Pohjavesialueet

Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta sekä pohjavesien suojelusuunnitelmista säädetään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) 2 a luvussa. Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain muutos tuli voimaan 1.2.2015. Lain mukaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus luokittelee pohjavesialueen vedenhankintakäyttöön soveltuvuuden ja suojelutarpeen perusteella seuraavasti:

- 1-luokkaan vedenhankintaa varten tärkeän pohjavesialueen, jonka vettä käytetään tai jota on tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin

- 2-luokkaan muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen, joka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella soveltuu 1 kohdassa tarkoitettuun käyttöön

- Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus luokittelee lisäksi E-luokkaan pohjavesialueen, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen

Aiempi I, II ja III luokkiin jaottelu (Luokka I: vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, Luokka II: vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue, Luokka III: muu pohjavesialue) on voimassa toistaiseksi rinnakkain uuden luokittelun kanssa kunnes pohjavesialueille tehtävät tarkistukset valmistuvat ennen vesienhoidon kolmatta suunnittelukautta.

Tietojen kerääminen ja yhteistyö

Suomen ympäristökeskus vastaa valtakunnallisista yhteenvedoista ja pohjavesitietojärjestelmän kehittämistyöstä. ELY-keskukset yhteistyössä mm. kuntien kanssa vastaavat maastotutkimuksista ja tietojen tallentamisesta pohjavesitietojärjestelmään. Pohjavesialuetiedot löytyvät avoimista ympäristötietojärjestelmistä ja pohjavesialueiden paikkatiedot ovat  ladattavissa Avoin tieto-palvelusta.

Tietojen hyödyntäminen

Pohjavesialueiden kartoituksessa ja luokituksessa saatuja tietoja hyödynnetään vedenhankinnan ja maankäytön suunnittelussa sekä pohjaveden suojelutehtävissä. Työ palvelee myös EU:n vesipolitiikan puitedirektiiviin liittyviä tehtäviä. Hydrogeologisia tietoja tarvitaan pohjavesialueiden vedenhankinnallista käyttökelpoisuutta arvioitaessa, uusien vedenottopaikkojen ja tekopohjaveden muodostamisalueiden sijaintia selvitettäessä sekä pohjaveden suojelua ja siihen käytettäviä keinoja valittaessa. Maankäytön suunnittelussa on tärkeää tietää paitsi olemassa olevien vedenottamoiden sijainti, myös mahdolliset muut vedenottopaikat. Tällöin esimerkiksi soran ja hiekanoton, liikennealueiden ja asutuksen sijoittaminen voidaan jo ennakolta suunnitella pohjaveden suojelun kannalta sopivimmaksi.

Keskeiset käsitteet

Pohjavesialueen hyvin vettä läpäisevä osa eli niin sanottu muodostumisalue on rajattu siten, että tällä alueella maaperän vedenläpäisevyys maanpinnan ja pohjavedenpinnan välillä on vähintään hienohiekan läpäisevyyttä vastaava. Muodostumisalueeseen kuuluvat myös sellaiset pohjavesialueeseen välittömästi liittyvät kallio- ja moreenialueet, jotka olennaisesti lisäävät alueen pohjaveden määrää.

Pohjavesialueen raja osoittaa sitä aluetta, jolla on vaikutusta pohjavesiesiintymän veden laatuun tai muodostumiseen. Raja on pyritty ulottamaan hyvän tiiviysasteen omaavaan maaperään asti. Kaikissa tapauksissa rajausta ei ole voitu ulottaa tällaisiin kerrostumiin (esimerkiksi pohjavesialueilla, joissa vettä läpäisevä maaperä jatkuu pitkälle varsinaisen muodostumisalueen ulkopuolelle). Pohjavesialueen ulointa rajaa ei ole näissä tapauksissa piirretty hydrogeologisin perustein, vaan se on pyritty tekemään maastossa helposti havaittavaksi.

Arvio pohjavesialueella muodostuvasta pohjaveden määrästä on laskettu sadannan, muodostumisalueen pinta-alan ja imeytymiskertoimen perusteella. Imeytymiskerroin on arvioitu maa-aineksen rakeisuuden, maanpinnan muotojen (morfologian) ja kasvillisuuden perusteella. Tarkemmin antoisuutta tutkitaan tietyn pisteen osalta koepumppauksella. Aikaa vaativa ja kallis koepumppaus tehdään yleensä vedenottamon suunnittelun yhteydessä.

Pohjavesialueiden arvioitu antoisuus

Pohjavesialueilla on arvioitu muodostuvan pohjavettä noin 5,4 milj. m3 vuorokaudessa.  Tästä määrästä on arvioitu, että vedenhankintaa varten tärkeillä pohjavesialueilla muodostuu pohjavettä 2,8 milj. m3/d, vedenhankintakäyttöön soveltuvilla alueilla 1,4 milj. m3/d. Lisäksi aiemman luokituksen mukaisilla III luokan alueilla arvioidaan muodostuvan pohjavettä noin 1,1 milj. m3/d.  Pohjavettä ja tekopohjavettä käytetään noin 0,7 milj. m3 vuorokaudessa eli noin 240 milj. m3 vuodessa.

Pohjavesialueiden sijoittuminen

Vaikka pohjavesialueita on Suomessa runsaasti, ne eivät ole kuitenkaan jakautuneet tasaisesti. Eniten pohjavesialueita on Lapin ELY-keskuksen alueella, jossa on noin kolmannes koko Suomen pohjavesialueista. Niukimmin pohjavesialueita on Ahvenanmaan ohella Pohjois- ja Etelä-Savon ELY-keskusten alueilla.

Vedenhankinnan kannalta käyttökelpoisimmat pohjavesivarat sijaitsevat lajittuneissa sora- ja hiekkakerrostumissa kuten harjuissa ja suurissa reunamuodostumissa (esim. Salpausselät), joissa pohjavesi on happipitoista ja hyvälaatuista. Suomen lajittuneiden muodostumien pohjavesi lukeutuukin laadultaan maailman parhaisiin. Näistä muodostumista pohjavettä on yleensä; myös saa-tavissa vedenhankintakäyttöön runsaasti ja melko helposti. Pohjavesialueita (ja pohjavettä) on vähän erityisesti rannikkoalueilla. Rannikkoalueilla onkin jouduttu hyödyntämään vedenhankinnassa saviker-rosten alaisia, varsin rautapitoisiakin pohjavesiesiintymiä.

Keskeiset toimijat ja vastuut

ELY-keskusten tehtävänä on luokitella ja rajata vedenhankinnan kannalta oleelliset pohjavesialueet.

Kirjallisuus:

Pohjavesialueiden kartoitus ja luokitus- opas vuodelta 2009 (tietoa aiemmasta luokituksesta)

Pohjavesialueiden määrittämisen, luokituksen ja suojelusuunnitelmien laatimisen ohjeistus - (linkki hankesivuille, jossa ohjeluonnos ladattavissa)

Alueellista tietoa, valitse ELY-keskus

Pohjavesialueet - Lappi

LAPPI_pohjavesiluokitus_kuva_Kolari_Saivojarvi
© Anne Lindholm

 

Lapin ELY-keskuksen alueella merkittävimmät pohjavesivarat esiintyvät muinaisen jäätikön sulamisvaiheen aikana syntyneissä hiekka- ja soramuodostumissa. Merkittävimpiä niistä ovat maastossa selvästi erottuvat harjujaksot sekä reuna- ja saumamuodostumat. Vedenhankinta perustuu pitkälti sora- ja hiekkamuodostumista saatavaan pohjaveteen, mutta paikoin hyödynnetään myös moreenivaarojen rinteiden juurilla olevia lähdepurkaumia. Alueen kaikki vesilaitokset käyttävät käyttövetenään pohjavettä.

Lapin ELY-keskuksen alue on jaettu kolmeen: Tornionjoen, Kemijoen sekä Teno-Näätämö-Paatsjoen vesienhoitoalueeseen. Pohjavesivarat alueilla ovat runsaat, mutta eivät jakaudu tasaisesti. Yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta pohjavesivarat ovat Tornion, Kemin ja Simon osalta niukat.

Koko Lapin ELY-keskuksen alueella pohjavedenhankinnan kannalta tärkeitä (I luokka) pohjavesialueita on 309 kpl ja vedenhankintaan soveltuvia pohjavesialueita (II luokka) 210 kpl. Muita pohjavesialueita  (III luokka), joiden soveltuvuutta vedenhankintaan ei ole tutkittu on 1833 kpl. (tilanne 5/2015)

Pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutokset (kevät 2017)

Lapin pohjavesialueiden luokituksiin on tehty muutoksia keväällä 2017. Tutkimuksissa yhdyskuntien vedenhankintaan soveltuviksi todettujen alueiden luokituksia on nostettu ja toisaalta yhdyskuntien vedenhankintaan soveltumattomia pohjavesialueita on poistettu luokituksesta. Lisäksi samaan geologiseen kokonaisuuteen kuuluvia pohjavesialueita on yhdistetty, ja muutamalla alueella on tehty rajausmuutoksia uusien tutkimustietojen perusteella. Muutokset ovat osa käynnissä olevaa ja edelleen jatkuvaa pohjavesialueiden luokittelutyötä.

Pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutoksia koskeva aineisto oli nähtävillä 15.2.-23.3.2017 välisenä aikana, jolloin aineistosta oli mahdollisuus esittää mielipiteitä Lapin ELY-keskukselle. ELY-keskus on nyt käynyt läpi saadun palautteen ja vastaa siinä esiin nousseisiin kysymyksiin oheisessa vastineessa.

Saadun palautteen perusteella Kolarin ja Savukosken kuntien luokitusmuutoksia ei ole viety eteenpäin, vaan palautetta tarkastellaan edelleen ja kyseisten alueiden osalta mielipiteitä on mahdollista esittää vuoden 2017 loppuun saakka. Muiden kuntien osalta pohjavesialueiden luokitusmuutokset on viety eteenpäin ja tallennettu ympäristöhallinnon Pohjavesitietojärjestelmään.

Lisätietoja antavat:

Hydrogeologi Anu Rautiala puh. 0295 037 010 ja suunnittelija Anne Lindholm puh. 0295 037 021. Sähköpostitse etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Kuulemisaineisto

Tarkastetut pohjavesialueet kunnittain

Inari:

Kemi:

Kemijärvi:

Keminmaa:

Kolari:

Pelkosenniemi:

Pello:

Rovaniemi:

Savukoski:

Simo:

Sodankylä:

Tervola:

Ylitornio:

Luokitusmuutokset perustuvat lainsäädännön muutokseen

Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta säädetään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetussa laissa. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) vastaavat pohjavesialueiden kartoituksesta ja luokituksesta sekä pohjavesialuetiedon ylläpidosta. Lain mukaan kaikkia aikaisemmin luokiteltuja pohjavesialueita tarkastellaan niiden suojelutarpeen ja vedenhankinnan käyttöön soveltuvuuden kannalta kuin ne määriteltäisiin ensimmäisen kerran.

Pohjavesialueet luokitellaan vedenhankintaa varten tärkeiksi (luokka 1) tai muiksi vedenhankintaan soveltuviksi pohjavesialueiksi (luokka 2). Lisäksi luokkaan E luokitellaan ne pohjavesialueet, joiden pohjavedestä jokin maa- tai pintavesiekosysteemi on suoraan riippuvainen (esimerkiksi lähteet). Pohjavesialueiden määrittäminen ja luokitus perustuvat sekä pohjavesigeologisiin tekijöihin että pohjavesimuodostuman mahdolliseen vedenhankintakäyttöön.

Pohjavesialueet kartalla

Kunnan nimeä klikkaamalla pääsee tutustumaan ko. kunnan pohjavesialueisiin karttaikkunassa. Karttaa voi liikuttaa ja tarkentaa.

Tarkempia tietoja kustakin pohjavesialueesta saa klikkaamalla karttaa ko. pohjavesialueen kohdalta.

Julkaistu 14.2.2017 klo 12.18, päivitetty 12.6.2017 klo 13.00
Julkaistu 31.1.2017 klo 16.31, päivitetty 9.8.2017 klo 9.44