Virtavesien kalat

Virtaava vesi on edellytys useiden kalalajien esiintymiselle. Virtavesissämme elää useita kalalajeja esimerkiksi lohikaloja kuten taimen, harjus, siika ja lohi, useita särkikaloja sekä muita kalalajeja kuten ahven, hauki, kiiski, made ja kymmenpiikki. Lisäksi virtavesissä elää vierasperäisiä kalalajeja kuten puronieriä ja kirjolohi.

Kalojen ravintoa ovat eläinplankton, pohjaeläimet, kalat ja kasvit. Ensimmäisen kesänsä aikana kaikki kalat syövät eläinplanktonia ja joillakin se säilyy pääravintona koko elämän. Kasvaessaan useat kalalajit siirtyvät pohjaeläin- ja kalaravintoon. Puhtaasti kasviravinnon käyttäjiä ei Suomen kaloissa ole, mutta jotkut särkikalat voivat muun ravinnon ohella käyttää myös kasviravintoa.

Kalat tarvitsevat erilaisia elinympäristöjä

Kalat tarvitsevat elämänsä eri vaiheissa erilaisia elinympäristöjä muun muassa kutu-, ruokailu- ja talvehtimisalueita, joiden välillä ne vaeltavat vuodenaikojen mukaan. Elinympäristövaatimukset muuttuvat kalan koon kasvaessa. Kalanpoikaset viihtyvät yleensä matalilla, hitaasti virtaavilla suojaisilla koskialueilla. Kasvaessaan ne siirtyvät syvemmille, nopeammin virtaaville ja karkeapohjaisille alueille.

Kalalajit voidaan jakaa virrassa ja suvannoissa eläviin lajeihin. Koskialueilla esiintyvät lohikalat, kivennuoliainen ja simput sekä virtahakuiset särkikalat. Mateen ja mudun elinaluetta ovat kivikkopohjaiset koskialueiden reunat. Salakka ja kuha taas viihtyvät tasaisen rauhallisilla virtausalueilla. Jokien hitaasti virtaavilla osuuksilla kasvillisuuden joukossa ruokailevat lahna, pasuri, särki, hauki, ahven ja kiiski. Jokien poukamat ovat järvissä viihtyvien lajien kuten ruutanan, suutarin, sorvan, ankeriaan ja piikkikalojen elinalueita. Järvet monipuolistavat kalastoa ja lisäävät järvessä viihtyvien lajien kuten hauen, ahvenen, särjen ja mateen määriä niihin yhteydessä olevissa joissa.

Kalojen tärkeitä kutualueita ovat lajista riippuen koskipaikat, rantavyöhyke ja suistoalueet. Kutupaikan valintaan vaikuttavat mm. pohjan laatu, virrannopeus ja vesisyvyys. Suotuisia talvehtimispaikkoja ovat järvien ja meren syvänteet, joihin osa jokikaloista siirtyy talveksi. Myös joessa hyviä talvehtimispaikkoja ovat suvannot ja syvänteet, koska virtaus on niissä hidasta. Virta-alueille talvehtimaan jäävät lohen ja taimenen poikaset hakeutuvat suojaan kivien, juuristojen ja puunrunkojen alle. Suojapaikat ovat tärkeä osa kalojen elinympäristöä. Suojapaikkoja luovat vesikasvillisuus, rantapenger siihen kiinnittyneine juurineen, kaatuneet puunrungot ja muut isot puunkappaleet, varjostava rantakasvillisuus, kivet, veden pyörteisyys ja syvänteet.

Julkaistu 5.6.2014 klo 11.23, päivitetty 28.11.2016 klo 15.56