Vesitilanne - Vedenkorkeus ja virtaama

paikkakohtainen vesitilanne

Vedenkorkeus

Vedenkorkeus verrattuna ajankohdan keskimääräiseen 1962-2015

Selite

Valunta

Valunta

Selite

Selite

 

Vedenkorkeudet pääosin ajankohdan normaalilla tasolla (Tulvakeskus 23.1.)

Jokien virtaamat ovat koko maassa lähellä ajankohdalle tyypillisiä pieniä arvoja, ja ovat lähipäivät nykyisen suuruisia. Seuraavien päivien lämpötilat ovat pääosin pakkasella ja vähäiset sateet tulevat lumena.

Järvien vedenkorkeudet ovat pääosin ajankohdan keskitason tuntumassa, mutta paikoin Lounais-Suomessa ja Pirkanmaalla edelleen vähäsateisen syksyn johdosta ajankohdan keskitasoa alempana.

Etelä- ja Lounais-Suomi (20.1.)

Etelärannikon jokien virtaamat ovat ajankohdalle tyypillisissä ja Lounais-Suomen tavanomaista pienemmissä arvoissa. Lämpötilan ennustetaan jatkavan nollan molemmilla puolin pyörimistään, mutta ainakaan suurempaa virtaamien kasvua ei ole odotettavissa.

Etelä-Suomen järvien vedenkorkeudet ovat pääosin lähellä ajankohdan keskitasoa, Lounais-Suomessa monet järvet ovat selvästi keskimääräistä alempana. Tuusulanjärven vedenkorkeus on ajankohdan keskitasolla ja se jatkaa tammikuun lopussa ajankohdan tavalliseen tapaan hiljalleen laskuaan. Karjaanjoen vesistössä Hiidenveden ja Lohjanjärven vedenkorkeudet ovat laskeneet 5-10 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alemmaksi. Tulevan kahden viikon aikana niiden ennustetaan laskevan 5-15 cm nykytasoltaan. Luonnontilaisen Artjärven Pyhäjärven vedenkorkeus on 5 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa korkeammalla. Ennusteen mukaan se laskee tammikuun lopussa 5-10 cm.

Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeus ei ole tammikuussa muuttunut, vaan järvi on edelleen yli 20 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana. Tulevan kuukauden aikana sen ennustetaan nousevan korkeintaan muutaman sentin ja näyttääkin siltä, että järven vedenkorkeus jää keväällä selvästi tavallista alemmaksi. Painion vedenkorkeus on lähellä ajankohdan tavanomaista tasoa ja jatkaa talviseen tapaan laskuaan.

Vuoksen ja Kaakkois-Suomen vesistöt (18.1.)

Vuoksen vesistöalueen suurista järvistä Saimaa ja Kallavesi ovat hieman ajankohdan keskitason yläpuolella ja Pielinen on noin 15 cm keskitason alapuolella. Saimaan ja Pielisen vedenkorkeudet ovat talvelle tyypilliseen tapaan hitaassa laskussa. Kallaveden vedenkorkeuteen ei ennusteta lähiviikkojen aikana suuria muutoksia. Lunta on kertynyt Saimaan alueelle tavallista vähemmän noin 30 mm lumen vesiarvona mitaten. Kallaveden ja Pielisen valuma-alueilla lumen vesiarvo on ajankohtaan nähden tyypillinen noin 40-90 mm.

Saimaan vedenkorkeus on ajankohdan keskitasolla ja sen ennustetaan laskevan hitaasti tammi-helmikuun aikana. Helmikuun loppuun mennessä laskua kertyy 0-10 cm. Helmikuun lopulla vedenkorkeus voi kääntyä nousuunkin, jos lopputalvesta tulee normaalia leudompi ja sateinen. Saimaan vedenkorkeus pysyy kuitenkin hyvin todennäköisesti aina kesään asti niin sanotun normaalivyöhykkeen sisällä.

Pielisen vedenkorkeus on 15 cm ajankohdan keskitason alapuolella. Vedenkorkeuden ennustetaan laskevan hitaasti tammi-helmikuun aikana. Ero ajankohdan keskitasoon kuitenkin pienenee, kun vedenkorkeus laskee helmikuussa tyypillisesti noin 20 cm ja nyt sen ennustetaan laskevan vain 0-10 cm.

Kallaveden vedenkorkeus on hieman ajankohdan keskimääräisen tason yläpuolella. Joulukuun lopun leuto sää on pitänyt valunnan ajankohtaan nähden tavallista suurempana ja vedenkorkeuden ennustetaan pysyvän vähintään nykyisellä tasolla, vaikka vedenkorkeus normaalisti laskee tammi-helmikuun aikana. Tämän vuoksi vedenkorkeuden ennustetaan pysyvän lopputalven ajan hieman tavallista korkeammalla.

Kaakkois-Suomen vesistöissä Simpelejärven vedenkorkeudet ovat lähellä ajankohdan keskitasoa ja alkuvuodelle tyypilliseen tapaan laskussa. Melakko-Loitimon vedenkorkeus on nostettu lähelle säännöstelyn ylärajaa tammikuun loppuun asti, jonka jälkeen vedenkorkeutta lähdetään laskemaan kevään tulovirtaamien varastoimiseksi. Lumen vesiarvo Loitimon valuma-alueella on 75 mm, mikä on hieman tavallista pienempi. Simpelejärven alueella lumen vesiarvo on jäänyt lauhan joulukuun jälkeen tavallista pienemmäksi noin 30 mm tasolle.

Päijänne ja Kymijoen vesistö (19.1.)

Kymijoen vesistön suurimpien järvien vedenkorkeudet ovat edelleen pääosin ajankohdan mediaaniarvojen alapuolella. Viimeksi kuluneen neljän viikon jakson sademäärä alueella on ollut hiukan keskimääräistä pienempi. Lumen vesiarvo vesistöalueella on selvästi pienempi kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta.

Päijänteen vedenkorkeus on 5-10 cm ajankohdan pitkän aikavälin mediaanitason alapuolella. Juoksutusta Kalkkisesta on vähitellen kasvatettu ja Päijänteen pinta on kääntynyt laskuun, joka jatkunee kevääseen saakka. Päijänteen kokonaislähtövirtaama on nyt 220 m3/s, hieman vähemmän kuin keskimäärin tammikuun loppupuolella. Myös Kymijoen pääuoman virtaama on keskimääräistä pienempi. Tämän kuun alkupuolella pakkasen synnyttämä hyyde nosti joen vedenkorkeutta jopa 70 cm, mutta lämpötilan taas noustua laski pinta nopeasti normaalille tämänhetkistä virtaamaa vastaavalle tasolle.

Vesistöalueen pohjoisosien suurista järvistä Keitele, Pielavesi-Nilakka ja Iisvesi ovat 5-10 cm ajankohdan keskitasoa alempana. Konnevedellä ero vuodenajan mediaaniin on lähes 15 cm. Suuria muutoksia vedenkorkeuksiin ei ole tässä eikä todennäköisesti ensi kuussakaan odotettavissa.

Mäntyharjun reitillä Puula on noin 10 cm ja Vuohijärvi runsaat 15 cm keskimääräistä alempana. Nykyisillä ajankohtaan nähden pienehköillä juoksutuksilla muutokset vedenkorkeuksissa ovat ennusteen mukaan lähiviikkoina vähäisiä.

Kokemäenjoki ja Karvianjoki (17.1.)

Kokemäenjoen vesistöalueella jokien virtaamat pysyvät seuraavalla viikolla pieninä. Suurten säännösteltyjen järvien vedenkorkeuksia on pidetty hieman tavanomaista alempana alkutalven ajan, koska niillä on varauduttu Kokemäenjoen mahdollisiin hyydetulvatilanteisiin ja juoksutusten pienentämiseen tarvittaessa. Pyhäjärven vedenkorkeutta pidetään talven ajan noin 15-25 cm keskimääräistä alempana, koska Melon padolla tehdään kunnostustöitä.

Vesistöalueen suurista luonnontilaisista järvistä Keurusselän, Tarjanteen, Längelmäveden, Mallasveden ja Iso-Roineen vedenpinnat ovat kuivan syksyn vuoksi edelleen 10-30 cm keskitasoa alempana. Keurusselän ja Tarjanteen vedenkorkeudet pysyvät tavanomaista matalammalla ainakin helmikuun puoliväliin saakka, Längelmäveden, Mallasveden ja Iso-Roineen puolestaan kevääseen saakka.

Karvianjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat myös pieniä, ja pysyvät lähipäivinä nykyisellään. Järvien vedenkorkeudet ovat pääosin ajankohdan keskimääräisen tason tuntumassa, ja pysyvät seuraavalla viikolla lähellä nykyistä tasoa tai laskevat hitaasti.

Pohjanmaa (17.1.)

Pohjanmaan jokien virtaamat pysyvät lähipäivät pieninä lämpötilan pysyessa pakkasella tai korkeimmillaan nollan tuntumassa. Pakkaset pysyvät sen verran pieninä ettei hyyteestäkään ole ongelmia seuraavan viikon aikana.

Järvien pinnat ovat pääosin lähellä ajankohdan keskimääräistä tasoa. Lappajärven pinta on 10 cm ja Pyhäjärvi 25 cm tavanomaista korkeammalla. Pinnat ovat laskussa talven myötä.

Iijoella  virtaamat ja vedenkorkeudet ovat lähellä keskimääräisiä arvoja, ja ne pysyvät lähellä nykyistä tasoaan seuraavan viikon. Säännöstelemättömien Pudasjärven, Jongunjärven ja Jaurakkajärven vedenkorkeudet ovat lähellä keskimääräisiä arvoja. Kostonjärven ja Irnijärven juoksutukset ovat noin 20 m3/s.

Oulujoen vesistö ja Kuusamon seutu (18.1.)

Sää pysyy pääosin kylmänä ja valunnat ovat pieniä Oulujoen vesistössä. Lunta vesistöalueella on ajankohtaan nähden keskimääräisesti eli noin 80 mm lumen vesiarvona ilmaistuna.

Säännösteltyjen järvien pinnat ovat talven keskitasojensa tuntumassa. Myös Oulujärven vedenkorkeus on ajankohdan keskitasollaan ja pysynee lähiviikot nykylukemissaan tai laskee hieman. Virtaama Oulujoen Merikoskessa on viime päivinä ollut noin 250-350 m3/s.  

Luonnontilaisten järvien pinnat ovat ajankohdan keskitasoillaan tai hieman niiden yläpuolella, etenkin Hyrysalmen reitillä. Järvet ovat laskussa kohti tavanomaisia talvilukemiaan. Suurten luonnontilaisten järvien, Lammasjärven ja Lentuan vedenkorkeudet laskevat helmikuun loppuun mennessä noin 5-15 cm.     

Kuusamon seudulla Kitkajärven ja Muojärven pinnat ovat ajankohdan keskitasojensa tuntumassa. Järvien pinnat ovat hitaassa laskussa kohti talvikauden tasojaan. Lunta vesistöalueilla on keskimäärin noin 90 mm lumen vesiarvona ilmaistuna.  

Lappi (23.1.)

Lapin jokien virtaamat ovat talvikaudelle tyypillisen pieniä. Lapissa sää on seuraavan viikon talvista ja virtaamat jatkavat hidasta laskuaan.

Järvien pinnat ovat pääosin laskussa ja lähellä ajankohdan tavanomaisia tasoja. Inarijärven pinta on 15 cm ajankohdan mediaanitason yläpuolella ja vuodenajalle tyypilliseen tapaan hitaassa laskussa, joka jatkuu koko talven ajan. Juoksutus Kaitakoskesta on ajankohtaan nähden keskimääräinen, noin 180 m3/s. Lokan ja Porttipahdan vedenpinnat ovat ajankohdan keskimääräisen tason tuntumassa ja niin ikään laskussa. Myös Kemijärven pinta on laskussa, kuten yleensä tähän aikaan vuodesta, ja lasku jatkuu kevääseen saakka. Seitakorvan juoksutus on vaihdellut välillä 250-400 m3/s, joka on ajankohdalle tavanomaista.

Lisätietoja

Tulvatilannekatsaus on osa Tulvakeskuksen toimintaa. Tulvakeskus on Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyöverkosto, joka toimii tiiviissä yhteistyössä mm. ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa. www.tulvakeskus.fi

 
Julkaistu 26.10.2016 klo 14.13, päivitetty 23.1.2017 klo 12.24