Maatalouden vesiensuojelu

Suomessa yli puolet vesiin päätyvästä ihmistoimintojen aiheuttamasta ravinnehuuhtoumasta arvioidaan olevan peräisin maataloudesta. Maatalous on merkittävä kuormittaja erityisesti peltovaltaisilla valuma-alueilla.

Haasteena ravinteiden huuhtoutuminen kasvukauden ulkopuolella

Pelloilta huuhtoutuu ravinteita ja kiintoainesta erityisesti syksyllä ja keväällä sade- ja sulamisvesien mukana vesistöihin. Eteläisessä Suomessa myös talvisateet lisäävät kuormitusta. Ilmastonmuutos todennäköisesti vielä huonontaa tilannetta. 

Vesiensuojelukeinot pitäisi aina valita peltolohkokohtaisesti ja alueelliset olosuhteet ja riskit huomioiden, jotta oikeanlaiset toimet kohdistuisivat oikeisiin paikkoihin. Peltoviljelyn ravinnekuormitusta voidaan vähentää mm. oikein mitoitetulla lannoituksella, eroosioherkkien peltojen talviaikaisella kasvipeitteisyydellä ja erilaisilla viljelytekniikoilla

Kotieläintuotannossa muun muassa karjasuojista, lantaloista ja jaloittelualueilta voi aiheutua valumia vesistöön. Erityisesti kotieläintuotannon alueellinen keskittyminen ja suurenevat yksiköt luovat haasteita lannan ravinteiden järkevälle käytölle.

maatalous_556.jpg

Kuva: Tuuli Pakkanen

Miten maatalouden vesiensuojelua ohjataan?

Maatalouden vesiensuojelua ohjaavat ympäristönsuojelulaki, nitraattiasetus, vesilaki sekä useat muutkin lait ja asetukset mm. säädökset kasvinsuojelu- sekä muista haitallisista aineista. Euroopan unionin yhteinen maatalouspolitiikka säädöksineen niin ikään ohjaa myös vesiensuojelua.

Maatalouden käytännön toimenpiteitä ohjaa myös maatalousyrittäjille vapaaehtoinen ympäristökorvausjärjestelmä. Järjestelmän piirissä on tällä hetkellä yli 90 % viljelymaasta ja tiloista. Lisäksi kotieläintalouden toimintaa ohjataan ympäristöluvituksella.

Keskeiset toimijat ja vastuut

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) vastaa vesienhoidossa maatalouden vesiensuojelun alueellisesta järjestämisestä, ohjaa ja avustaa sidosryhmiä ja yrittäjiä maatalouden vesiensuojeluasioissa. ELY-keskukset

  • antavat lausuntoja kotieläinsuojien ympäristölupahakemuksiin sekä ottavat kantaa vesilain mukaisiin ilmoituksiin ja lupahakemuksiin
  • ohjaavat maatalouden vesiensuojelua tuottamalla mm. yleissuunnitelmia maatalousalueiden suojavyöhykkeistä ja kosteikoista,
  • valvovat Aluehallintoviranomaisen antamien kotieläinlupien määräyksiä
  • osallistuvat säädösvalmisteluun, vesiensuojelua edistäviin hankkeisiin sekä
  • huolehtivat alueellaan tiedotuksesta ja neuvonnasta.

Aluehallintovirasto (AVI)

  • myöntää kotieläinyritysten ympäristöluvat

Kunnat

  • käsittelevät pienimuotoisten karjatalousyksiköiden ympäristöluvat
  • valvovat myöntämiensä lupien ja nitraattiasetuksen vesiensuojelumääräyksiä

Maatalousyrittäjät

  • hakevat tarvittavat luvat
  • tuottavat maataloustuotteita vastuullisesti ja ympäristön kannalta kestävästi muuttuvassa toimintaympäristössä
  • noudattavat lupamääräyksiä, lakeja ja hyvää maatalouskäytäntöä sekä mm. ympäristökorvausjärjestelmän sitoumuksiaan

Maatalouden neuvontaorganisaatiot ja tuottajajärjestöt

  • edistävät maatalouden vesiensuojelua

kevatkynsimop_MaijaMussari_550px.jpg

Pikkuruinen kevätkynsimö on yksi perinnemaisemalaji. Kuva: Maija Mussaari
 

Yleissuunnittelusta vastauksia maaseudun vesien ja luonnon hoitoon

Yleissuunnittelu on kokonaisvaltaista ja usein valuma-aluekohtaista suunnittelua, jossa kartoitetaan maatalousalueiden vesistökuormituksen vähentämiseen sekä luonnon hoitoon parhaiten sopivia kohteita sekä esitetään niille toimenpidevaihtoehtoja. Muutama vuosi sitten suunnittelussa oli laajasti maaseudun luonnon monimuotoisuus, viime vuosina monivaikutteiset kosteikot ja juuri nyt painopiste on luontoarvot huomioivassa vesien tilan parantamisessa.

Yleissuunnittelua rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö myöntämällä ELY-keskusten hakemuksesta vuosittain varoja suunnitteluun. Se pyrkii kohdentamaan tukirahoitusta hyviin kohteisiin ja innostamaan maanomistajia hyödyntämään eri rahoitusvaihtoehtoja. Suunnittelua on tehty alueellisten ELY-keskusten , aiemmin Ympäristökeskusten toimesta eri alueilla jo vuodesta 1999.

Tarkastelussa haetaan hyviä suojavyöhyke- ja kosteikkopaikkoja

Yleissuunnitelmissa etsitään muun muassa peltoalueelle toteutettaville suojavyöhykkeille paikkoja, joilla niistä on eniten hyötyä. Valtaojan tai vesistön äärellä olevat jyrkät ja eroosioherkät lohkot ovat avainasemassa. Näillä suojavyöhyke vähentää tehokkaasti pintavaluntaa ja ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin.

Vettä keräävät ojanotkelmat ovat luontaisia kosteikon paikkoja, mutta monet muutkin kohteet ovat sopivia ravinteiden pidättämiseen ja virtaaman hallintaan. Usein maanomistajilla on järkeviä kosteikkoehdotuksia, jotka voidaan ottaa suoraan suunnitelmiin.

paikka_suojavyohykkeelle_KeijoLuoto274px.jpg kosteikkopaikka_AnniKarhunen274px.jpg

Erinomainen paikka suojavyöhykkeelle.
Kuva: Keijo Luoto

Jatkuvan vettymisen takia viljelystä poistuneet pellot sopivat kosteikoiksi. Kuva: Anni Karhunen

Luonnon monimuotoisuus löytyy tuotannon ulkopuolisilta alueilta

Maaseudun luonnon monimuotoisuus on ympäristön lajirikkautta, elinympäristöjen kirjoa ja maiseman moni-ilmeisyyttä. Mukaan luetaan myös kotieläimet, viljelykasvit sekä talousmetsät. Luontoarvoiltaan merkittävät kohteet ovat yleensä pellon tai talousmetsän ulkopuolisia alueita. Niitä ovat esimerkiksi laidunnus- tai niittokäytössä olleet niityt, kedot, hakamaat, reunavyöhykkeet, kosteikot ja uhanalaisten lajien esiintymispaikat. Myös kulttuuriympäristöihin liittyy usein luonnon monimuotoisuutta ja ne ovat olennainen osa maaseutumaisemaa.

perhonen_KimmoHarjamaki_274px.jpg rantaniittylaidun_RitvaKemppainen_274px.jpg

Pölyttävät hyönteiset ovat tärkeitä osia ekosysteemissä. Myös niille sopivaa ympäristöä yleissuunnittelussa kartoitetaan. Kuva: Kimmo Härjämäki.

Rantaniittyjen laidunnuksella hoidetaan vähentynyttä elinympäristötyyppiä, siitä riippuvaisia lajeja sekä pienennetään veteen päätyvää ravinnekuormaa. Kun laidunpaine on sopiva eikä eläimiä lisäruokita, eläinten kasvun mukana niityltä poistuu ravinteita. Yleissuunnittelussa kirjataan laidunkohteita. Kuva: Ritva Kemppainen

Viljelijät ovat suunnittelussa mukana

Onnistuneen yleissuunnitelman ensisijainen edellytys on maanomistajien myötämielisyys ja kiinnostus. Myös muut yhteistyötahot, kuten kuntien maaseututoimi, neuvontajärjestöt, tuottajajärjestöt ja yhdistykset ovat usein suunnittelussa mukana. Viljelijöillä ja alueen muilla maanomistajilla on mahdollisuus osallistua hankkeen maastokäynteihin. Luonnoskarttojen esittelytilaisuudessa voi kommentoida suunnitelmaa ja esittää täydennys- tai poistoehdotuksia. Suunnitelma julkaistaan vasta kommentoinnin jälkeen.

 

karttaesittely_174px.jpg

Kuvassa oikealla: suunnittelija esittelee luonnoskarttoja maanomistajille, kuva: Mikko Jaakkola

Yleissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteutus on aina vapaaehtoista

Valmis suunnitelmajulkaisu lähetetään kaikille alueen viljelijöille ja maanomistajille, joiden alueella suunnitelmissa on merkintöjä. Yleissuunnitelmissa mainituille kohteille on rahoitusta varmemmin saatavissa, jos hakemuksia joudutaan arvottamaan, mutta kohteen esittely suunnitelmassa ei kuitenkaan edellytä tai velvoita toimenpiteisiin. Suunnitelmasta on apua myös rahoituksen hakemisessa sekä oman tilan ympäristökohteiden kartoituksessa.

Alueellista tietoa, valitse ELY-keskus

Julkaistu 4.9.2013 klo 9.57, päivitetty 4.9.2017 klo 14.30