, ja pysyvät loppuviikolla nykyisellään.

Pohjanmaa (16.6.)

Etelä-Pohjanmaan jokien virtaamat kasvoivat tällä viikolla hieman runsaiden sateiden vuoksi, mutta ovat nyt poutaisen sään myötä laskussa. Muualla jokien pinnat ovat pysyneet pääosin laskussa tällä viikolla, ja lasku jatkuu myös lähipäivinä. Järvien pinnat ovat pääosin lähellä ajankohdan keskimääräistä tasoa. Oulun eteläpuolella järvien pinnat ovat jo pääosin kesän tavoitekorkeuksissa ja pysyvät seuraavalla viikolla lähellä nykyistä tasoa.

Iijoella vedenkorkeudet ja virtaamat ovat laskussa, mutta myöhäisestä kevättulvasta johtuen vielä paikoin ajankohdan keskimääräisiä arvoja korkeammalla. Niiden ennustetaan jatkavan laskuaan seuraavan viikon ajan. Säännösteltyjen Kostonjärven ja Irnijärven pinnat ovat noin 50 cm keskimääräistä alempana. Molempien juoksutus on tällä hetkellä noin 4 m3/s.

Oulujoen vesistö ja Kuusamon seutu (20.6.)

Luonnontilaisten järvien pinnat ovat alkukesän keskitasojensa tuntumassa tai hieman niiden yläpuolella Oulujoen vesistössä. Vedenkorkeudet ovat laskussa ja jatkavat laskuaan kesä-heinäkuussa.

Hyrynsalmen ja Sotkamon reittien suurten säännösteltyjen järvien pinnat ovat jo nousseet lähelle tavanomaisia kesävedenkorkeuksiaan ja nousevat kesäkuussa enää 5-15 cm nykytasoltaan. Oulujärven pinta on saavuttanut kesälle tyypillisen tasonsa ja vedenkorkeus pysyy kesäkuussa nykyisellään.

Luonnontilaisten järvien pinnat ovat laskeneet selvästi toukokuun lopun maksimitasoltaan, mutta ovat yhä hieman tavanomaista korkeammalla keskimääräistä suuremman ja myöhäisemmän kevättulvan jäljiltä. Lammasjärvi laskee kesäkuun aikana noin 30 cm nykytasoltaan.

Kuusamon seudulla Kitkajärvi ja Muojärvi ovat nyt nousseet tavanomaisille kesävedenkorkeuksille ja pysyvät kesäkuussa lähellä nykytasoaan. Oulankajoen virtaama on lähellä ajankohdan keskimääräistä ja pienenee edelleen lähiviikkoina.

Lappi (20.6.)

Runsaat sateet ovat kääntäneet virtaamat uudelleen kasvuun Ounasjoella, Tenojoella ja Paatsjoen vesistön joissa. Virtaamat ovat nyt tämän hetkisessä huipussaan ja kääntyvät laskuun tiistaina tai keskiviikkona. Seuraavat päivät ovat ennusteessa vähäsateisia ja virtaamien laskun ennustetaan jatkuvan seuraavan viikon ajan, jolloin virtaamat ovat lähellä ajankohdan keskimääräisiä virtaamia.
Simojoen virtaama on jo nyt lähellä ajankohdan keskimääräistä virtaamaa myöhäisestä keväästä huolimatta.

Järvien pinnat ovat Etelä- ja Keski-Lapissa laskeneet jo kevään tulvahuipun jälkeen lähelle ajankohdan tavanomaista tasoa. Pohjois-Lapin järvien pinnat ovat nyt korkeimmillaan ja kääntymässä laskuun. Kemijärven pinta on nyt keskimääräisen kesäkorkeuden tuntumassa ja pinnan nousu pysähtynyt. Porttipahdan, Lokan sekä Inarijärven pinnat ovat lähellä ajankohdan tavanomaista tasoa ja jatkavat nousuaan ainakin heinäkuun puolelle.

Lisätietoja

Tulvatilannekatsaus on osa Tulvakeskuksen toimintaa. Tulvakeskus on Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyöverkosto, joka toimii tiiviissä yhteistyössä mm. ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa. www.tulvakeskus.fi

 
Julkaistu 26.10.2016 klo 14.13, päivitetty 22.6.2017 klo 14.46