Vesitilanne - Vedenkorkeus ja virtaama

Vedenkorkeus

Vedenkorkeus

Selite

Valunta

Valunta

Selite

Selite

 

Virtaamat ja vedenkorkeudet pääosin laskusuunnassa (Tulvakeskus 30.8. klo 9:15)

Viikonvaihteen runsaimmat sateet osuivat Kemijoen ja Tornionjoen vesistöalueiden eteläosiin sekä Kuusamon seudulle. Kun Lapissa on muutenkin satanut viime viikkoina paljon, ovat Kemijoen, Ounasjoen, Tengeliönjoen ja Oulankajoen virtaamat ja vedenkorkeudet nyt vuodenaika huomioon ottaen varsin suuria mutta pääosin laskussa.

Läntisellä rannikkoseudulla jokien virtaamat ovat viime viikkoina kasvaneet useaan otteeseen varsin suuriksi, mutta ovat selvästi pienentyneet huippulukemista ja edelleen laskussa. Länsirannikolle ei ennusteta uusia runsaita sateita lähipäiville. Etelärannikolla puolestaan on vielä tänään sateisempaa, mutta sateet eivät juurikaan vaikuta vesistöjen vedenkorkeuksiin maaperän ollessa kuivempaa.

Pohjanmaalla, Lapissa ja Järvi-Suomessa järvien pinnat ovat monin paikoin korkealla, mutta pääosin hitaassa laskussa. Esimerkiksi Saimaa on 20 cm ja Inarijärvi noin 30 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa korkeammalla. Inarijärven ja Kemijärven juoksutukset jatkuvat selvästi tavanomaista suurempina. Kuusamon seudulla Kitkajärven vedenkorkeus on noussut vuoden keskimääräisen maksimikorkeuden yläpuolelle ja nousee vielä hieman lähipäivinä.

Etelä- ja Lounais-Suomi (24.8.)

Etelä- ja Lounais-Suomen jokien virtaamat ovat pääosin ajankohdalle tyypillisissä arvoissa elokuun paikoin runsaista sademääristä huolimatta. Maaperä on edelleen monin paikoin sen verran kuivaa, että sateiden vaikutus vesistöissä on ollut vielä vähäistä. Mahdolliset runsaat sateet voivat nostaa virtaamia lähipäivinä.

Järvien vedenkorkeudet ovat lähellä ajankohdan keskitasoa. Tuusulanjärven pinta on ajankohdan mediaanitasolla, jolla se pysynee myös seuraavat kaksi viikkoa. Hiidenveden ja Lohjanjärven vedenkorkeudet ovat noin 10 cm ajankohdan mediaanitasoa ylempänä ja ne laskevat ennusteen mukaan parissa viikossa 5-10 cm.

Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeus on ajankohdan keskitasolla ja laskee lähiviikkojen aikana hieman. Painio on lähellä ajankohdalle tavanomaista tasoa ylempänä ja pysynee edelleen nykyisen tason tuntumassa. Luonnontilaisen Artjärven Pyhäjärven vedenkorkeus on noin 5 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa korkeammalla. Seuraavan kahden viikon ajan vedenkorkeus pysyy lähellä nykytasoa, mikäli sateita ei tule ennustettua enemmän.

Vuoksen ja Kaakkois-Suomen vesistöt (24.8.)

Vuoksen vesistöalueella viimeaikaiset sateet ovat lisänneet valuntaa ja pienten jokien virtaamia. Myös monien luonnontilaiset järvien vedenkorkeuksien ennustetaan jatkuvan nousua loppuviikolle ennustettujen sateiden johdosta. Suurten järvien vedenkorkeudet pysyvät pitkälle syksyyn selvästi tavallista korkeammalla.

Saimaan vedenkorkeus on yli 20 cm ajankohdan mediaanitason yläpuolella. Vedenkorkeuden ennustetaan laskevan 0-15 cm syyskuun loppuun mennessä, jollei alkusyksystä tule selvästi tavallista sateisempi. Laskusta huolimatta Saimaan vedenkorkeus pysyy ainakin joulukuuhun asti keskimääräistä korkeammalla.

Pielisen vedenkorkeus on noussut hieman ajankohdan keskitason yläpuolelle. Ennusteen mukaan vedenkorkeus pysyy lähellä nykyistä tasoa seuraavien viikkojen aikana. Pielisen vedenkorkeus on tähän aikaan vuodesta tyypillisesti laskussa, joten syyskuun puolivälissä vedenkorkeuden ennustetaan olevan 20-40 cm tavallista korkeammalla.

Kallaveden vedenkorkeus on edelleen noin 20 cm ajankohdan keskitason yläpuolella. Sateinen sää pitää vedenkorkeuden tavallista korkeammalla aina lokakuun loppuun asti. Mikäli sää jatkuisi hyvin sateisena, voisi vedenkorkeus nousta jopa 30-40 senttimetriä korkeammalle syyskuun aikana, mutta todennäköisemmin vedenkorkeuden nousu jää noin 10 senttimetriin.

Kaakkois-Suomen pienillä vesistöalueilla sateet ovat pitäneet valunnan ja jokien virtaamat tavallista suurempina. Viimeviikkojen suuret sateet ovat nostaneet Simpelejärven vedenkorkeuden ajankohtaan nähden harvinaisen korkealle, noin 20 cm keskitason yläpuolelle.

Päijänne ja Kymijoen vesistö (26.8.)

Kymijoen vesistöalueella järvien vedenkorkeudet ovat pääosin hieman keskimääräistä korkeammalla. Eräät järvet, joista moni sijaitsee vesistöalueen luoteisosassa, ovat kuitenkin ajankohtaan nähden huomattavan korkealla. Esimerkiksi Pääjärven pinta on 60 cm elokuun lopun pitkän aikavälin mediaanitasoa ylempänä.

Päijänteen vedenkorkeus on runsaat 10 cm ajankohdan keskimääräisen tason yläpuolella ja sen ennustetaan laskevan syyskuun loppuun mennessä 20-30 cm. Päijänteen kokonaislähtövirtaama on vajaat 300 m3/s, kun vuodenajan pitkän aikavälin keskivirtaama on 220-230 m3/s. Myös Kymijoen pääuomassa virtaa keskimääräistä enemmän, runsaat 300 m3/s. Suuria muutoksia ei ole lähiviikkoina odotettavissa.

Vesistöalueen pohjoisosien suurista järvistä Keitele ja Iisvesi ovat 10-15 cm ajankohdan mediaanitason yläpuolella, Konnevesi ja Pielavesi-Nilakka taas hyvin lähellä ajankohdan mediaania. Vedenkorkeuksien ennustetaan jatkavan hidasta laskuaan syyskuun loppupuolelle saakka.

Mäntyharjun reitillä Puulan ja Vuohijärven vedenkorkeudet sekä juoksutukset Kissa- ja Siikakoskesta ovat keskimääräisissä alkusyksyn lukemissa. Puulan ennustetaan kääntyvän nykyisellä juoksutuksella syyskuussa hitaaseen laskuun.

Kokemäenjoki ja Karvianjoki (24.8.)

Kokemäenjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat kesäisen pienissä lukemissa, ja nousevat seuraavalla viikolla sateiden vuoksi vain hieman. Suurten säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet ovat lähellä ajankohdalle tavanomaisia tasoja. Vanajaveden pintaa lasketaan 15-25 cm tavanomaisia syyskorkeuksia alemmas syyskuun puoliväliin mennessä, jolloin Lempäälän kanava suljetaan ja tyhjennetään kunnostuksen ajaksi.

Vesistöalueen suurista luonnontilaisista järvistä Keurusselän vedenkorkeus on kesän sateiden vuoksi edelleen noin 30 cm ajankohdan keskitasoa korkeammalla. Tarjanteen, Längelmäveden, Mallasveden ja Iso-Roineen vedenpinnat puolestaan ovat lähellä ajankohdan keskitasoa. Luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet pysyvät lähiviikkoina nykytasojen tuntumassa.

Karvianjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat koholla viime viikkojen sateiden vuoksi, ja voivat nousta loppuviikolla vielä hieman lisää. Järvien vedenkorkeudet ovat paikoin ajankohdan keskimääräistä tasoa korkeammalla, ja pysyvät seuraavalla viikolla nykyisellään tai nousevat hieman.

Pohjanmaa (24.8.)

Runsaat sateet ovat nostaneet Vaasan rannikon pienten jokien virtaamia useaan kertaan viime viikkojen aikana. Närpiön-, Maalahden, Laihian- ja Kyrönjoen vedenkorkeudet nousivat alkuviikolla nopeasti, mutta ovat nyt laskussa. Virtaamahuiput jäivät selvästi viimeviikkoisia pienemmiksi. Maaperä on kuitenkin alueella hyvin märkää, joten loppuviikolla mahdolliset uudet sateet voivat nostaa virtaamia nopeasti uudelleen.

Sateet ovat nostaneet tällä viikolla virtaamia paikoin myös Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan joissa, mm. Pyhäjoella ja Siikajoella. Nyt vedenpinnat ovat pääosin kääntymässä laskuun, joka jatkuu ainakin lähipäivien ajan. Kiiminkijoen ja Iijoen pinnat kuitenkin nousevat vielä hieman lähipäivinä.

Säännösteltyjen järvien pinnat ovat heinä-elokuun sateiden vuoksi edelleen korkealla. Lappajärven pinta on 20 cm ajankohdan keskimääräistä ja vajaa 10 cm tavoitevyöhykkeen ylärajaa korkeammalla, ja juoksutus jatkuu tavanomaista suurempana. Pyhäjärven pinta on lähes ajankohdan keskimääräisellä tasollaan. Uljuan tekoaltaalla on varauduttu sateisiin pitämällä pintaa tavanomaista alempana maaperän ollessa märkää.

Iijoella jokien vedenpinnat ovat ajankohdan keskimääräistä korkeammalla ja ne tulevat pysymään nykyisellä tasollaan tai nousemaan hitaasti. Raasakan virtaama on noin 190 m3/s, mikä on lähes kaksinkertaisesti ajankohdan keskimääräiseen nähden. Säännöstelemättömien järvien pinnat ovat korkealla ja hitaassa nousussa. Pudasjärvi pinta on 75 cm, Jongunjärven ja Jaurakkajärven n. 55-60 cm keskimääräistä korkeammalla. Kostonjärven juoksutus on 22 m3/s Irnijärven 25 m3/s, molemmat järven ovat nousussa.

Oulujoen vesistö ja Kuusamon seutu (26.8.)

Valunnat ja järvien tulovirtaamat ovat kasvaneet etenkin Hyrynsalmen reitillä elokuun sateiden myötä. Luonnontilaisten järvien pinnat ovat nousseet tai niiden lasku on hidastunut. Järvien vedenkorkeudet ovat kuitenkin edelleen pääosin ajankohdan keskitasojensa tuntumassa koko vesistöalueella. Viikonlopulle ennustetaan lisää sateita, ja lauantaina voi sataa runsaastikin (10-20 mm).  

Oulujärven vedenpinta on pysynyt koko kesän ajan lukeman NN+122.60 m tuntumassa ja pysynee myös lähiviikot lähellä tuota tasoa, juoksutuksista riippuen. Virtaama Oulujoen alajuoksulla Merikoskessa on ollut hieman koholla sateista ja Oulujärven kasvaneista juoksutuksista johtuen, ja vaihdellut viime viikkoina 300 m3/s ja 450 m3/s välillä.

Hyrynsalmen reitin Kiantajärven ja Vuokkijärven pinnat nousivat kesä-heinäkuussa noin puoli metriä ja ovat nyt loppukesän mediaanitasojensa tuntumassa. Emäjoen virtaama on kasvanut hieman tavanomaista suuremmaksi, kun säännösteltyjen järvien juoksutukset ovat kasvaneet. Sotkamon reitin järvien pinnat ovat tavanomaisissa loppukesän tasoissa. Sotkamojärvien pinnat laskevat elo-syyskuussa vielä noin 10-20 cm.

Sateinen kesä on pitänyt Hyrynsalmen reitin luonnontilaisten järvien pinnat tavanomaisia kesäkorkeuksia korkeammalla. Elokuun sateet ovat nostaneet järvien vedenkorkeuksia lisää, esimerkiksi Pesiöjärven pinta on noussut kahden viikon aikana noin 20 cm, mutta vedenkorkeus kääntyy laskuun viikonvaihteessa. Lammasjärven ja Lentuan vedenkorkeudet nousivat myös hieman elokuussa, mutta ovat lähellä ajankohdan keskitasojaan.

Kuusamon seudulla Kitkajärven vedenkorkeus on noussut elokuussa ja on nyt noin 40 cm ajankohdan keskitasoa korkeammalle. Järven pinta nousee ennusteen mukaan vielä noin 5 cm syyskuun alkuun mennessä. Muojärven pinta on myös noussut viime viikkoina ja on nyt 15 ajankohdan keskitason yläpuolella. Oulankajoen vedenpinta on edelleen koholla, ja joen virtaama kasvaa vielä hieman viikonlopun sateiden myötä.

Lappi (25.8.)

Lapissa Ounas-, Muonion- ja Ivalojoen virtaamat ovat kasvaneet alkuviikon sateiden vuoksi pienen kevättulvan lukemiin. Myös Lapin muiden jokien virtaamat ovat kasvaneet ajankohdan tavanomaista suuremmiksi sateiden seurauksena. Sään ennustetaan nyt jatkuvan Lapissa vähäsateisempana, joten virtaamat kääntyvät laskuun loppuviikon aikana.

Suurimmassa osassa Lappia järvien pinnat ovat ajankohdan keskimääräistä tasoa ylempänä. Järvien pinnat nousevat viime päivien sateiden seurauksena vielä monin paikoin lisää seuraavina päivinä. Inarijärven pinta on edelleen ajankohdan keskimääräistä ylempänä vaikka juoksutus Kaitakoskesta on suurta, noin 400 m3/s, joka on noin kaksinkertainen ajankohdan tavanomaiseen verrattuna. Lokan ja Porttipahdan vedenpinnat ovat nyt lähes metrin ajankohdan tavanomaista tasoa korkeammalla. Kemijärvi on hiukan ajankohdan tavanomaista tasoaan korkeammalla. Seitakorvasta juoksutetaan toistaiseksi noin 400 m3/s.

Lisätietoja

Tulvatilannekatsaus on osa Tulvakeskuksen toimintaa. Tulvakeskus on Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyöverkosto, joka toimii tiiviissä yhteistyössä mm. ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa. www.tulvakeskus.fi

 
Julkaistu 23.5.2016 klo 9.29, päivitetty 30.8.2016 klo 9.12