Vesitilanne - Vedenkorkeus ja virtaama

paikkakohtainen vesitilanne

Vedenkorkeus

Vedenkorkeus

Selite

Valunta

Valunta

Selite

Selite

 

Järvien vedenpinnat alhaisia ja jokien virtaamat pieniä (Tulvakeskus 14.8.)

Jokien virtaamat ovat lähes kaikkialla maassa pieniä, lukuunottamatta maan pohjoisimpia osia ja joitakin muita poikkeuksia. Tilanteen ei ennusteta lähipäivinä muuttuvan merkittävästi.

Useimpien järvien vedenkorkeudet ovat ajankohdan mediaanitason alapuolella. Monin paikoin vedenpinnat laskevat edelleen. Järvi-Suomen vesistöjen latva-alueilla, esimerkiksi Kymijoen vesistön pohjoisosassa, ovat eräiden järvien vedenkorkeudet jopa poikkeuksellisen alhaalla.  Saimaa on vielä toistaiseksi noin 15 cm keskitasoa korkeammalla, mutta laskee nopeasti. Päijänteen pinta on 10 cm ajankohdan mediaanitason alapuolella ja ero keskitasoon kasvaa loppukesän ja syksyn aikana.

Etelä- ja Lounais-Suomi (14.8.)

Etelä-Suomen jokien vedenkorkeudet ovat matalalla, paikoin tyypillisiä kesäkorkeuksia selvästi alempana. Viime sunnuntain paikalliset rankkasateet nostivat vedenpintoja hieman esimerkiksi Vantaanjoella, mutta tällä viikolla sademäärän jäänessä vähäiseksi vedenpinnat laskevat hitaasti tai pysyvät nykyisellä tasollaan. Lounais-Suomessa maaperä on edelleen kuivaa ja virtaamat ovat pysyneet selvästi tavanomaista pienempinä, jokien vedenkorkeudet ovat jopa lähellä havaintojakson alimpia arvojaan.

Etelä-Suomen järvet ovat pääosin ajankohdan keskitasojen tuntumassa. Tuusulanjärven vedenkorkeus on ajankohdan keskitasolla ja pysynee elokuun ajan lähellä nykyistä. Hiidenvesi on noin 10 cm ajankohdan mediaania alempana, Lohjanjärvi lähellä ajankohdalle tyypillistä. Seuraavan kahden viikon aikana ne laskevat ennusteen mukaan noin 5 cm. Luonnontilaisen Artjärven Pyhäjärven vedenkorkeus on tällä hetkellä noin 5 senttiä ajankohdan mediaanitasoa alempana. Ennusteen mukaan se pysyy seuraavan kahden viikon ajan lähellä nykyistä tai laskee hieman.

Lounais-Suomessa Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeus on 10 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana ja jatkaa edelleen hiljalleen laskuaan. Myös Painion vedenkorkeus on selvästi tavanomaista alempana.

Vuoksen ja Kaakkois-Suomen vesistöt 7.8.)

Elokuun alku oli paria aikaisempaa viikkoa sateisempi Vuoksen vesistöalueella. Vesistön maaperä on kuitenkin melko kuiva, että tälle viikolle ennustetuilla sateilla ei ole suurta vaikutusta ja järvien jo nyt tavallista alempana olevien vedenkorkeuksien ennustetaan jatkavan laskua. Suurten järvien vedenpinnat jatkavat loppukesälle tyypillistä laskua.

Saimaan vedenkorkeus on noin 20 cm ajankohdan keskitason yläpuolella. Vedenkorkeus laskee ennusteen mukaan 15-30 cm elokuun loppuun mennessä, jolloin se on jo lähellä ajankohdan keskitasoa.

Pielisen vedenkorkeus on laskenut jo lähes ajankohdan keskimääräiselle tasolle. Pielisen valuma-alueen suuren lumimäärän johdosta Kaltimon voimalaitoksella aloitettiin huhtikuussa poikkeusjuoksutukset, jotka pienensivät Pielisen tulvahuippua noin 20 cm. Kaltimon juoksutusta on pienennetty siten, että vedenkorkeus palautui takaisin luonnonmukaiseksi heinäkuun loppupuolella.

Kallaveden pinta on hieman ajankohdan keskitasoa alempana, ja sen ennustetaan laskevan loppukesälle tyypilliseen tapaan elokuun aikana, jolloin laskua kertyy vielä 10-30 cm.

Päijänne ja Kymijoen vesistö (9.8.)

Kymijoen vesistöalueella useimpien järvien vedenkorkeudet ovat kuuman kesän vähäisen sadannan ja runsaan haihdunnan myötä laskeneet varsin alas. Eräät pienemmistä järvistä ovat jo vuodenaikaan nähden lähes ennätyksellisen alhaisella tasolla. Esimerkiksi Pihtiputaan Saanijärven ja Saarijärvellä sijaitsevan Karankajärven vedenkorkeudet ovat hyvin lähellä alinta tasoa, joka järvissä on elokuussa mitattu vuodesta 1910 alkavalla havaintojaksolla. Vesitilanne on muuttunut hyvin nopeasti toukokuun harvinaisen runsasvetisestä tämänhetkiseen erittäin kuivaan. Muutoksen nopeudesta hyvänä esimerkkinä on Viitasaaren Muuruejärvi, jonka vedenkorkeus ei ole yli sadan vuoden mittausjaksolla kertaakaan muuttunut kalenterivuodessa yhtä paljon kuin nyt. Ennusteen mukaan useimmat Kymijoen vesistöalueen järvet jatkavat laskuaan vielä ainakin parin viikon ajan, eräät järvet syys- tai jopa lokakuulle saakka.

Päijänteen laskussa oleva vedenpinta on noin 10 cm ajankohdan mediaanitason alapuolella. Säännöstelypadon ja Kalkkisen kanavan juoksutusluukut ovat kiinni, joten virtaus tapahtuu nyt pelkästään Kalkkisen luonnonkoskesta eikä Päijänteen lähtövirtaamaa voida enää pienentää. Vedenpinnan ennustetaan alentuvan syyskuun loppuun mennessä 25-35 cm, ja samalla ero ajankohdan keskitasoon kasvaa. Kymijoen pääuoman virtaama on alhainen, noin 200 m3/s, ja pienenee vielä hiukan.

Vesistöalueen pohjoisosan suurista järvistä Keitele on vajaat 20 cm ja Konnevesi, Pielavesi-Nilakka sekä säännöstelty Kivijärvi 5-10 cm  keskimääräistä alempana. Järvien pinnat ovat laskusuunnassa ja eron ajankohdan mediaaniin ennustetaan kasvavan. Mäntyharjun reitillä sijaitsevat Kyyvesi, Puula ja Vuohijärvi ovat myös hieman keskimääräistä alempana ja hitaassa laskussa.

Kokemäenjoki ja Karvianjoki (8.8.)

Kokemäenjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat pysyneet kesän ajan pieninä, ja pysyvät pieninä myös seuraavalla viikolla. Suurempien säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet ovat tavanomaisissa kesäkorkeuksissa lukuun ottamatta Kyrösjärveä, joka on 15 cm ajankohdalle tyypillistä tasoa alempana. Säännöstellyt järvet pysyvät lähiviikkoina lähellä nykyistä tasoa tai laskevat hitaasti.

Suuret luonnontilaiset järvet ovat laskeneet kuivan kesän myötä korkeista kevättulvalukemistaan hieman alle ajankohdan tavanomaisten lukemien. Längelmäveden, Mallasveden ja Iso-Roineen vedenkorkeudet ovat 5-10 cm, Keurusselän 10-15 cm ja Tarjanteen 30 cm alle ajankohdan keskimääräisien tasojen. Vedenkorkeudet laskevat elokuun loppuun mennessä 5-20 cm.

Karvianjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat myös pieniä, ja pysyvät seuraavalla viikolla nykyisissä lukemissa. Järvien vedenkorkeudet ovat selvästi ajankohdan keskimääräisiä tasoja alempana, ja pysyvät lähiviikkoina nykyisellään tai laskevat hitaasti. Isojärven ja Karhijärven pinnat ovat alempana kuin kertaakaan kesäaikaan 1960-luvulta alkaneella havaintojaksolla.

Pohjanmaa (13.8.)

Vähäsateinen ja kuuma kesä on saanut jokien ja järvien pinnat laskemaan tavanomaista alemmas. Paikoin pinnat ovat poikkeuksellisen alhaalla. Esimerkiksi Lapväärtinjoki on ollut yhtä vähävetinen vain kahtena vuonna viimeisen 40 vuoden aikana. Virtaamat ja järvien pinnat pysyvät nykytasollaan tai laskevat vielä hitaasti. Mahdolliset sateet imeytyvät pääosin maaperään.

Lapuanjoella Hirvijärven pinta on 60 cm ajankohdan keskimääräistä alempana. Hirvijärven pinta on laskemassa ennusteen mukaan elokuussa alemmas kuin kertaakaan aikaisempina kesinä. Kuortaneenjärvellä pinta on laskenut 45 cm tavanomaista alhaisemmalle tasolle. Kalajoella Hautaperän tekoaltaan pinta on noin 1 m keskimääräistä alempana. Laajalti Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla järvien pinnat ovat puolisen metriä tavanomaista alempana ja selvässä laskussa. Poikkeuksena Pyhäjärvi, joka on lähes tavanomaisella tasollaan sekä Uljuan allas jota pystytään pitämään nykytasollaan.

Iijoella virtaaman ovat pieniä ja vedenpinnat pääosin ajankohdalle tyypillisiä arvoja matalammalla. Pudasjärven, Jongunjärven ja Jaurakkajärven pinnat ovat noin n. 20 cm ajankohdan keskimääräisiä tasoja alempana. Kostonjärven ja Irnijärven juoksutukset ovat tavanomaista pienempiä, 4-5 m3/s, siitä huolimatta niiden nousu kohti keskimääräisiä kesälukemia on hidasta.

Oulujoen vesistö ja Kuusamon seutu (8.8.)

Oulujoen vesistössä useimpien järvien pinnat ovat elokuun alun keskitasoja alempana. Kesäkuun lopun sateet nostivat paikoin vesistön itäosan järvien vedenkorkeuksia keskitason yläpuolelle, mutta useimpien luonnontilaisten järvien ja jokien vedenkorkeudet ovat yhä kuivan kesän johdosta tavallista alempana.  Viime viikon sateet eivät juurikaan näkyneet vesistössä kuivan maaperän johdosta.

Säännösteltyjen järvien vedenpinnat ovat noin 10-30 cm ajankohdan keskitasojaan alempana, kesäajan suositustasojensa tuntumassa. Juoksutukset Jylhämästä ovat olleet pääosin pieniä toukokuusta lähtien. Oulujoen keskivirtaama Merikoskessa on viime isen viikon aikana ollut noin 90 m3/s, kun se keskimäärin elokuun aluussa on 180 m3/s.

Kainuun luonnontilaisten järvien pintojen lasku hidastui kesäkuun lopun sateiden ansiosta, ja järvien vedenkorkeudet ovat nyt elokuun alun keskitasojensa tuntumassa tai hieman niitä alempana. Vedenkorkeudet laskevat kesän loppuun mennessä vielä noin 10-30 cm loppukesän sademääristä riippuen.

Kuusamon seudulla Muojärven ja Kitkajärven vedenkorkeudet ovat noin 15-20 cm ajankohdan keskitasonsa alapuolella ja laskussa. Muojärven vedenkorkeus on ajankohtaan nähden poikkeuksellisen alhaalla. Ennusteen mukaan järvien vedenkorkeudet voivat laskea kuun loppuun mennessä vielä 5-10 cm. Oulankajoen virtaama on myös ajankohtaan nähden pieni.

 

Lappi (13.8.)

Simo- ja Tornionjoella jokien virtaamat ovat pienempiä kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta, Ivalo- ja Tenojoella taas hieman ajankohdan keskivirtaamia suurempia. Lokan ja Porttipahdan pinnat ovat noin metrin keskimääräistä alempana. Muut Lapin säännöstellyt järvet ovat ajankohdalle tyypillisillä tasoilla. Vesitilanteen ei ennusteta merkittävästi muuttuvan lähimmän kahden viikon aikana.

Lisätietoja

Tulvatilannekatsaus on osa Tulvakeskuksen toimintaa. Tulvakeskus on Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyöverkosto, joka toimii tiiviissä yhteistyössä mm. ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa. www.tulvakeskus.fi

 
Julkaistu 26.10.2016 klo 14.13, päivitetty 14.8.2018 klo 16.45