Pohjavesialueet

Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta sekä pohjavesien suojelusuunnitelmista säädetään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) 2 a luvussa. Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain muutos tuli voimaan 1.2.2015. Lain mukaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus luokittelee pohjavesialueen vedenhankintakäyttöön soveltuvuuden ja suojelutarpeen perusteella seuraavasti:

- 1-luokkaan vedenhankintaa varten tärkeän pohjavesialueen, jonka vettä käytetään tai jota on tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin

- 2-luokkaan muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen, joka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella soveltuu 1 kohdassa tarkoitettuun käyttöön

- Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus luokittelee lisäksi E-luokkaan pohjavesialueen, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen

Aiempi I, II ja III luokkiin jaottelu (Luokka I: vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, Luokka II: vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue, Luokka III: muu pohjavesialue) on voimassa toistaiseksi rinnakkain uuden luokittelun kanssa kunnes pohjavesialueille tehtävät tarkistukset valmistuvat ennen vesienhoidon kolmatta suunnittelukautta.

Tietojen kerääminen ja yhteistyö

Suomen ympäristökeskus vastaa valtakunnallisista yhteenvedoista ja pohjavesitietojärjestelmän kehittämistyöstä. ELY-keskukset yhteistyössä mm. kuntien kanssa vastaavat maastotutkimuksista ja tietojen tallentamisesta pohjavesitietojärjestelmään. Pohjavesialuetiedot löytyvät avoimista ympäristötietojärjestelmistä ja pohjavesialueiden paikkatiedot ovat  ladattavissa Avoin tieto-palvelusta.

Tietojen hyödyntäminen

Pohjavesialueiden kartoituksessa ja luokituksessa saatuja tietoja hyödynnetään vedenhankinnan ja maankäytön suunnittelussa sekä pohjaveden suojelutehtävissä. Työ palvelee myös EU:n vesipolitiikan puitedirektiiviin liittyviä tehtäviä. Hydrogeologisia tietoja tarvitaan pohjavesialueiden vedenhankinnallista käyttökelpoisuutta arvioitaessa, uusien vedenottopaikkojen ja tekopohjaveden muodostamisalueiden sijaintia selvitettäessä sekä pohjaveden suojelua ja siihen käytettäviä keinoja valittaessa. Maankäytön suunnittelussa on tärkeää tietää paitsi olemassa olevien vedenottamoiden sijainti, myös mahdolliset muut vedenottopaikat. Tällöin esimerkiksi soran ja hiekanoton, liikennealueiden ja asutuksen sijoittaminen voidaan jo ennakolta suunnitella pohjaveden suojelun kannalta sopivimmaksi.

Keskeiset käsitteet

Pohjavesialueen hyvin vettä läpäisevä osa eli niin sanottu muodostumisalue on rajattu siten, että tällä alueella maaperän vedenläpäisevyys maanpinnan ja pohjavedenpinnan välillä on vähintään hienohiekan läpäisevyyttä vastaava. Muodostumisalueeseen kuuluvat myös sellaiset pohjavesialueeseen välittömästi liittyvät kallio- ja moreenialueet, jotka olennaisesti lisäävät alueen pohjaveden määrää.

Pohjavesialueen raja osoittaa sitä aluetta, jolla on vaikutusta pohjavesiesiintymän veden laatuun tai muodostumiseen. Raja on pyritty ulottamaan hyvän tiiviysasteen omaavaan maaperään asti. Kaikissa tapauksissa rajausta ei ole voitu ulottaa tällaisiin kerrostumiin (esimerkiksi pohjavesialueilla, joissa vettä läpäisevä maaperä jatkuu pitkälle varsinaisen muodostumisalueen ulkopuolelle). Pohjavesialueen ulointa rajaa ei ole näissä tapauksissa piirretty hydrogeologisin perustein, vaan se on pyritty tekemään maastossa helposti havaittavaksi.

Arvio pohjavesialueella muodostuvasta pohjaveden määrästä on laskettu sadannan, muodostumisalueen pinta-alan ja imeytymiskertoimen perusteella. Imeytymiskerroin on arvioitu maa-aineksen rakeisuuden, maanpinnan muotojen (morfologian) ja kasvillisuuden perusteella. Tarkemmin antoisuutta tutkitaan tietyn pisteen osalta koepumppauksella. Aikaa vaativa ja kallis koepumppaus tehdään yleensä vedenottamon suunnittelun yhteydessä.

Pohjavesialueiden arvioitu antoisuus

Pohjavesialueilla on arvioitu muodostuvan pohjavettä noin 5,4 milj. m3 vuorokaudessa.  Tästä määrästä on arvioitu, että vedenhankintaa varten tärkeillä pohjavesialueilla muodostuu pohjavettä 2,8 milj. m3/d, vedenhankintakäyttöön soveltuvilla alueilla 1,4 milj. m3/d. Lisäksi aiemman luokituksen mukaisilla III luokan alueilla arvioidaan muodostuvan pohjavettä noin 1,1 milj. m3/d.  Pohjavettä ja tekopohjavettä käytetään noin 0,7 milj. m3 vuorokaudessa eli noin 240 milj. m3 vuodessa.

Pohjavesialueiden sijoittuminen

Vaikka pohjavesialueita on Suomessa runsaasti, ne eivät ole kuitenkaan jakautuneet tasaisesti. Eniten pohjavesialueita on Lapin ELY-keskuksen alueella, jossa on noin kolmannes koko Suomen pohjavesialueista. Niukimmin pohjavesialueita on Ahvenanmaan ohella Pohjois- ja Etelä-Savon ELY-keskusten alueilla.

Vedenhankinnan kannalta käyttökelpoisimmat pohjavesivarat sijaitsevat lajittuneissa sora- ja hiekkakerrostumissa kuten harjuissa ja suurissa reunamuodostumissa (esim. Salpausselät), joissa pohjavesi on happipitoista ja hyvälaatuista. Suomen lajittuneiden muodostumien pohjavesi lukeutuukin laadultaan maailman parhaisiin. Näistä muodostumista pohjavettä on yleensä; myös saa-tavissa vedenhankintakäyttöön runsaasti ja melko helposti. Pohjavesialueita (ja pohjavettä) on vähän erityisesti rannikkoalueilla. Rannikkoalueilla onkin jouduttu hyödyntämään vedenhankinnassa saviker-rosten alaisia, varsin rautapitoisiakin pohjavesiesiintymiä.

Keskeiset toimijat ja vastuut

ELY-keskusten tehtävänä on luokitella ja rajata vedenhankinnan kannalta oleelliset pohjavesialueet.

Kirjallisuus:

Pohjavesialueiden kartoitus ja luokitus- opas vuodelta 2009 (tietoa aiemmasta luokituksesta)

Pohjavesialueiden määrittämisen, luokituksen ja suojelusuunnitelmien laatimisen ohjeistus - (linkki hankesivuille, jossa ohjeluonnos ladattavissa)

Alueellista tietoa, valitse ELY-keskus

Pohjavesialueet - Pohjois-Savo

Pohjois-Savossa on 173 luokiteltua pohjavesialuetta, joista vedenhankinnan kannalta tärkeitä (luokka I) on kaikkiaan 103 kappaletta ja vedenhankintaan soveltuvia (luokka II) 70 kappaletta. Käyttökelpoiset pohjavesivarat maakunnan alueella ovat jo pääosin käytössä.

Alla olevasta liitekartasta käy ilmi I- ja II-luokan pohjavesialueiden sijoittuminen maakunnan alueella. Tarkemmat tiedot pohjavesialueista löytyvät ympäristöhallinnon OIVA-palvelusta (ks. linkki oikealla palstalla)

Pohjavesialueiden luokitustyö Pohjois-Savossa 2017-2019

Pohjois-Savon pohjavesialueita ollaan luokittelemassa uudelleen. Työtä tehdään Pohjois-Savossa kunnittain. Luokitus perustuu vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lakiin, jonka mukaisesti ELY-keskus luokittelee pohjavesialueet vedenhankintakäyttöön soveltuvuuden sekä suojelutarpeen perusteella.Myös pohjavesialueiden ja pohjaveden muodostumisalueiden rajauksiin tehdään tarkistuksia. Pohjois-Savossa rajausmuutokset koskevat lähinnä niitä pohjavesialueita, joilta on saatu uutta ja tarkempaa tietoa esimerkiksi geologisen rakennetutkimuksen kautta.

Pohjavesien luokituksesta kuullaan kuntalaisia

Pohjavesialueiden rajauksista ja luokituksista kuullaan kuntalaisia ja muita asianosaisia. Kuulemisessa pohjavesialueisiin liittyvät asiakirjat pidetään kunnassa nähtävillä ja niistä on mahdollista esittää mielipiteensä ja mahdollisia lisätietoja vähintään 30 päivän ajan. ELY-keskus myös pyytää lausunnotpohjavesialueen sijaintikunnalta, maakunnan liitolta, vesihuoltolaitoksilta sekä niiltä kunnilta, joiden vedenhankintaan tai maankäyttöön pohjavesialueen rajauksella tai luokituksella voi olla vaikutusta. Kuulemisten jälkeen pohjavesialueiden tiedot päivitetään ympäristöhallinnon pohjavesitietojärjestelmään (POVET). Pohjavesialueiden kartat päivitetään myöhemmin ympäristöhallinnon pohjavesialuepaikkatietokantaan.

Luokitustyö toteutetaan kunnittain alla olevan aikataulun mukaisesti.

Pohjois-Savon pohjavesialueiden luokitus- ja rajaustarkistusten aikataulu

Alkuvuosi 2018

Talvi 2018-2019

Tuusniemi

Keitele

Lapinlahti

Kuopio

Siilinjärvi

Leppävirta

Kaavi

Pielavesi

Sonkajärvi

Rautalampi

Iisalmi

Suonenjoki

Vieremä

Tervo

Kiuruvesi

Varkaus

Rautavaara

Vesanto

 

Kuulemisaineisto

Iisalmi

Kaavi

Kiuruvesi

Lapinlahti

Rautavaara

Siilinjärvi

Sonkajärvi

Tuusniemi

Vieremä

 

Lähteet:

Pohjavesialueet – määrittäminen, luokitus ja suojelusuunnitelmat; 29.11.2016 luonnos.
Suomen ympäristökesku
s (pdf, 5,6 Mt)

Peltosalmi-Ohenmäki pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys ja pohjaveden virtausmalli. GTK:n arkistoraportit. Geologian tutkimuskeskus (pdf, 46,6 MB)

Haminamäki-Humpin pohjavesialueen geologinen rakennetutkimus ja pohjavesien virtausmallinnus Lapinlahdella (pdf, 41,5 MB)

Pohjois-Savon PaMa -hanke, Pohjavedenpinnan alaisten maa-ainesten tutkimus kahdeksalla harjukohteella Pohjois-Savon alueella. Geologian tutkimuskeskus, Itä-Suomen yksikkö, Kuopio (pdf, 1,6 Mt)

Luontoselvitys. Lapinlahden kirkonkylän osayleiskaavan päivittäminen FCG Suunnittelu ja
Tekniikka OY
(pdf, 6,1 Mt)

Pohjavedensuojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen: Pohjois-Savon loppuraportti. Pohjois-Savon ympäristökeskuksen raportteja 4/2007 (pdf, 5,8 Mt)

Siilinjärven Harjamäki-Kasurilan ja Jälänniemen pohjavesialueiden geologinen rakennetutkimus ja pohjaveden virtausmallinnus.
Geologian tutkimuskeskus (pdf, 141,5 MB)

Siilinjärven Kärängänmäen pohjavesialueen geologinen rakennetutkimus.
Geologian tutkimuskeskus
(pdf, 5,4 Mt)

Tuusjärven pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys ja pohjaveden virtausmalli. GTK:n arkistoraportit. Geologian tutkimuskeskus (pdf, 91,24 MB)

 

 

Lisätietoja:

Suunnittelija Jaana Rääpysjärvi, puh. 0295 016 520, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Geologi Jussi Aalto, puh 0295 026 776, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

 

 

Julkaistu 29.10.2015 klo 9.55, päivitetty 27.3.2018 klo 15.47
Julkaistu 31.1.2017 klo 16.31, päivitetty 9.8.2017 klo 9.44