Vesitilanne - Vedenkorkeus ja virtaama

Vedenkorkeus

Vedenkorkeus

Selite

Valunta

Valunta

Selite

Selite

 

Sateet saattavat nostaa jokien vedenkorkeuksia Pohjanmaan rannikolla ja Lapissa (Tulvakeskus 26.9.)

Viimeiset viisi viikkoa ovat olleet maassa vähäsateisia Pohjois-Suomea lukuunottamatta ja jokien virtaamat ovat pienentyneet. Etenkin Lounais-Suomessa maaperä on hyvin kuivaa, ja jokien virtaamat ovat ajankohtaan nähden pieniä. Ennusteiden mukaan viikon puolivälissä sateet kuitenkin kääntävät Pohjanmaan rannikon jokien virtaamat ja vedenkorkeudet lievään nousuun.

Pohjois-Suomessa kesä ja alkusyksy ovat olleet sateisia ja Lapin jokien virtaamat ovat edelleen normaalia suurempia. Virtaamat ovat laskeneet kohti tavanomaisia syystasojaan mutta viikon puolivälissä sateet kääntävät ne pieneen nousuun Lapissa ja Iijoen pohjoisosissa. Myös järvien pinnat ovat Lapissa ja Itä-Suomessa monin paikoin korkealla, mutta pääosin hitaassa laskussa. Esimerkiksi Inarijärvi ja Kemijärvi ovat 20 cm ja 35 cm ajankohdan keskitasoa korkeammalla ja Lokka sekä Porttipahta 80 cm.

Etelä- ja Lounais-Suomi (21.9.)

Lounais-Suomessa jokien virtaamat ovat ajankohtaan nähden pieniä ja maaperä hyvin kuivaa. Syksyn sademäärät ovat jääneet toistaiseksi vähäisiksi ja sääennusteiden mukaan sateettomuus jatkuu edelleen. Etelärannikon joet ovat lähempänä syksyn tavanomaisia virtaamia. Vedenpinnat jatkavat hidasta laskua.

Järvien vedenkorkeudet ovat lähellä ajankohdan keskitasoa tai sitä jonkin verran ylempänä. Tuusulanjärven pinta on ajankohdan mediaanitasolla ja pysynee vielä parin viikon ajan nykytason tuntumassa. Hiidenveden vedenkorkeus on 15 cm ajankohdan mediaanitasoa ylempänä ja laskee ennusteen mukaan parin viikon aikana 10-15 cm. Lohjanjärvi on noin 10 cm ajankohdan mediaania ylempänä ja pysyy lähiviikkoina lähellä tämän hetken tasoa.

Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeus on hitaassa laskussa ja tällä hetkellä noin 5 cm ajankohdan keskitasoa alempana. Painio on lähellä ajankohdalle tyypillistä tasoa ja pysyy lähellä nykytasoaan. Luonnontilaisen Artjärven Pyhäjärven vedenkorkeus on hieman ajankohdan keskimääräistä tasoa korkeammalla ja pysyy ennusteen mukaan syyskuun lopussa lähellä nykyistä.

Vuoksen ja Kaakkois-Suomen vesistöt (21.9.)

Vuoksen vesistöalueella heinä- ja elokuun suuret sateet ovat nostaneet monien luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ajankohtaan nähden tavallista korkeammalle. Elo-syyskuun vaihteen jälkeen sateet ovat jääneet vähäisemmiksi ja vedenkorkeudet ovat kääntyneet laskuun.

Saimaan vedenkorkeus on 20 cm ajankohdan mediaanitason yläpuolella. Vedenkorkeuden ennustetaan laskevan 0-20 cm lokakuun loppuun mennessä. Koska vedenkorkeus on syksylle tyypilliseen tapaan laskussa, Saimaan vedenkorkeus pysyy laskusta huolimatta pitkälle syksyyn ajankohdan keskitason yläpuolella.

Pielisen vedenkorkeus on hieman ajankohdan keskitason yläpuolella, mutta laskussa. Ennusteen mukaan vedenkorkeus laskee 0-20 cm lokakuun puoliväliin mennessä. Pielisen vedenkorkeus on tähän aikaan vuodesta tyypillisesti laskussa, joten vedenkorkeus pysyy ajankohdan keskitason tuntumassa.

Kallaveden vedenkorkeus on noin 20 cm ajankohdan keskitason yläpuolella. Vedenkorkeuden ennustetaan laskevan 0-15 cm lokakuun puoliväliin mennessä, jolloin se lähestyy ajankohdan keskitasoa.

Kaakkois-Suomen syyskuun suuret sateet nostivat Simpelejärven vedenkorkeuden ajankohtaan nähden korkealle, noin 25 cm keskitason yläpuolelle. Vedenkorkeus on laskenut 15 cm elokuun lopun jälkeen ja jatkaa todennäköisesti laskua parin seuraavan viikon ajan.

Päijänne ja Kymijoen vesistö (26.9.)

Kymijoen vesistöalueella järvien vedenkorkeudet ovat olleet jo pitkään laskussa.  Sademäärät vesistöalueella ovat olleet elokuun puolivälin jälkeen vähäisiä. Paikoin vedenpinnat ovat vielä hiukan ajankohdan mediaanitason yläpuolella, mutta monessa järvessä pinta on jo painunut keskimääräistä alemmaksi.

Päijänteen noin 5 cm ajankohdan mediaanitasoa korkeammalla olevan vedenpinnan ennustetaan laskevan lokakuun loppuun mennessä 10-15 cm. Päijänteen juoksutusta on heinäkuun lopulta lähtien vähitellen pienennetty, ja järven lähtövirtaama on ajankohdalle tyypillinen, runsaat 200 m3/s. Myös Kymijoen pääuoman virtaama on tavanomaisissa syyskuun lopun lukemissa. Suuria muutoksia ei ole odotettavissa lähiviikkoina.

Vesistöalueen pohjoisosien suuret järvet Keitele, Pielavesi-Nilakka, Konnevesi ja Iisvesi ovat ajankohdan keskimääräisen tason tuntumassa. Pintojen lasku jatkunee lokakuulle tultaessa aiempaa selvästi hitaampana.

Mäntyharjun reitillä Puulan vedenkorkeus ja Kissakosken juoksutus ovat keskimääräisissä syys-lokakuun vaihteen lukemissa. Puulan pinta jatkanee laskuaan, mikäli juoksutus pidetään suunnilleen nykyisen suuruisena. Vuohijärven pinnankorkeus on hieman ajankohdan mediaanitason alapuolella.

Kokemäenjoki ja Karvianjoki (22.9.)

Kokemäenjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat hieman tavanomaista pienempiä kuivan syyskuun johdosta, ja pysyvät seuraavalla viikolla nykyisellään. Suurten säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet ovat lähellä ajankohdalle tavanomaisia tasoja. Vanajaveden pintaa on laskettu 20 cm tavanomaisia syyskorkeuksia alemmas, koska Lempäälän kanava suljettiin 12.9. alkaen kaksi kuukautta kestävän kunnostuksen ajaksi.

Vesistöalueen suurista luonnontilaisista järvistä Keurusselän vedenkorkeus on kesän sateiden vuoksi edelleen noin 15 cm ajankohdan keskitasoa korkeammalla. Tarjanteen, Längelmäveden, Mallasveden ja Iso-Roineen vedenpinnat puolestaan ovat lähellä ajankohdan keskitasoa. Lokakuun puoliväliin mennessä luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet laskevat noin 5-10 cm.

Karvianjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat myös pieniä, ja pysyvät lähipäivinä nykyisellään. Järvien vedenkorkeudet ovat ajankohdan keskimääräisellä tasolla tai hieman sen yläpuolella, ja pysyvät seuraavalla viikolla nykytasollaan tai laskevat hitaasti.

Pohjanmaa (23.9.)

Pohjanmaan jokien virtaamat ovat pieniä ja pääosin alle ajankohdan keskiarvojen. Lähipäivistä ennustetaan poutaisia tai vähäsateisia, joten virtaamat laskevat edelleen ja maaperä kuivuu.  

Säännösteltyjen järvien pinnat ovat pääosin tavanomaisella tasollaan. Hautaperän tekoallas Kalajoella on laskettu kaksi metriä tavanomaista alemmas huoltotöiden vuoksi. Lappajärven pinta on 15 cm ajankohdan keskimääräistä korkeammalla mutta laskussa. Pyhäjärven pinta on ajankohdan keskimääräisellä tasollaan. Uljuan tekoaltaalla on varauduttu sateisiin laskemalla pintaa tavanomaista alemmas maaperän ollessa märkää. Nyt maaperän kuivuttua tavanomaiseksi, annetaan altaan pinnan nousta.

Iijoella jokien ja järvien vedenpinnat ovat pääsääntöisesti laskeneet ajankohdan keskimääräiselle tasolle ja jatkavat ennusteiden mukaan sateettoman sään jatkuessa hidasta laskua vielä seuraavan viikon. Raasakan virtaama on 180 m3/s ja hieman keskimäärästä suurempi. Säännöstelemättömien järvien pinnat ovat laskussa, mutta edelleen hieman keskimääräistä korkeammalla, Pudasjärvellä 40 cm, Jongunjärvellä ja Jaurakkajärvellä 20 cm. Kostonjärven juoksutus on 20 m3/s ja Irnijärven 17 m3/s. Molemmat järvet ovat laskeneet tavanomaiselle syystasolleen.

Oulujoen vesistö ja Kuusamon seutu (23.9.)

Elokuun loppu ja syyskuu ovat olleet vähäsateisia myös Oulujoen vesistössä ja valunnat sekä jokien virtaamat ovat pienentyneet. Loppuviikoksi ja ensi viikolle on ennustettu jonkin verran sateita, jotka nostavat valuntoja ainakin väliaikaisesti ja samalla luonnontilaisten järvien lasku hidastuu.

Oulujärven vedenpinta on laskenut noin 20 cm syyskuun aikana. Vedenkorkeus pysynee lähiviikot lähellä nykyistä tasoaan tai laskee hieman. Virtaama Oulujoessa on hieman tavanomaista suurempi Oulujoen suurehkoista juoksutuksista johtuen.

Suurten säännösteltyjen järvien pinnat ovat lähellä ajankohdan mediaanitasojaan.
Vedenpinnat pysyvät syys-lokakuussa lähellä nykytasojaan.

Luonnontilaisten järvien pinnat ovat ajankohdan keskitasolla tai sen yläpuolella. Erityisesti Hyrynsalmen reitillä järvet ovat kesän runsaiden sateiden myötä paikoin selvästi tavanomaista korkeammalla, mutta laskussa. Sotkamon reitillä Lammasjärven ja Lentuan vedenkorkeudet ovat lähellä ajankohdan keskitasoja ja hyvin hitaassa laskussa.  

Kuusamon seudun kesä oli sateinen ja Kitkajärven pinta nousi korkealle. Vedenkorkeus on laskenut kuivan syyskuun aikana noin 10 cm ja laskee edelleen, mutta järven pinta pysynee koko loppuvuoden ajan selvästi tavanomaista korkeammalla. Myös Oulankojoen koholla ollut virtaama on laskenut tavanomaiselle syystasolle ja laskee vielä noin viikon ajan. Muojärven pinta on 15 ajankohdan keskitason yläpuolella ja pysyy syys-lokakuussa nykytasollaan.

Lappi (22.9.)

Virtaamat Lapin joissa ovat laskussa joka jatkuu ennustetun kuivan sään myötä seuraavan viikon ajan. Jokien vedenpinnat ovat Länsi-Lapissa edelleen ajankohdan keskimääräistä korkeammalla pitkän sateisen jakson jälkeen. Muualla Lapissa jokien pinnat ovat laskeneet lähelle ajankohdan tavanomaista tasoa.

Suurimmassa osassa Lappia järvien pinnat ovat runsassateisen kesän jälkeen korkealla. Järvien pinnat ovat nyt pääosin laskussa. Inarijärven pinta, joka on nyt noin 20 cm ajankohdan mediaanitasoa korkeammalla, on kääntynyt laskuun. Juoksutus Kaitakoskesta on edelleen varsin suuri, noin 350 m3/s. Lokan ja Porttipahdan vedenpinnat ovat lähes metrin korkeammalla kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta, altaiden pintojen nousu on nyt pysähtynyt. Kemijärvi on lähes 40 cm syyskuun normaalitasoa korkeammalla. Seitakorvan juoksutus on edelleen ajankohtaan nähden suurta, 400-500 m3/s.

Lisätietoja

Tulvatilannekatsaus on osa Tulvakeskuksen toimintaa. Tulvakeskus on Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyöverkosto, joka toimii tiiviissä yhteistyössä mm. ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa. www.tulvakeskus.fi

 
Julkaistu 23.5.2016 klo 9.29, päivitetty 26.9.2016 klo 13.21