Kokemäenjoen vesistöalueen säännöstely

Ajankohtaista

Pyhäjärven ja Näsijärven säännöstelylupiin haetaan muutosta

Pirkanmaan ELY-keskus ja Näsijärven säännöstely-yhtiö ovat hakeneet Pyhäjärven ja Näsijärven säännöstelyluvan muuttamista Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta. Hakemuksen tarkoituksena on lisätä joustavuutta vesistöjen säännöstelyyn varsinkin keväisin. Lisätietoja: Pyhäjärven ja Näsijärven säännöstelylupien tarkistaminen
 

Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelysuosituksia seurataan säännöstelykatsauksen avulla

Pirkanmaan ELY-keskus on laatinut säännöstelykatsauksen, joka koskee Näsijärven, Vanajaveden, Pyhäjärven, Kyrösjärven, Mahnalanselkä-Kirkkojärven sekä Rauta-Kuloveden säännöstelysuositusten toteutumista ajalla 10/2017 - 9/2018. Ohessa kaksi viimeistä säännöstelykatsausta:

Kauvatsanreitillä tarkastellaan Mouhijärven ja Kiikoisjärven säännöstelylupia

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on v. 2018 käynnistänyt Kauvatsanjoen reitin vesitaloudellisen kehittämistyön Kiikoisjärven ja Mouhijärven säännöstelyjen vaihtoehtotarkastelulla. Lisätietoja: Kauvatsanreitin säännöstely
 

Kokemäenjoen vesistöalueen säännöstelyjen kehittämistä koskevat selvitykset ovat valmistuneet

Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyjen kehittämishanke (PIRSKE) ja Kokemäenjoen vesistöalueen padotus- ja juoksutusselvitys (KOPSU) toteutettiin vuosina 2015-2017.

Tutustu raportteihin:

Loimijoen padotus- ja juoksutusselvitys on valmistunut

Lisää tietoa osiossa Loimijoen säännöstely

Kokemäenjoen vesistöalue on maamme viidenneksi suurin ja sijaitsee pääosin Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Satakunnan alueilla. Vesistöalueen vedet laskevat Kokemäenjoen kautta Selkämereen. Kokemäenjoen vesistöalueesta 11 % on järviä, joista suurimmat sijaitsevat Pirkanmaan alueella.
Kokemäenjoen vesistöalueen kartta (pdf, 2,4 Mt)

Kokemäenjoen vesistöaluetta on säännöstely jo 1800-luvulla, jolloin ensimmäisiä kertoja alettiin vaikuttaa aktiivisesti Näsijärven vedenkorkeuksiin. Nykyisin keskeisimmät säännöstellyt järvet ovat Vanajavesi, Pyhäjärvi, Näsijärvi, Kyrösjärvi sekä Kulo-, Rauta- ja Liekovesi. Myös Kokemäenjoki on säännöstelty; varsinaisella jokiosuudella on neljä voimalaitosta alkaen Sastamalan Tyrvään voimalaitoksesta päättyen Harjavallan voimalaitokseen. Alla olevassa kaaviokuvassa on esitetty Kokemäenjoen vesistöalue ja siihen kuuluvat järvireitit. Myös säännöstelemättömiksi luokitelluilla järvireiteillä voi olla joitakin pienempiä säännöstelyjä.

 

Kaaviokuva_Kokemäenjoen_vesistö Kaaviokuva Kokemäenjoen vesistöalueen merkittävimmistä säännöstelyistä

Kokemäenjoen vesistöalueen merkittävimmät säännöstellyt järvet sijaitsevat Pirkanmaalla. Alkuperäisinä säännöstelyn tavoitteina olivat tulvavahinkojen vähentäminen, vesivoimatuotanto sekä vesiliikenne. Pirkanmaan säännösteltyjen järvien vedenkorkeuksien vaihtelu on suurta moniin muihin etelä- ja keskisuomalaisiin säännösteltyihin järviin verrattuna. Sen sijaan vaihtelu on suhteellisen pientä verrattuna Pohjois-Suomen voimakkaasti säännöstelyihin järviin kuten Kemijärveen.

Tietoa Kokemäenjoen vesistön eri alueiden säännöstelyistä:

Kokemäenjoen vesistöalueella on laadittu useita sekä säännöstelyyn että tulvariskien hallintaan liittyviä selvityksiä. Vuosina 2015-2017 toteutettiin Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyjen kehittämishankke ja Kokemäenjoen vesistöalueen padotus- ja juoksutusselvitys.

Julkaistu 27.11.2018 klo 10.18, päivitetty 27.11.2018 klo 10.22

Julkaisija: