Vesitilanne - Vedenkorkeus ja virtaama

Vedenkorkeus

Vedenkorkeus

Selite

Valunta

Valunta

Selite

Selite

 

Sateet lisäävät valuntaa Vaasan seudulla (Tulvakeskus 5.12.)

Lämmennyt sää ja sunnuntaina tulleet sateet ovat lisänneet valuntaa ja nostaneet rannikkojokien vedenkorkeuksia Vaasan seudulla. Ennusteen mukaan virtaamien kasvu jää viime viikon lukemiin, kun sateet jäävät lähipäivinä vähäisiksi.

Suurien luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ovat Lounais-Suomessa vähäsateisen syksyn johdosta vielä ajankohdan keskitasoa alempana. Etelä- ja Keski-Suomesta aina Kainuuseen asti ulottuvalla alueella marraskuun lopun sateet ovat nostaneet järvien vedenkorkeuksia lähemmäs ajankohdan mediaanitasoa. Pakastuvan sään myötä vedenkorkeuksien nousu kuitenkin tasoittuu eikä niiden ennusteta muuttuvan merkittävästi lähiviikkojen aikana.

Etelä- ja Lounais-Suomi (2.12.)

Etelärannikon jokien virtaamat pienenevät lähipäivinä, mikäli sää pysyy ennustetun viileänä. Ensi viikon alussa lauhtuminen ja mahdolliset vesisateet saattavat kääntää virtaamat lievään kasvuun, suurempaa nousua ei kuitenkaan ole odotettavissa.

Etelärannikon vesistöjen järvien vedenkorkeudet ovat nousseet ajankohdan keskitasolle, Lounais-Suomessa monet järvet ovat edelleen selvästi keskimääräistä alempana vähäsateisen syksyn johdosta. Tuusulanjärven vedenkorkeus on hivenen keskimääräistä joulukuun alun tasoa ylempänä ja pysyy ennusteen mukaan seuraavan kahden viikon ajan nykytasollaan. Hiidenveden vedenkorkeus on noussut parissa viikossa 30 cm ja on nyt yli 10 cm ajankohdan keskitasoa ylempänä. Ennusteen mukaan se laskee joulukuun puoliväliin mennessä 10-15 cm. Lohjanjärvi jatkaa nousua ollen tällä hetkellä noin 5 cm keskitason alapuolella, mutta saavuttaen noin viikossa ajankohdalle tyypillisen tason.

Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeus on noussut marraskuun lopun sateiden vaikutuksesta muutaman sentin, mutta on edelleen lähes 20 cm ajankohdan keskitasoa alempana. Se jatkanee nousua hiljalleen, vuoden loppuun mennessä vedenkorkeus nousee tämän hetken ennusteen mukaan korkeintaan 5-10 cm nykyisestä. Myös Painio on selvästi ajankohdalle tyypillistä alempana ja pysyy lähiviikkoina nykyisellään tai nousee hieman. Luonnontilaisen Artjärven Pyhäjärven vedenkorkeus on noussut lähes 40 cm marraskuun puolivälin jälkeen ja on nyt noin 10 cm ajankohdan keskimääräistä korkeammalla. Vedenkorkeus on kääntymässä hiljalleen laskuun.

Vuoksen ja Kaakkois-Suomen vesistöt (30.11.)

Pakastunut sää on kääntänyt valunnan ja pienten jokien virtaamat laskuun Vuoksen vesistöalueella. Suurista järvistä Kallaveden ennustetaan nousevan vielä noin 5 cm joulukuun alkuun mennessä. Pielisen ja Saimaan vedenkorkeudessa ei ennusteta muutoksia lähiviikkojen aikana. Lunta on kertynyt Pielisen ja Kallaveden valuma-alueille noin 30 mm lumen vesiarvona mitattuna, Saimaan lähialueelle hieman vähemmän.

Saimaan vedenkorkeus on ajankohdan keskitasolla ja ennustetaan pysyvän lähellä nykyistä tasoa aina vuoden vaihteeseen asti. Vedenkorkeus pysyy ennusteen mukaan todennäköisimmin ajankohdan keskitason tuntumassa aina helmikuulle asti, jollei talvesta tule normaalia leudompi ja sateinen. Silloin vedenkorkeus voi kääntyä nousuun vuodenvaihteen tienoilla, mutta pysyy silti Saimaan niin sanotun normaalivyöhykkeen sisällä ainakin helmikuulle asti.

Pielisen vedenkorkeus on 20 cm ajankohdan keskitason alapuolella. Vedenkorkeuden ennustetaan pysyvän lähiviikkojen ajan nykyisellään. Mikäli sää jatkuu talvisena joulukuun ajan, kääntyy vedenkorkeus hiljalleen laskuun joulukuun lopulla. Niinpä vedenkorkeus pysyy koko joulukuun tavallista alempana.    

Kallaveden vedenkorkeus on noussut noin 10 cm marraskuun lopun vesisateiden johdosta. Vedenkorkeuden ennustetaan nousevan vielä noin 5 cm ja lähestyvän ajankohdan keskitasoa joulukuun puolivälissä. Tämän jälkeen vedenkorkeuden nousu todennäköisesti tasoittuu ajankohdan keskitason tuntumaan.

Säännöstellyistä järvistä Koitereen vedenkorkeus on noussut 30 cm marraskuun loppupuolella vesisateiden ja juoksutuspäätösten johdosta. Vedenkorkeus on vielä 20 cm ajankohdan keskitason alapuolella, mutta lähestyy sitä joulukuun aikana.

Marraskuun lopun vesisateet nostivat myös keskisuurten luonnontilaisten järvien vedenkorkeuksia Vuoksen vesistössä. Esimerkiksi Sonkajärven, Keyrityn, Kajoonjärven, Kaavin Saarijärven ja Viiksinselän vedenkorkeudet ovat nousseet 20-40 cm. Pakastunut sää on kuitenkin pienentänyt valuntaa, mikä kääntää näiden järvien vedenkorkeudet laskuun.

Kaakkois-Suomen vesistöissä Melakko-Loitimon ja Simpelejärven vedenkorkeudet ovat lähellä ajankohdan keskitasoja. Molempien järvien vedenkorkeudet on nostettu talvelle tyypillisille tasoille.

Päijänne ja Kymijoen vesistö (5.12.)

Kymijoen vesistössä useimpien järvien vedenkorkeudet ja jokien virtaamat ovat edelleen ajankohdan mediaaniarvojen alapuolella, vaikka viime viikkojen sateet ovatkin paikoin hieman nostaneet vedenpintoja. Viimeisin neljän viikon jakso on ollut keskimääräistä runsassateisempi.

Päijänteen vedenkorkeus hiukan ajankohdan pitkän aikavälin mediaanitason alapuolella. Nykyisellä varsin pienellä juoksutuksella pinnankorkeuden ennustetaan nousevan ennen vuodenvaihdetta joitakin senttejä. Päijänteen kokonaislähtövirtaama on noin 150 m3/s, kun ajankohdan keskivirtaama on 180 m3/s. Myös Kymijoen pääuoman virtaama on keskimääräistä pienempi. Hyyteen aiheuttamat tulvaongelmat eivät ole Kymijoella tänä talvena todennäköisiä, vaikka tulisi kireitäkin pakkasia, sillä pienellä virtaamalla hyyteeltä suojaavia jääkansia syntyy helpommin ja lisäksi joen vedenkorkeus pysyy muutenkin alhaisempana kuin suurella virtaamalla.

Vesistöalueen pohjoisosien suurista järvistä Keitele, Konnevesi ja Iisvesi ovat 5-10 cm ajankohdan keskitasoa alempana. Pielavesi-Nilakassa ero ajankohdan mediaaniin on 15 cm. Vedenkorkeuksien muutokset ovat tässä kuussa ovat ennusteen mukaan hyvin pieniä.

Mäntyharjun reitillä Puulan vedenkorkeus on ajankohdan mediaanin tuntumassa. Nykyisellä ajankohtaan nähden pienehköllä juoksutuksella Puulan pinta noussee loppuvuoden aikana muutaman sentin. Noin 10 cm joulukuun alkupuolen mediaanitasoa alempana oleva Vuohijärvi pysynee tammikuulle saakka suunnilleen nykyisellä tasollaan.

Kokemäenjoki ja Karvianjoki (5.12.)

Kokemäenjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat pieniä, mutta voivat nousta loppuviikolla hieman sateiden vuoksi mikäli ne tulevat vetenä. Suurten säännösteltyjen järvien vedenkorkeuksia pidetään hieman tavanomaista alempana, koska niillä varaudutaan Kokemäenjoen mahdollisiin hyydetulvatilanteisiin. Järvillä pidetään riittävästi tilaa siltä varalta, että juoksutuksia voitaisiin nopeasti pienentää pakkasten kunnolla alkaessa ja siten saada jokeen muodostumaan hyyteeltä suojaava jääkansi. Pyhäjärven vedenkorkeutta pidetään talven ajan noin 15-25 keskimääräistä alempana, koska Melon padolla tehdään kunnostustöitä.

Vesistöalueen suurista luonnontilaisista järvistä Keurusselän, Tarjanteen, Längelmäveden, Mallasveden ja Iso-Roineen vedenpinnat ovat edelleen 15-35 cm keskitasoa alempana, vaikka nousivatkin viime viikkoina hitaasti sateiden vuoksi. Näiden järvien vedenkorkeudet pysynevät tavanomaista matalammalla ainakin tammikuun loppuun saakka.

Karvianjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat myös pieniä, ja kasvavat loppuviikolla vain vähän. Järvien vedenkorkeudet ovat ajankohdan keskimääräisellä tasolla tai hieman sen yläpuolella, ja pysyvät tällä viikolla pääosin laskussa.

Pohjanmaa (28.11.)

Pohjanmaan jokien virtaamat ovat pakkasjakson vuoksi pääosin laskussa, joka jatkuu tämän viikon ajan. Edellisten viikkojen lauhan ja sateisen jakson aikana jokien vedenkorkeudet nousivat lähes metrin mm. Kyrönjoella, Lapuanjoella, Lapväärtinjoella ja Kalajoella, ei kuitenkaan tulvalukemiin saakka.

Järvien pinnat ovat myös nousseet selvästi sateiden myötä. Huoltotöiden vuoksi yli metrin tavanomaista alemmalla tasolla olleen Hautaperän tekoaltaan pinta on noussut kahden viime viikon aikana keskimääräiselle tasolle. Uljuan tekoaltaan pintaa laskettiin sateisen jakson alussa yli puoli metriä ajankohdan keskimääräistä alemmas ja nyt sen on annettu vähitellen nousta sateiden myötä. Hirvijärven tekoallas Lapuanjoella on noussut tavanomaiselle tasolleen oltuaan syyskuun lopulta lähtien tavanomaista matalammalla.

Myös Iijoella jokien virtaamat ja vedenkorkeudet ovat laskussa, joka jatkuu kylmän sään vallitessa ainakin seuraavan viikon. Viime viikon lämmin sää ja sateet nostivat jokia paikoitellen jopa 80 cm, ja ne ovat nyt laskemassa lähelle keskimääräisiä lukemia. Pudasjärven, Jongunjärven ja Jaurakkajärven vedenkorkeudet ovat lähellä keskimäärisiä arvoja ja kääntymässä laskuun. Kostonjärven ja Irnijärven vedenkorkeudet ovat keskimääräistä alempana. Kostonjärven juoksutus on noin 14 m3/s ja Irnijärven 10 m3/s.

Oulujoen vesistö ja Kuusamon seutu (30.11.)

Talvinen sää pitää valunnat pieninä Oulujoen vesistössä. Luonnontilaisten järvien pinnat nousivat hieman viime viikkoina kuun puolivälin runsaiden sateiden ansiosta, mutta pakkasjakson myötä järvien pinnat ovat kääntyneet tai kääntymässä laskuun. Lunta on vesistöalueelle kertynyt keskimäärin noin 30 mm lumen vesiarvona ilmaistuna.

Säännösteltyjen järvien pinnat ovat pääosin alkutalven keskitasojensa tuntumassa.
Oulujärven vedenpinta laski kuivasta vesitilanteesta ja säännöstelypäätöksistä johtuen reippaasti syys-lokakuun aikana ja on nyt 35 cm alle ajankohdan keskitason. Vedenkorkeus pysynee lähiviikot lähellä nykyistä tasoaan. Virtaama Oulujoen Merikoskessa on viime viikkoina ollut hieman alle ajankohdan keskimääräisen.

Hyrynsalmen reitillä järvien vedenkorkeudet ovat hitaassa laskussa kohti talvikorkeuksiaan. Sotkamon reitillä vedenkorkeudet nousivat vielä marraskuussa noin 20 cm, mutta lähiviikkoina vedenkorkeudet pysyvät nykyisten lukemiensa tuntumassa.   

Luonnontilaisten järvien pinnat pääosin kääntyneet jo laskuun valuntojen pienennyttyä. Hyrynsalmen reitillä järvien vedenkorkeudet ovat melko lähellä ajankohdan keskitasojaan, Sotkamon reitillä ajankohdan keskitason alapuolella. Lentuan vedenkorkeus nousee vielä muutamia senttejä ja kääntyy laskuun vasta ensi viikolla. Lammasjärven pinta nousi marraskuussa sateiden vuoksi noin 15 cm, ja on nyt kääntymässä laskuun.   

Kuusamon seudulla Kitkajärven pinta laski syksyn aikana noin 40 cm  ajankohdan keskitasonsa tuntumaan. Sen ja Muojärven pinnat ovat hitaassa laskussa kohti talvikauden alhaisia tasojaan. 

Lappi (2.12.)

Kaikissa Lapin joissa virtaamat ovat lähellä ajankohdan keskimääräisiä virtaamia. Koko Lapissa sää jatkuu seuraavan viikon talvisena ja jokien virtaamat jatkavat hidasta pienenemistään. Joihinkin Lapin jokiin on alkanut muodostumaan jäätä, joka nostaa jokien vedenpintoja.

Lapissa järvien pinnat ovat nyt pääosin laskussa ja lähellä ajankohdan tavanomaista tasoaan. Inarijärven pinta on ajankohdan mediaanitason tuntumassa ja on hitaassa laskussa joka jatkuu koko talven ajan. Juoksutus Kaitakoskesta on lähellä ajankohdan keskimääräistä, 150 m3/s. Lokan ja Porttipahdan vedenpinnat ovat ajankohdan keskimääräisen tason tuntumassa. Altaiden pinnat ovat nyt laskussa, joka jatkuu koko talven ajan. Kemijärven pinta on hiukan alkutalvelle tavanomaista tasoaan alempana. Seitakorvan juoksutus on 200-300 m3/s, joka on ajankohdalle tavanomaista.

Lisätietoja

Tulvatilannekatsaus on osa Tulvakeskuksen toimintaa. Tulvakeskus on Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyöverkosto, joka toimii tiiviissä yhteistyössä mm. ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa. www.tulvakeskus.fi

 
Julkaistu 26.10.2016 klo 14.13, päivitetty 5.12.2016 klo 16.46