Vesitilanne - Vedenkorkeus ja virtaama

paikkakohtainen vesitilanne

Vedenkorkeus

Vedenkorkeus verrattuna ajankohdan keskimääräiseen 1962-2016

Selite

Valunta

Valunta

Selite

Selite

 

Pohjois- ja Keski-Pohjanmaan joet tulvahuippuun vapun jälkeen (Tulvakeskus 28.4.)

Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalla jokien virtaamien ennustetaan kasvavan kuunvaihdetta kohden lämpenevän sään myötä, esimerkiksi Siika- ja Kalajoella. Suurimpien tulvahuippujen on ennustettu osuvan toukokuun alkuun. Ennustetut virtaamat voivat irrottaa jäitä Pohjois-Pohjanmaan joissa ensi viikon puolella, minkä johdosta voi syntyä jääpatoja, esimerkiksi Siikajoella. Viimepäivien sateet nostavat vielä vedenpintoja Etelä- ja Lounais-Suomen pienissä jokivesistöissä viikonlopun aikana. Lapissa ja osin Pohjois-Pohjanmaalla, esimerkiksi Iijoella lumen sulannan ennustetaan käynnistyvän toukokuun alkupuolella. Tulvista odotetaan lumen vesiarvon ja myöhäisen sulamisen perusteella monin paikoin keskimääräistä suurempia. Mitä pidemmälle sulaminen viipyy, sitä suurempi on nopean sulannan aiheuttama tulvariski.

Etelä- ja Keski-Suomen järvien vedenkorkeudet ovat pääosin nousussa. Osa Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun luonnontilaisista järvistä, esimerkiksi Jongunjärvi ja Lentua, on nousemassa keskimääräisen kevätkorkeuden yläpuolelle. Osa Lounais-Suomen, Pirkanmaan ja Hämeen järvistä jäänee kesäksi normaalia alemmaksi.

Etelä- ja Lounais-Suomi (27.4.)

Etelä- ja Lounais-Suomen jokien virtaamat ovat viime päivien sateiden vaikutuksesta kasvaneet ajankohdan tavanomaisen suuruisiksi. Lisäsateet voivat nostaa virtaamia edelleen viikonloppuna.

Järvien vedenkorkeudet jatkavat vielä keväistä nousua, mutta nousu tavanomaisiin alkukesän korkeuksiin riippuu monen järven kohdalla talven vähäisen lumimäärän vuoksi lähiviikkojen sademäärästä.

Tuusulanjärvi on noussut sateiden vaikutuksesta ja on nyt hivenen ajankohdan mediaanitasoa korkeammalla. Se on kääntymässä hiljalleen laskuun ajankohdalle tyypilliseen tapaan. Hiidenveden vedenpinta nousee ennusteen mukaan korkeintaan 5-10 cm toukokuun puoliväliin mennessä, tällä hetkellä se on vielä vähän ajankohdan keskimääräistä korkeammalla. Lohjanjärvi nousee ennusteen mukaan toukokuun puoliväliin mennessä 10-15 cm nykyisestä ja on siten kesän alussa tavanomaisella tasolla. Juoksutus Lohjanjärvestä on edelleen selvästi ajankohdan tavanomaista pienempi.

Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeus jatkanee hitaasti nousuaan, kun juoksutus pidetään edelleen poikkeuksellisen pienenä. Toukokuun puoliväliin mennessä Säkylän Pyhäjärvi nousee enää korkeintaan noin 5 cm, mikäli sateita saadaan ennusteiden mukaisesti. Painion vedenkorkeus pysynee lähiviikkoina lähellä nykyistä tasoa.

Luonnontilaisen Artjärven Pyhäjärven vedenkorkeus on laskenut parin viikon takaisesta kevään huippukorkeudestaan ja on tällä hetkellä lähes 30 cm ajankohdan keskimääräistä alempana. Järvi kuitenkin pysynee seuraavan kahden viikon ajan lähellä nykytasoaan tai nousee hieman ja on siten todennäköisesti alkukesällä melko lähellä tavanomaista tasoa.

Vuoksen ja Kaakkois-Suomen vesistöt (27.4.)

Tavallista viileämpi sää on viivästyttänyt lumen sulantaa ja järvien vedenkorkeuden nousua Vuoksen vesistöalueella. Ennusteen mukaan sää lämpenee hieman ja lumet alkavat sulamaan kuun vaihteessa jo vesistön pohjoisosissakin. Suurten järvien – Saimaan, Pielisen ja Kallaveden – vedenkorkeudet ovat kääntyneet hiljalleen nousuun.

Lumet ovat Saimaan lähialueelta jo suurimmaksi osaksi sulaneet. Kallaveden ja Pielisen valuma-alueilla lumen vesiarvo on ajankohtaan nähden tyypillinen, kasvaen Kallaveden alueen noin 60 millimetistä vesistön pohjois- ja itäosien 160 millimetriin.

Saimaan vedenkorkeus on noin 15 cm ajankohdan mediaanitason yläpuolella. Vedenkorkeus on hitaassa nousussa. Ennustaan mukaan Saimaan pinta nousee kesäkuun puoliväliin mennessä 10-40 cm tämänhetkistä tasoa korkeammalle.

Pielisen vedenkorkeus on 10 cm ajankohdan keskitason yläpuolella. Vedenkorkeuden ennustetaan kääntyvän hitaaseen nousuun. Nousua kertyy 60-120 cm kesäkuun alkuun mennessä toukokuun säästä riippuen.

Kallaveden vedenkorkeus on lähellä ajankohdan keskitasoa. Vedenkorkeus on kääntynyt nousuun, jota kertyy 40-80 cm kesäkuun alkuun mennessä.

Kaakkois-Suomen vesistöissä Simpelejärven vedenkorkeus on noussut 20 cm huhtikuun alusta ja ennusteen mukaan nousua kertyy vielä 15 cm lisää. Myös Melakko-Loitimon vedenkorkeus on kääntynyt hiljalleen nousuun, jota kertyy noin metrin verran toukokuun puoliväliin mennessä.

Päijänne ja Kymijoen vesistö (28.4.)

Kymijoen vesistössä useimpien suurten järvien vedenkorkeudet ovat ajankohdalle tyypillisissä lukemissa. Melko vähälumiseksi jääneen talven takia useimpien järvien kevättulovirtaamat ovat ennusteiden mukaan pienehköjä. Tällä viikolla vesistöalueella on kuitenkin satanut melko runsaasti, mikä on hieman kasvattanut tulovirtaamaennusteita.

Päijänteen tällä hetkellä vajaat 10 cm ajankohdan mediaanitasoa ylempänä oleva vedenkorkeus on aloittanut kevätnousunsa, toistaiseksi hyvin hitaana. Ennusteen mukaan Päijänne on toukokuun lopussa 30-45 cm nykyistä korkeammalla. Päijänteen kokonaislähtövirtaama on nyt vain 140 m3/s, kun ajankohdan pitkän aikavälin keskivirtaama on runsaat 200 m3/s. Myös Kymijoen pääuoman virtaama on keskimääräistä pienempi.

Vesistöalueen pohjoisosien suuret järvet Keitele, Pielavesi-Nilakka ja Iisvesi ovat ajankohdan mediaanitasojen tuntumassa, Konnevesi on vajaat 10 cm keskimääräistä alempana. Järvien vedenpinnat ovat nousussa, joka nopeutunee pian sään lämpenemisen myötä.

Mäntyharjun reitillä Puulan vedenpinta on ajankohdalle tyypillisellä korkeudella. Ennusteen mukaan Puulan pinta pysyy seuraavat pari viikkoa hyvin lähellä nykyistä tasoaan ja nousee kohti kesäkorkeutta myöhemmin toukokuussa. Vuohijärven vedenkorkeus on jo noussut lähelle kevään ylintä vedenkorkeutta ja pysynee toukokuun puoliväliin saakka suunnilleen nykyisellä tasollaan.

Kokemäenjoki ja Karvianjoki (25.4.)

Kokemäenjoen vesistöalueella jokien virtaamat kasvavat tällä viikolla lauhan ja sateisen sään vuoksi. Jokien vedenkorkeuksien ei kuitenkaan ennusteta nousevan tällä viikolla tulvalukemiin saakka. Suurten säännösteltyjen järvien vedenkorkeuksia alettiin tänä keväänä vähäisen lumimäärän vuoksi nostaa kohti kesäkorkeuksia jo hyvissä ajoin, ja niiden vedenkorkeudet ovat paikoin ajankohdan keskimääräistä korkeammalla. Näsijärvellä, Kiikoisjärvellä ja Mouhijärvellä haettiin tätä varten lupa poiketa säännöstelyluvan mukaisesta vedenpinnan kevätalennuksesta.

Vesistöalueen suurista luonnontilaisista järvistä Keurusselän ja Tarjanteen vedenkorkeudet ovat tavanomaisen tason tuntumassa, mutta Längelmäveden, Mallasveden ja Iso-Roineen vedenpinnat ovat kuivan syksyn ja alkutalven vuoksi edelleen 20-30 cm keskitasoa alempana. Längelmäveden, Mallasveden ja Iso-Roineen vedenkorkeudet jäävät ennusteiden mukaan keskimääräistä alemmas koko kesän ajaksi. Mallasveden vedenkorkeuden liiallisen laskun estämiseksi Valkeakosken juoksutusta alettiin rajoittaa helmikuun alussa vähentämällä luvan mukaisesta purkautumiskäyrän juoksutuksesta 10 m3/s. Rajoitettu juoksutus jatkuu toistaiseksi.

Karvianjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat melko pieniä, ja kasvavat tällä viikolla vain vähän. Järvien vedenkorkeudet ovat pääosin ajankohdan keskimääräisen tason tuntumassa, ja nousevat loppuviikolla hitaasti.

Pohjanmaa (28.4.)

Pohjanmaan jokien virtaamat kasvavat lähipäivinä lämpenevän ja sateisen sään myötä. Ennustetut virtaamat voivat irrottaa jäitä Pohjois-Pohjanmaan joissa ensi viikon puolella, esimerkiksi Siikajoella. Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla kevään suurimmat tulvahuiput ajoittuvat tämänhetkisen ennusteen mukaan toukokuun alkupuolelle, ja tulvista odotetaan lumen vesiarvon ja myöhäisen sulamisen perusteella monin paikoin keskimääräistä suurempia.

Järvien pinnat ovat pääosin lähellä ajankohdan keskimääräistä tasoa ja nousussa. Etelä-Pohjanmaalla järvien pintoja on nostettu jo maaliskuulta lähtien kohti kesän tavoitekorkeuksia, ja Lappajärven vedenkorkeus on tästä syystä noin 10 cm ajankohdan keskmääräistä korkeammalla. Pyhäjärven vedenkorkeus on tavallista loivemman kevätkuopan vuoksi 15 cm ajankohdan keskimääräistä korkeammalla.

Iijoella virtaamat ja vedenkorkeudet alkavat hiljalleen nousta sään lämmetessä. Varsinaisen tulvahuipun ennustetaan osuvan toukokuun puoliväliin ja nousevan huipun aikana Jongunjärven alueella maanteitä jää veden alle ja Pudasjärvelläkin vesi lähellä nousee rajaa jossa mökkejä voi kastua. Kostonjärven juoksutus on laskettu noin 5 m3/s:ssa ja Irnijärven 3 m3/s:ssa, molempien vedenpinnat ovat nousussa.

Lumen vesiarvo vaihtelee Pohjanmaan eteläosien 5-15 mm:stä Iijoen latvojen noin 200 mm:iin. Etelä-Pohjanmaalla lunta on ollut paikoin yli 50 mm keskimääräistä vähemmän ja lumet ovat jo pääosin sulaneet, kun taas Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla lumimäärä on lopputalvesta ollut lähellä keskimääräistä ja sulanta on viivästymässä tavanomaista myöhemmäksi.

Oulujoen vesistö ja Kuusamon seutu (25.4.)

Sää lämpenee loppuviikosta ja lumen sulanta alkaa hiljalleen kasvattaa valuntoja Oulujoen vesistössä. Järvien tulovirtaamat ovat suurimmillaan toukokuun puolivälissä tai hieman sen jälkeen. Kevään myöhästymisen ja nopean sulannan takia luonnontilaisten järvien pinnat voivat nousta keskimääräisiä keväthuippujaan korkeammalle.

Oulujärven vedenkorkeus pysyy vielä lähiviikot nykytasollaan ja kääntyy nousuun tulovirtaamien kasvaessa toukokuun alun jälkeen. Kesän virkistyskäytöllinen suositustaso NN+122.50 m saavutettaneen jo toukokuun lopulla. Virtaama Oulujoen Merikoskessa on viime aikoina ollut lähellä ajankohdan keskimääräistä ja sen alle, noin 100-350 m3/s.

Säännösteltyjen järvien pinnat ovat lähellä ajankohdan keskitasojaan ja kevään alimpia vedenkorkeuksiaan. Ontojärven pinta on hitaassa nousussa voimalaitoksilla tehtävien huoltojen vuoksi. Järvet täytetään kevään sulamisvesillä toukokuun aikana ja esimerkiksi Vuokkijärven pinta nousee noin 4 m.

Luonnontilaisten järvien pinnat ovat pääosin ajankohdalle tavanomaisilla tasoilla. Järvien vedenkorkeudet ovat jo hitaassa nousussa, mutta nousuvauhti kiihtyy toukokuun alun jälkeen. Järvien pinnat saavuttavat keskimääräistä korkeammat keväthuippunsa toukokuun puolivälin tienoilla.

Kuusamon seudulla Kitkajärven ja Muojärven pinnat ovat ajankohdan keskitasoillaan. Järvien pinnat kääntyvät nousuun toukokuun alun jälkeen ja saavuttavat tavanomaiset keväthuippunsa kesäkuun alussa tai puolivälissä.

Lappi (28.4.)

Lapin jokien virtaamat ovat talvikaudelle tyypillisen pieniä. Ennusteen mukaan ensi viikolla eteläisimmässä Lapissa virtaamat lähtevät vähäiseen kasvuun, mutta varsinaiset tulvat ajoittuvat vasta toukokuun puoleen väliin. Muualla Lapissa virtaamat pysyvät lähellä nykylukemiaan seuraavan viikon ajan. Lumen vesiarvot ovat Paatsjoen ja Kemijoen vesistön alueilla keskimääräisiä tai hiukan sitä suurempia (noin 160-180 mm). Tornion- ja Ounasjoella lunta on keskimäärin 200-210 mm lumen vesiarvona ilmaistuna, mikä on yli keskimääräisen talven maksimi arvon. Lumen määrän perusteella kevään tulvasta on Ounasjoella odotettavissa keskimääräistä tai sitä suurempaa, muualla Lapissa tulvista odotetaan keskimääräisen suuruisia. Sulamisajan säällä on kuitenkin suuri vaikutus tulvan suuruuteen.

Järvien pinnat ovat pääosin laskussa ja lähellä ajankohdan tavanomaisia tasoja. Inarijärven pinta on lähellä ajankohdan mediaanitasoa ja vuodenajalle tyypilliseen tapaan hitaassa laskussa, joka jatkuu toukokuun alkupuolelle. Juoksutus Kaitakoskesta on ajankohtaan nähden keskimääräinen, noin 160 m3/s. Lokan ja Porttipahdan vedenpinnat ovat lähellä ajankohdan keskimääräistä tasoa, ja jatkavat laskuaan lumien sulamiskauden alkuun asti. Kemijärven pinta laskee myös kevääseen asti. Seitakorvan juoksutus on vaihdellut välillä 200-300 m3/s, joka on ajankohdalle tavanomaista.

Lisätietoja

Tulvatilannekatsaus on osa Tulvakeskuksen toimintaa. Tulvakeskus on Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyöverkosto, joka toimii tiiviissä yhteistyössä mm. ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa. www.tulvakeskus.fi

 
Julkaistu 26.10.2016 klo 14.13, päivitetty 28.4.2017 klo 15.41