Vesitilanne - Vedenkorkeus ja virtaama

paikkakohtainen vesitilanne

Vedenkorkeus

Vedenkorkeus verrattuna ajankohdan keskimääräiseen 1962-2015

Selite

Valunta

Valunta

Selite

Selite

 

Rannikkojokien virtaamat pakkassään vuoksi laskussa (Tulvakeskus 21.2.)

Länsi- ja Lounais-Suomen pienten rannikkojokien virtaamat kasvoivat viikonlopun lauhan ja sateisen sään vuoksi hieman, mutta ovat nyt kääntyneet laskuun pakastuneen sään myötä. Muualla jokien virtaamat ovat pysyneet pääosin pieninä.

Järvien vedenkorkeudet ovat pääosin ajankohdan keskitason tuntumassa, mutta paikoin Lounais-Suomessa ja Pirkanmaalla selvästi ajankohdan keskitasoa alempana. Ensi kesänä moni järvi onkin mahdollisesti jäämässä liian alas kuivan loppusyksyn ja vähälumisen talven jälkeen.

Etelä- ja Lounais-Suomi (21.2.)

Viikonlopun lämmin ja sateinen sää kasvatti Etelä- ja Lounais-Suomen jokien virtaamia, mutta virtaamien nousu jää melko pieneksi. Sää viilentyessä virtaamat kääntyvät laskuun lähipäivinä.

Lounais-Suomessa monet järvet saattavat jäädä kesällä erityisen alas, koska syksy oli kuiva ja talvikin jää vähälumiseksi. Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeus on yli 20 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana eikä helmikuun loppuun mennessä ole odotettavissa juurikaan nousua. Lunta alueella on vain hiukan, joten vaikka juoksutus järvestä pidettäisiin minimissä, järvi jäänee kesällä selvästi keskimääräistä alemmaksi. Painion vedenkorkeus on 20 cm ajankohdan tavanomaisen tason alapuolella ja jatkaa talviseen tapaan laskuaan.

Etelärannikon järvien vedenkorkeudet ovat pääosin ajankohdalle tyypillisellä tasolla. Luonnontilaisen Artjärven Pyhäjärven vedenkorkeus on ajankohdan keskimääräisellä tasolla ja pysynee helmikuun lopun nykytason tuntumassa. Tuusulanjärven ja Lohjanjärven vedenkorkeudet ovat lähellä ajankohdan mediaanitasoa ja pysyvät helmikuun loppuun lähellä tämän hetken tasoa. Hiidenvesi on noin 15 cm ajankohdan mediaanitasoa alempana ja sen taso ei juuri muutu seuraavan viikon aikana.

Vuoksen ja Kaakkois-Suomen vesistöt (15.2.)

Vuoksen vesistöalueen suurien järvien vedenkorkeudet ovat lähellä ajankohdan keskitasoja. Saimaan vedenkorkeus on talvelle tyypilliseen tapaan hitaassa laskussa. Kallaveden ja Pielisen vedenkorkeuksiin ei ennusteta lähiviikkojen aikana suuria muutoksia. Lunta on kertynyt Saimaan ja Kallaveden lähialueille tavallista vähemmän noin 30-50 mm lumen vesiarvona mitaten, kun tyypillisesti tähän aikaan talvesta vesiarvo on noin 100 mm. Vesistön pohjois- ja koillisosissa lumen vesiarvo on ajankohtaan nähden tyypillinen noin 80-120 mm.

Saimaan vedenkorkeus on ajankohdan keskitasolla ja sen ennustetaan jatkavan hidasta laskua helmi-maaliskuun aikana. Maaliskuun loppuun mennessä laskua kertyy 0-10 cm. Maaliskuun lopulla vedenkorkeus voi kääntyä nousuunkin, jos sää on normaalia leudompi ja sateinen. Kesällä Saimaan vedenkorkeus laskee todennäköisemmin keskimääräistä alemmaksi vesistön eteläosan vähäisestä lumimäärästä johtuen.

Pielisen vedenkorkeus on ajankohdan keskitason tuntumassa. Vedenkorkeuden ennustetaan pysyvän lähellä nykyistä tasoa ainakin maaliskuun puoliväliin asti.

Kallaveden vedenkorkeus on hieman ajankohdan keskimääräisen tason yläpuolella. Vedenkorkeuden ennustetaan pysyvän lähellä nykyistä tasoa maaliskuun puoliväliin asti tai nousevan muutamia senttejä. Normaalisti Kallaveden pinta laskee hitaasti helmi-maaliskuun aikana, minkä vuoksi vedenkorkeuden ennustetaan pysyvän lopputalven ajan hieman tavallista korkeammalla.

Kaakkois-Suomen vesistöissä Simpelejärven vedenkorkeus on lähellä ajankohdan keskitasoa ja alkuvuodelle tyypilliseen tapaan laskussa. Melakko-Loitimon vedenkorkeus on nostettu lähelle säännöstelyn ylärajaa. Helmikuussa vedenkorkeutta lähdetään laskemaan kevään tulovirtaamien varastoimiseksi. Lumen vesiarvo Loitimon valuma-alueella on hieman keskimääräistä vähemmän, noin 100 mm. Simpelejärven alueella lumen vesiarvo on jäänyt lauhan joulukuun ja vähäsateisen alkuvuoden johdosta tavallista pienemmäksi noin 30 mm tasolle.

Päijänne ja Kymijoen vesistö (13.2.)

Kymijoen vesistön suurimpien järvien vedenkorkeudet ovat pääosin ajankohdan mediaaniarvojen alapuolella. Talven tähänastinen sademäärä on ollut keskimääräistä pienempi, ja kun lisäksi talvi on joitakin pakkasjaksoja lukuunottamatta ollut leuto, on lunta kaikkialla vesistöalueella selvästi vähemmän kuin tähän aikaan vuodesta pitkän jakson tilastojen mukaan keskimäärin. Tässä vaiheessa näyttää todennäköiseltä, että järvien kevättulovirtaamat ovat pieniä ja monessa järvessä vedenpinta jää kesällä tavanomaista alemmaksi. Mahdolliset suuret sademäärät lopputalven ja kevään aikana voivat muuttaa tilannetta.

Päijänteen vedenkorkeus on vajaat 10 cm ajankohdan pitkän aikavälin mediaanitason alapuolella. Päijänteen pinta on laskussa ja ennusteen mukaan alenee maaliskuun puoliväliin mennessä 10-15 cm. Päijänteen kokonaislähtövirtaama on noin 180 m3/s, kun ajankohdan pitkän aikavälin keskivirtaama on 250 m3/s. Myös Kymijoen pääuoman virtaama on keskimääräistä pienempi, eivätkä suuret muutokset ole lähiviikkoina todennäköisiä. Kymijoen koskissa kiristyneen pakkasen myötä syntyneen hyyteen ansiosta noussut vedenpinta on nyt sään lauhduttua palaamassa lyhyttä pakkasjaksoa edeltävälle tasolleen.

Vesistöalueen pohjoisosien suurista järvistä Keitele on ajankohdan mediaanitason tuntumassa. Konnevesi, Pielavesi-Nilakka ja Iisvesi ovat 10-15 cm keskimääräistä alempana. Ennusteen mukaan muutokset vedenkorkeuksissa ovat helmi-maaliskuussa erittäin pieniä, mutta todennäköisimmin suunta on maaliskuun puoliväliin saakkka laskeva.

Mäntyharjun reitillä Puula on ajankohdalle tyypillisellä tasolla ja Vuohijärvi runsaat 20 cm keskimääräistä alempana. Nykyisillä ajankohtaan nähden varsin pienillä juoksutuksilla muutokset vedenkorkeuksissa ovat ennusteen mukaan tässä kuussa vähäisiä. Maaliskuussa Puulan pintaa aletaan luultavasti laskea kohti säännöstelyluvan mukaista kevätkorkeutta.

Kokemäenjoki ja Karvianjoki (20.2.)

Kokemäenjoen vesistöalueella jokien virtaamat kasvavat lauhan ja sateisen sään vuoksi vain vähän, ja kääntyvät huomisesta alkaen laskuuun pakastuvan sään myötä. Suurten säännösteltyjen järvien vedenkorkeuksia aletaan tänä keväänä nostaa kohti kesäkorkeuksia mahdollisuuksien mukaan jo hyvissä ajoin, koska lumen vähäisestä määrästä johtuen kevään tulovirtaamat ovat jäämässä selvästi keskimääräistä pienemmiksi.

Vesistöalueen suurista luonnontilaisista järvistä Keurusselän, Tarjanteen, Längelmäveden, Mallasveden ja Iso-Roineen vedenpinnat ovat kuivan syksyn ja alkutalven vuoksi edelleen 10-30 cm keskitasoa alempana. Keurusselän ja Tarjanteen vedenkorkeudet pysyvät tavanomaista matalammalla ainakin maaliskuun puoliväliin saakka, Längelmäveden, Mallasveden ja Iso-Roineen vedenkorkeudet puolestaan uhkaavat jäädä liian alas koko kesän ajaksi. Mallasveden vedenkorkeuden liiallisen laskun estämiseksi Valkeakosken juoksutusta alettiin rajoittaa helmikuun alussa vähentämällä luvan mukaisesta purkautumiskäyrän juoksutuksesta 10 m3/s. Rajoitettu juoksutus jatkuu toistaiseksi.

Karvianjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat pieniä, ja pysyvät lähipäivinä lähes nykyisellään. Järvien vedenkorkeudet ovat pääosin ajankohdan keskimääräisen tason tuntumassa, ja pysyvät seuraavalla viikolla lähellä nykyistä tasoa.

Pohjanmaa (16.2.)

Pohjanmaan jokien virtaamat ovat pieniä. Sään pakastuessa virtaamat pysyvät myös seuraavan viikon ajan nykytasollaan. Pohjois-Pohjanmaalla hyyde saattaa nostaa jokien pintoja jääpeitteettömissä paikoissa.

Järvien pinnat ovat pääosin lähellä ajankohdan keskimääräistä tasoa. Lappajärven pinta on tavanomaisella tasolla ja Pyhäjärvi 20 cm tavanomaista korkeammalla. Pinnat ovat laskussa talven myötä.

Lumen määrä Pohjanmaalla on selvästi tavallista vähäisempää. Lumen vesiarvo vaihtelee eteläosien 10 mm:stä Iiijoen latvojen noin 100 mm:iin. Etelä-Pohjanmaalla lunta on yli 50 mm keskimääräistä vähemmän. Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla lunta on 20-50 mm alle keskimääräisen.

Iijoella virtaamat ja vedenkorkeudet ovat lähellä ajankohdan keskimääräisiä arvoja, ja pysyvät tällä tasollaan toistaiseksi. Säännösteltyjä Kostonjärveä ja Irnijärveä juoksutetaan noin 23-25 m3/s ja niiden vedenpinnat ovat tasaisessa laskussa aina huhtikuulle asti.

Oulujoen vesistö ja Kuusamon seutu (15.2.)

Lämpötilat ovat jälleen pakkasella Oulujoen vesistössä ja valunnat ja järvien tulovirtaamat ovat pieniä. Tammi-helmikuu on ollut vähäsateinen ja lunta on kertynyt niukasta. Lumen vesiarvo on nyt noin 100 mm eli lunta on noin 20 % vähemmän ajakohdan keskiarvoon nähden. Kevättulvista ennustetaan tällä hetkellä keskimääräisiä tai hieman sitä pienempiä lumen määrän perusteella, mutta sulamisajan sää ratkaisee lopulta tulvien suuruuden.  

Oulujärven vedenkorkeus on ajankohdan keskitasollaan. Järven pinta laski tammikuussa noin 20 cm, helmikuussa on pysytty lähellä nykyistä tasoa. Vedenkorkeus laskee vielä noin 40-60 cm kevääseen mennessä. Virtaama Oulujoen Merikoskessa on viime päivinä ollut ajankohtaan nähden keskimääräisissä, noin 200-450 m3/s lukemissa.   

Sotkamon reitillä säännösteltyjen järvien pinnat ovat ajankohtaan nähden matalalla. Nuasjärven pintaa laskettiin noin 100 cm kohti talvitasoa tammi-helmikuussa. Lopputalven ja alkukevään aikana pinta laskee luultavasti vielä noin 20-50 cm. Ontojärven pinta on laskenut samana aikana noin 175 cm. Hyrynsalmen reitillä Kiantajärvi on noin 70 cm ja Vuokkijärvi noin 100 cm ajankohdan keskitasoaan ylempänä. Järvien pinnat laskevat kevääseen asti.

Luonnontilaisten järvien pinnat ovat pääosin ajankohdan keskitasoillaan, mutta Hyrynsalmen reitillä hieman niiden yläpuolella. Järvet ovat laskussa kohti tavanomaisia talvilukemiaan. Suurten luonnontilaisten järvien, Lammasjärven ja Lentuan vedenkorkeudet laskevat lopputalven ja alkukevään aikana enää noin 5-10 cm.     

Kuusamon seudulla Kitkajärven ja Muojärven pinnat ovat ajankohdan keskitasoillaan. Järvien pinnat laskevat enää 2-5 cm kevääseen mennessä. Lunta vesistöalueilla on keskimäärin noin 90-100 mm lumen vesiarvona ilmaistuna, mikä on noin 30-40 mm tavanomaista vähemmän ajankohtaan nähden. Sää on ollut hyvin vähäsateinen tammikuun puolivälin jälkeen.       

      

Lappi (20.2.)

Lapin jokien virtaamat ovat talvikaudelle tyypillisen pieniä. Sää pysyy pakkasella, joten jokien virtaamat pysyvät lähellä nykylukemiaan. Lumen vesiarvot ovat Paatsjoen ja Kemijoen vesistön alueella keskimääräisissä lukemissa tai hieman alle (noin 110-120 mm). Tornionjoella lunta on keskimäärin noin 140 mm lumen vesiarvona ilmaistuna, mikä on noin 15 mm yli ajankohdan keskitason.

Järvien pinnat ovat pääosin laskussa ja lähellä ajankohdan tavanomaisia tasoja. Inarijärven pinta on 15 cm ajankohdan mediaanitason yläpuolella ja vuodenajalle tyypilliseen tapaan hitaassa laskussa, joka jatkuu koko talven ajan. Juoksutus Kaitakoskesta on ajankohtaan nähden keskimääräinen, noin 190 m3/s. Lokan ja Porttipahdan vedenpinnat ovat 30-50 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa ylempänä ja niin ikään laskussa. Kemijärven pinta laskee myös kevääseen asti. Seitakorvan juoksutus on vaihdellut välillä 230-350 m3/s, joka on ajankohdalle tavanomaista.

Lisätietoja

Tulvatilannekatsaus on osa Tulvakeskuksen toimintaa. Tulvakeskus on Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyöverkosto, joka toimii tiiviissä yhteistyössä mm. ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa. www.tulvakeskus.fi

 
Julkaistu 26.10.2016 klo 14.13, päivitetty 21.2.2017 klo 14.41