Tenon, Näätämöjoen ja Paatsjoen vesienhoitoalueen erityispiirteet

Pintavedet

Teno-Paatsjoen vesienhoitoalueen kokonaispinta-alasta, 37 811 km2, sijaitsee Suomen puolella noin 68 %. Alue muodostuu Tenojoen, Näätämöjoen, Paatsjoen, Uutuanjoen sekä Tuulomajoen vesistöalueista. Kaikki alueen vesistöt laskevat Jäämereen. Tyypillistä sub-arktisen alueen vesille on niiden karuus, kirkkaus ja vähähumuksisuus. Suomen puoleisella alueella on yhteensä 76 jokea, joiden valuma-alue yli 100 km2. Suurimmat joet ovat Tenojoki, Inarijoki, Näätämöjoki, Utsjoki, Vaskojoki, Ivalojoki ja Juutuanjoki. Teno- ja Näätämöjoen vesistöt ovat merkittäviä merilohen ja taimenen lisääntymisalueita.

Yli 50 ha:n järviä alueella on 304 kpl, joista suurin osa on tunturijärviä sekä pieniä ja keskikokoisia vähähumuksisia järviä. Alueen suurin järvi on Inarijärvi, josta vedet laskevat Pohjoiseen jäämereen Norjan ja Venäjän välistä rajajokea, Paatsjokea, pitkin.

Ihmisen aiheuttama kuormitus alueella on verraten vähäistä, eikä veden laadullisia ongelmia juurikaan ole. Inarijärveä ja Rahajärveä säännöstellään vesivoimantuotantoa varten.

Pohjavedet

Pohjavesialueet ovat useimmiten viimeisen jäätiköitymisen loppuvaiheilla sulamisvesien kuljettamasta ja lajittelemasta maa-aineksesta syntyneitä hiekka- soramuodostumia, joista vettä voi saada pistemäisesti yhdestä kohteesta runsaasti. Pitkittäisharjut ovat yleisin muodostumatyyppi. Monesti harjut sijaitsevat vaarojen ja tuntureiden reunustamissa laaksoissa synkliinisessä asemassa ja ovat siten hyviä vedenottopaikkoja.

Alueen pääjoet kulkevat paljolti selkeissä, monesti jyrkissäkin laaksomuodostumissa ja näissä jokilaaksoissa on runsaasti pohjavesialueita, jotka ovat rakenteiltaan monimutkaisia, hiekasta ja sorasta koostuvia laaksontäytteitä ja ovat rakenne- ja muodostumapiirteiltään erikoisia pohjavesialueita Suomessa. Nämä kerrostumat ovat viimeisen jäätiköitymisen perääntymisvaiheessa syntyneitä glasifluviaalisia sedimenttejä ja myöhempi jokieroosio on muovannut uudelleen näitä kerrostumia. Tenojoen sivuhaaroilla on erittäin suuri Sulaojan pohjavesiesiintymä kanjonimaisessa jokilaaksossa ja muodostuman pohjavedet purkautuvat lähteenä, jonka valuma on yli 30 000 m3/d.

Alueen eteläisimmässä osassa on paikoin rapautunutta kallioperää, mikä tekee siitä vähän huokoisempaa ja edistää osaltaan pohjaveden virtausta ja tällä alueella onkin useampia kallioporakaivoja yleisinä vedenottamoina.

Muodostettavalla vesienhoitoalueella väestöä ja asutuskeskittymiä on Suomen puolella vähän ja käytössä olevia I-luokan pohjavesialueita vain 14. Niiden kokonaispinta-ala on noin 19 km2. Alueella on lisäksi runsaasti muita II- ja III luokan pohjavesialueita ja kokonaisuutena pohjavesistä vain erittäin pieni murto-osa on käytössä.

Vesihuolto

Tenon, Näätämöjoen ja Paatsjoen alueella asuvasta väestöstä on noin 79 % liittynyt vesihuoltolaitosten vesijohtoverkostoihin ja vesihuoltolaitosten jakama vesi on kokonaisuudessaan pohjavettä. Liittymisprosentti on kohtalaisen hyvä ottaen huomioon, että alue on erittäin harvaan asuttu. Vedenhankinnan osalta on perustyö pääosin tehty, vedenhankinnassa pääpaino on tulevaisuudessa vedenhankinnan, -laadun ja -jakelun varmistamisessa.

Vesijohtoverkostojen ulkopuolinen haja- ja loma-asutus käyttää vedenhankinnassaan omia kiinteistökohtaisia vedenottamoita. Kattavaa ja luotettavaa tietoa kiinteistökohtaisten kaivojen veden laadusta ei ole, koska systemaattista kaivovesien laatututkimusta alueella ei ole tehty.

Vesihuoltolaitosten viemäriverkostoihin on liittynyt noin 67 % vesienhoitoalueen väestöstä. Viime vuosina jätevesien käsittelyä on keskitetty suurempiin yksiköihin rakentamalla eri verkostojen välille siirtoviemäreitä, näin on saatu keskitetyn viemäriverkoston piiriin siirtoviemärin vaikutusalueella olevat haja-asutusalueiden kiinteistöt. Vesienhoitoalueella ei ole suunnitteilla uusia siirtoviemäreitä taajamien välisistä suurista etäisyyksistäa ja harvasta asutuksesta johtuen.

Yksittäisten haja- tai loma-asutuskiinteistöjen jätevedet puhdistetaan kiinteistökohtaisin menetelmin. Näissä kiinteistöissä jätevedenkäsittely on usein puutteellista ja vaatii siten hajajätevesiasetuksen edellyttämää tehostamista siirtymäajan loppuun mennessä.

Alueelle sijoittuu Saariselän matkailukeskus, jonka noin 15 000 vuodepaikan sesonkiaikainen vedenkulutus on noin kaksinkertainen verrattuna koko alueen vakinaisen asutuksen vedenkulutukseen.
Julkaistu 25.9.2013 klo 12.58, päivitetty 2.9.2015 klo 9.36
Julkaisija: